Paavali II (Pietro Barbo) — Rooman paavi 1464–1471
Paavi Paavali II (lat. Paulus Secundus; 23. helmikuuta 1417 - 26. heinäkuuta 1471), syntyjään Pietro Barbo, oli roomalaiskatolisen kirkon italialainen pappi ja 212. paavi vuodesta 1464 kuolemaansa 1471 asti.
Varhainen elämä ja tausta
Pietro Barbo syntyi venetsialaisessa aatelisperheessä ja sai kirkollisen koulutuksen, joka avasi tien uralle paavin hovissa. Hän tuli tunnetuksi hyvistä yhteyksistään sekä Italiassa että paavin hoviin suuntautuneen uran kautta. Barbo otti paavina nimen Paavali II.
Ennen valintaa paaviksi
Ennen valintaansa Paavali II toimi useissa kirkollisissa virkatehtävissä ja oli mukana keskiajan lopun kirkollisessa hallinnossa. Hänellä oli laajat yhteydet italialaisessa ja roomalaisessa seurapiirissä, ja hänen taustansa vaikutti myös siihen, miten hän myöhemmin hoiti suhteita maallisiin vallankäyttäjiin.
Paavina 1464–1471
Paavali II:n pontifikaatti oli lyhyt mutta tapahtumarikas. Hänen hallintonsa aikana korostuivat paavin auktoriteetin ylläpitäminen, kirkon hallinnon käytännön asiat ja suhde Euroopan valtoihin. Paavina hän oli usein varovainen muutoksen suhteen ja pyrki vahvistamaan paavin roolia kirkon johdossa.
Suhde humanismiin ja oppineisiin
Yksi Paavali II:n kuuluisimmista teoista oli hänen kova linjansa osaa renessanssin humanisteista vastaan. Vuonna 1468 hänen hallintonsa ajoittain sortui toimenpiteisiin, joiden seurauksena Rooman akatemian ympärillä toimineita oppineita tutkittiin ja pidätettiin epäiltyinä maallisiin, uskonnollisiin ja poliittisiin rikkomuksiin. Tapaus herätti laajaa keskustelua siitä, kuinka kirkko suhtautuu antiikin perinnön ja uuden tutkimuksen edustajiin.
Suhteet maallisiin valtoihin ja nepotismi
Paavali II sai kritiikkiä muun muassa hovinsa loistosta ja suvullisen suosinnan eli nepotismin vuoksi. Häntä syytettiin siitä, että hän suositsi omia sukulaisiaan ja liittolaisiaan kirkollisissa nimityksissä. Samanaikaisesti hän pyrki ylläpitämään hyviä suhteita tärkeimpiin italialaisiin kaupunkivaltioihin sekä Euroopan ruhtinaisiin, mikä oli tuon ajan paavien tavallinen käytäntö.
Kulttuuri ja taide
Vaikka Paavali II on usein kuvattu poliittisesti varautuneena, pontifikaatin aikana jatkui Roomassa myös taiteen ja arkkitehtuurin tukeminen. Paavi ja hänen hoviensa tukemat rakennushankkeet ja taidehankinnat heijastivat kirkon halua säilyttää arvokkuuttaan ja näkyvyyttään katolisessa Euroopassa.
Kuolema ja perintö
Paavali II kuoli 26. heinäkuuta 1471. Hänen perintönsä on kaksijakoinen: toisaalta häntä muistetaan paavina, joka pyrki vahvistamaan paavin auktoriteettia ja hallinnon vakautta, toisaalta hänet on usein arvosteltu konservatiivisuudesta, suvullisesta suosimisesta ja humanististen liikkeiden vastustamisesta. Historiassa hänen pontifikaattinsa nähtiin siirtymävaiheena renessanssin ja kirkollisen uudistumisen vaatimusten välillä, ja se valmisti maaperää seuraaville paaveille, kuten Sixtus IV:lle.
Muuta
- Paavina tunnettu nimi: Paulus Secundus (lat.)
- Hallintokauden pääpiirteitä: paavin vallan korostaminen, konservatiivinen linja suhteessa uusien oppien leviämiseen ja näkyvä hovielämä.
Kardinaali
Barbosta tuli kardinaali vuonna 1440. Häntä kutsuttiin joskus venetsialaiseksi kardinaaliksi.
Paavi
Barbo valittiin paaviksi 30. elokuuta 1464, ja hän valitsi nimekseen Paavali II.
Paavi Paavali osallistui Italian ja Euroopan poliittisiin kiistoihin.
Paavali II myönsi kardinaaleille oikeuden käyttää punaista birettaa.
Hänen kuolemansa jälkeen
Pian hänen kuolemansa jälkeen kirjoitetut historiankirjoitukset olivat epäsuotuisia.
Lisää lukemista
- Pastori, Ludwig. (1894). The History of the Popes from the Close of the Middle Ages, Vol. IV, Chapter I. London, J. Hodges. OCLC 64083707