Qin Shi Huang – Qinin ensimmäinen keisari ja yhtenäisen Kiinan perustaja
Qin Shi Huang — Qinin ensimmäinen keisari, joka yhdisti Kiinan 221 eaa., loi keskitetyn valtakunnan, rakennutti muureja ja jätti terrakotta-armeijan kestävän perinnön.
Qin Shi Huang (kiinaksi 秦始皇; kirjaimellisesti: "Qinin ensimmäinen keisari"; 18. helmikuuta 259 eaa. - 10. syyskuuta 210 eaa.) oli Qin-dynastian perustaja ja yhtenäisen Kiinan ensimmäinen keisari.
Hän syntyi Ying Zheng (嬴政) tai Zhao Zheng (趙政), Qinin valtion prinssi. Hänestä tuli Qinin kuningas Zheng (秦王政) ollessaan kolmetoistavuotias ja sitten Kiinan ensimmäinen keisari ollessaan 38-vuotias sen jälkeen, kun Qin oli hallinnut kaikkia muita sotaa käyviä valtioita ja yhdistänyt koko Kiinan vuonna 221 eaa.
Valtaannousu ja yhdistäminen
Nuori prinssi Ying Zheng nousi valtaan vaikeassa tilanteessa: 200–300-luvun eaa. Kiina oli jakautunut niin kutsuttuihin sotivien valtioiden ajanjakson (Warring States) valtioihin, jotka kilpailivat vallasta. Qin valtio hyötyi sotilaallisista uudistuksista, tehokkaasta armeijasta ja organisaatiosta sekä strategisesta johtajuudesta. Zhengin johdolla Qin voitti kilpailijat yksi kerrallaan ja vuonna 221 eaa. hän julistautui koko Kiinan ensimmäiseksi keisariksi käyttäen arvonimeä Qin Shi Huang ("Qinin ensimmäinen keisari").
Hallintoreformit ja standardisointi
Keisari Qin Shi Huang toteutti laajoja hallinnollisia uudistuksia, joiden tarkoituksena oli keskittää valta ja luoda yhtenäinen valtio. Tärkeimpiä uudistuksia olivat:
- Feodaalisen järjestelmän purkaminen ja alueiden jakaminen hallittaviin maakuntiin, joita hallitsivat keisarin nimeämät virkamiehet.
- Yhtenäisten mittayksiköiden, rahajärjestelmän ja akselivälin standardisointi, mikä helpotti kauppaa ja liikennettä.
- Kirjoitusjärjestelmän yhdenmukaistaminen, mikä edisti hallinnon tehokkuutta ja kulttuurista yhtenäisyyttä.
- Laajamittainen lainsäädännön ja verotuksen järjestäminen, usein legalismin (laillisen kurinalaisuuden) periaatteiden mukaisesti, joiden mukaan valtion etu ja ankara kuri olivat etusijalla.
Suuret rakennushankkeet
Qin Shi Huangin hallituskaudella toteutettiin valtavia infrastruktuuri- ja puolustusprojekteja. Näihin kuului tieverkoston laajentaminen, kanavien rakentaminen ja linnoitus- sekä puolustusmuurien liittäminen toisiinsa, mikä myöhemmin tunnetaan osittain Muurin varhaisena vaiheena. Tunnetuin ja samalla ikonisin projekti on hänen hautaröykkiönsä yhteyteen rakennettu Terrakotta-armeija, tuhansine savisotilaineen, jotka on haudattu vartioimaan keisarin viimeistä leposijaa.
Hauta ja kuolema
Qin Shi Huang kuoli vuonna 210 eaa. matkalla kohti etelää. Hänen kuolemansa olosuhteista on monia kertomuksia: muinaiset lähteet mainitsevat mm. pysyvyyttä lupaavat "alkemian" hoidot ja elohopean käytön, joiden uskotaan voineen myrkyttää keisarin. Hänen hautansa lähellä Xi'anin seudulla oleva massiivinen mausoleumi on edelleen suurelta osin tutkimatta, ja siellä sijaitsevan terrakotta-armeijan arkeologinen löydös on yksi maailman merkittävimmistä muinaishistoriallisista löydöistä.
Hallinnon luonne ja vastareaktiot
Vaikka Qin Shi Huang yhdisti Kiinan ja loi perustan keisarilliselle järjestelmälle, hänen hallintonsa oli autoritäärinen. Ankarat lait, raskaat pakkotyöt suurissa rakennushankkeissa ja kirjallisuuden sensuuri (mm. kirjojen polttaminen ja älymystön vainoaminen tietyissä kertomuksissa) aiheuttivat laajaa tyytymättömyyttä. Kuoleman jälkeen muistutusta tyytymättömyydestä seurasi laajamittaiset kapinat, ja Qin-dynastia romahti nopeasti — vasta neljän vuoden kuluttua keisarin kuolemasta keisari Huixin ja maanomistajien kapinat johtivat dynastian kukistumiseen ja Han-dynastian syntyyn (206 eaa.).
Lähteet ja perintö
Pääasiallinen tietolähde Qin Shi Huangista ovat myöhäisemmät historiateokset, erityisesti Sima Qianin "Records of the Grand Historian" (Shiji). Nämä kertomukset heijastavat sekä ihailua hänen saavutuksistaan että tuomitsemista hänen kovista hallintamenetelmistään. Moderni historiantutkimus pyrkii tasapainottamaan kuvan: Qin Shi Huang nähdään sekä Kiinan yhdistäjänä ja hallinnollisten uudistusten toteuttajana että ankarana despoottina, jonka toimet johtivat myös nopeasti dynastian loppuun.
Qin Shi Huangin perintö on siis kaksijakoinen: hän loi perustan yhtenäiselle kiinalaiselle valtiolle ja hallintokäytännöille, mutta hänen kovaotteinen politiikkansa aiheutti myös suurta inhimillistä kärsimystä ja lopulta dynastian nopean hajoamisen. Hänen aikakaudellaan aloitetut instituutiot ja standardit vaikuttivat kuitenkin pitkään Kiinan historiaan.
Varhainen elämä
Ensimmäisen keisarin isä Yiren oli Qinin hallitsijan Zen pojanpoika (pojan poika). Qinin ja Zhaon hallitsijat olivat samaa sukua, mutta nämä kaksi maata taistelivat usein toisiaan vastaan. He halusivat tehdä rauhan. Kuningas Ze antoi pojanpoikansa Yirenin Zhaon johtajille, jotta jos Qin alkaisi taistella Zhaota vastaan, Zhaon hallitsija tappaisi Yirenin ja hänen perheensä. Koska kuningas Ze ei halunnut sitä, Zhaon hallitsija saattoi pelätä vähemmän, että Qin sotisi häntä vastaan. (Hän myös lähetti perheensä jäseniä vangeiksi Qiniin, jotta asiat olisivat tasan.)
Kun Yiren oli vankina Zhaossa, hän tapasi kauppiaan nimeltä Lü Buwei. Lü tiesi, että kun kuningas Ze kuolisi, Yirenin isä lordi Anguo olisi Qinin johtaja. Lü tiesi myös, että Yirenillä oli monta veljeä, mutta Yirenin isä rakasti naista, jolla ei ollut poikaa. Lü teki kovasti töitä saadakseen tuon naisen adoptoimaan Yirenin (ottamaan hänet poikanaan); Yiren jopa muutti nimensä Zichuksi ("Chun poika"), koska hänen uusi "äitinsä" oli kotoisin maasta nimeltä Chu. Lün suunnitelma onnistui hyvin: hän ja Zichu lähtivät salaa Zhaosta, ja kun Ze ja lordi Anguo kuolivat, Zichusta tuli Qinin hallitsija.
Zhaon hallitsija suuttui, mutta Zhengin äiti piiloutui. Hän ei pystynyt tappamaan äitiä tai hänen poikaansa. Zhengin äiti oli ollut Lü Buwein tyttöystävä, mutta Lü antoi hänet Yirenille, kun hän rakastui häneen. Sima Qian ei ollut varma siitä, että Zheng oli Zichun eikä Lü Buwein poika, mutta useimmat luulivat, että hän oli Qinin hallitsijan Zichun poika. Kun Zichu kuoli, Zhengistä tuli Qinin uusi hallitsija. Koska hän oli vielä hyvin nuori, kun tämä tapahtui, hänen äitinsä ja Lü Buwei olivat todellisia hallitsijoita.
Tuomion antamisen aika
Myöhemmin Zheng oli vanhempi ja tappoi Lü Buwein ja hänen äitinsä uuden poikaystävän. Hän vangitsi myös äitinsä. Nyt Zheng ja hänen apurinsa Li Si hallitsivat Qiniä. Heidän ajatuksiaan kutsutaan legalismiksi. Sen mukaan vanhat tavat tehdä asioita eivät olleet hyviä: jos kaikki tekisivät niin kuin hallitsija käskee ja hänen lakiensa mukaan, asiat olisivat paljon paremmin. Paras tapa johtaa maata oli, että hallitsijalla oli kaikki valta. Silloin kukaan ei voisi taistella tai satuttaa muita ihmisiä. Qinin hallitsijana Zheng piti näistä ajatuksista; Kiinan hallitsijana hän sanoi, että ne olisivat ainoat ajatukset. Hän teki konfutselaisuudesta ja muista vanhoista aatteista lain vastaisia. Vain hänen palatsinsa (suuren talon) kirjastossa sai olla kirjoja, joissa oli vanhoja aatteita tai muiden ihmisten kertomuksia historiasta. Kaikkien muiden oli luettava legalismia ja keisarin hyväksymiä historiankirjoituksia. Ensimmäisen keisarin miehet polttivat sitten muut kirjat ja jopa tappoivat joitakin miehiä, jotka yrittivät säilyttää niitä, hautaamalla ne (laittamalla ne maan alle).
Kiinan hallitsijana ensimmäinen keisari määräsi suuria yrityksiä: hänen miehensä kokosivat aiemmat osat Kiinan muuriksi ja rakensivat uuden joen, Lingqu-kanavan, jotta veneet pystyivät kulkemaan Jangtse-joelta keskellä Kiinaa etelässä sijaitsevalle Helmi-joelle. Hän määräsi lukuisia uusia teitä ja rakennutti itselleen kaupungin kokoisen haudan (viimeisen leposijan). Tätä lepopaikkaa hoitivat tuhannet Terrakotta-armeijan patsaat. Monet ihmiset eivät pitäneet siitä, mitä ensimmäinen keisari määräsi: Sima Qian kirjoitti kolmesta miehestä, jotka yrittivät tappaa ensimmäisen keisarin. Kaikki kolme epäonnistui.
Qinin maa vuonna 210 eaa.
Kuolema
Ensimmäinen keisari ei halunnut kuolla. Hän lähti Shandongiin ja Jiangsuun etsimään ihmisiä, jotka saisivat hänet elämään ikuisesti. Kukaan ei pystynyt siihen, mutta jotkut ihmiset ajattelevat, että Xu Fun matkat Penglai-vuorta etsimään olivat tärkeitä Japanille. Tämä tapahtui suunnilleen siihen aikaan, kun Japanin varhainen Jōmon-vaihe päättyi ja Yayoi-vaihe alkoi. Yayoi-aika oli maanviljelyn ja suurten maiden alkua Japanissa. Ensimmäinen keisari kuoli vuonna 210 eaa.
Ensimmäisellä keisarilla oli monta poikaa, mutta hänen avustajansa Li Si ja Zhao Gao huijasivat hänen mieluisimman poikansa tappamaan itsensä. Näin nuoremmasta pojasta tuli toinen keisari, ja Li Si ja Zhao Gao saivat olla hetken aikaa todellisia hallitsijoita. Aikaa, jolloin ensimmäisen keisarin perhe hallitsi Kiinaa, kutsutaan Qin-dynastiaksi, mutta se oli hyvin lyhyt. Qinin jälkeen käytiin taisteluita, joissa poltettiin vahingossa kaikki ensimmäisen keisarin kirjastoon sijoitetut vanhat kirjat. Sitten käytiin lisää taisteluita, ennen kuin Liu Bei voitti ja pääsi Kiinan uudeksi hallitsijaksi. Hänen perheensä sai nimekseen Han-dynastia.
Etsiä