Qin Shi Huang – Qinin ensimmäinen keisari ja yhtenäisen Kiinan perustaja

Ensimmäisen keisarin isä Yiren oli Qinin hallitsijan Zen pojanpoika (pojan poika). Qinin ja Zhaon hallitsijat olivat samaa sukua, mutta nämä kaksi maata taistelivat usein toisiaan vastaan. He halusivat tehdä rauhan. Kuningas Ze antoi pojanpoikansa Yirenin Zhaon johtajille, jotta jos Qin alkaisi taistella Zhaota vastaan, Zhaon hallitsija tappaisi Yirenin ja hänen perheensä. Koska kuningas Ze ei halunnut sitä, Zhaon hallitsija saattoi pelätä vähemmän, että Qin sotisi häntä vastaan. (Hän myös lähetti perheensä jäseniä vangeiksi Qiniin, jotta asiat olisivat tasan.)

Kun Yiren oli vankina Zhaossa, hän tapasi kauppiaan nimeltä Lü Buwei. Lü tiesi, että kun kuningas Ze kuolisi, Yirenin isä lordi Anguo olisi Qinin johtaja. Lü tiesi myös, että Yirenillä oli monta veljeä, mutta Yirenin isä rakasti naista, jolla ei ollut poikaa. Lü teki kovasti töitä saadakseen tuon naisen adoptoimaan Yirenin (ottamaan hänet poikanaan); Yiren jopa muutti nimensä Zichuksi ("Chun poika"), koska hänen uusi "äitinsä" oli kotoisin maasta nimeltä Chu. Lün suunnitelma onnistui hyvin: hän ja Zichu lähtivät salaa Zhaosta, ja kun Ze ja lordi Anguo kuolivat, Zichusta tuli Qinin hallitsija.

Zhaon hallitsija suuttui, mutta Zhengin äiti piiloutui. Hän ei pystynyt tappamaan äitiä tai hänen poikaansa. Zhengin äiti oli ollut Lü Buwein tyttöystävä, mutta Lü antoi hänet Yirenille, kun hän rakastui häneen. Sima Qian ei ollut varma siitä, että Zheng oli Zichun eikä Lü Buwein poika, mutta useimmat luulivat, että hän oli Qinin hallitsijan Zichun poika. Kun Zichu kuoli, Zhengistä tuli Qinin uusi hallitsija. Koska hän oli vielä hyvin nuori, kun tämä tapahtui, hänen äitinsä ja Lü Buwei olivat todellisia hallitsijoita.

Myöhemmin Zheng oli vanhempi ja tappoi Lü Buwein ja hänen äitinsä uuden poikaystävän. Hän vangitsi myös äitinsä. Nyt Zheng ja hänen apurinsa Li Si hallitsivat Qiniä. Heidän ajatuksiaan kutsutaan legalismiksi. Sen mukaan vanhat tavat tehdä asioita eivät olleet hyviä: jos kaikki tekisivät niin kuin hallitsija käskee ja hänen lakiensa mukaan, asiat olisivat paljon paremmin. Paras tapa johtaa maata oli, että hallitsijalla oli kaikki valta. Silloin kukaan ei voisi taistella tai satuttaa muita ihmisiä. Qinin hallitsijana Zheng piti näistä ajatuksista; Kiinan hallitsijana hän sanoi, että ne olisivat ainoat ajatukset. Hän teki konfutselaisuudesta ja muista vanhoista aatteista lain vastaisia. Vain hänen palatsinsa (suuren talon) kirjastossa sai olla kirjoja, joissa oli vanhoja aatteita tai muiden ihmisten kertomuksia historiasta. Kaikkien muiden oli luettava legalismia ja keisarin hyväksymiä historiankirjoituksia. Ensimmäisen keisarin miehet polttivat sitten muut kirjat ja jopa tappoivat joitakin miehiä, jotka yrittivät säilyttää niitä, hautaamalla ne (laittamalla ne maan alle).

Kiinan hallitsijana ensimmäinen keisari määräsi suuria yrityksiä: hänen miehensä kokosivat aiemmat osat Kiinan muuriksi ja rakensivat uuden joen, Lingqu-kanavan, jotta veneet pystyivät kulkemaan Jangtse-joelta keskellä Kiinaa etelässä sijaitsevalle Helmi-joelle. Hän määräsi lukuisia uusia teitä ja rakennutti itselleen kaupungin kokoisen haudan (viimeisen leposijan). Tätä lepopaikkaa hoitivat tuhannet Terrakotta-armeijan patsaat. Monet ihmiset eivät pitäneet siitä, mitä ensimmäinen keisari määräsi: Sima Qian kirjoitti kolmesta miehestä, jotka yrittivät tappaa ensimmäisen keisarin. Kaikki kolme epäonnistui.

Ensimmäinen keisari ei halunnut kuolla. Hän lähti Shandongiin ja Jiangsuun etsimään ihmisiä, jotka saisivat hänet elämään ikuisesti. Kukaan ei pystynyt siihen, mutta jotkut ihmiset ajattelevat, että Xu Fun matkat Penglai-vuorta etsimään olivat tärkeitä Japanille. Tämä tapahtui suunnilleen siihen aikaan, kun Japanin varhainen Jōmon-vaihe päättyi ja Yayoi-vaihe alkoi. Yayoi-aika oli maanviljelyn ja suurten maiden alkua Japanissa. Ensimmäinen keisari kuoli vuonna 210 eaa.

Ensimmäisellä keisarilla oli monta poikaa, mutta hänen avustajansa Li Si ja Zhao Gao huijasivat hänen mieluisimman poikansa tappamaan itsensä. Näin nuoremmasta pojasta tuli toinen keisari, ja Li Si ja Zhao Gao saivat olla hetken aikaa todellisia hallitsijoita. Aikaa, jolloin ensimmäisen keisarin perhe hallitsi Kiinaa, kutsutaan Qin-dynastiaksi, mutta se oli hyvin lyhyt. Qinin jälkeen käytiin taisteluita, joissa poltettiin vahingossa kaikki ensimmäisen keisarin kirjastoon sijoitetut vanhat kirjat. Sitten käytiin lisää taisteluita, ennen kuin Liu Bei voitti ja pääsi Kiinan uudeksi hallitsijaksi. Hänen perheensä sai nimekseen Han-dynastia.