Qin Shi Huang (kiinaksi 秦始皇; kirjaimellisesti: "Qinin ensimmäinen keisari"; 18. helmikuuta 259 eaa. - 10. syyskuuta 210 eaa.) oli Qin-dynastian perustaja ja yhtenäisen Kiinan ensimmäinen keisari.
Hän syntyi Ying Zheng (嬴政) tai Zhao Zheng (趙政), Qinin valtion prinssi. Hänestä tuli Qinin kuningas Zheng (秦王政) ollessaan kolmetoistavuotias ja sitten Kiinan ensimmäinen keisari ollessaan 38-vuotias sen jälkeen, kun Qin oli hallinnut kaikkia muita sotaa käyviä valtioita ja yhdistänyt koko Kiinan vuonna 221 eaa.
Valtaannousu ja yhdistäminen
Nuori prinssi Ying Zheng nousi valtaan vaikeassa tilanteessa: 200–300-luvun eaa. Kiina oli jakautunut niin kutsuttuihin sotivien valtioiden ajanjakson (Warring States) valtioihin, jotka kilpailivat vallasta. Qin valtio hyötyi sotilaallisista uudistuksista, tehokkaasta armeijasta ja organisaatiosta sekä strategisesta johtajuudesta. Zhengin johdolla Qin voitti kilpailijat yksi kerrallaan ja vuonna 221 eaa. hän julistautui koko Kiinan ensimmäiseksi keisariksi käyttäen arvonimeä Qin Shi Huang ("Qinin ensimmäinen keisari").
Hallintoreformit ja standardisointi
Keisari Qin Shi Huang toteutti laajoja hallinnollisia uudistuksia, joiden tarkoituksena oli keskittää valta ja luoda yhtenäinen valtio. Tärkeimpiä uudistuksia olivat:
- Feodaalisen järjestelmän purkaminen ja alueiden jakaminen hallittaviin maakuntiin, joita hallitsivat keisarin nimeämät virkamiehet.
- Yhtenäisten mittayksiköiden, rahajärjestelmän ja akselivälin standardisointi, mikä helpotti kauppaa ja liikennettä.
- Kirjoitusjärjestelmän yhdenmukaistaminen, mikä edisti hallinnon tehokkuutta ja kulttuurista yhtenäisyyttä.
- Laajamittainen lainsäädännön ja verotuksen järjestäminen, usein legalismin (laillisen kurinalaisuuden) periaatteiden mukaisesti, joiden mukaan valtion etu ja ankara kuri olivat etusijalla.
Suuret rakennushankkeet
Qin Shi Huangin hallituskaudella toteutettiin valtavia infrastruktuuri- ja puolustusprojekteja. Näihin kuului tieverkoston laajentaminen, kanavien rakentaminen ja linnoitus- sekä puolustusmuurien liittäminen toisiinsa, mikä myöhemmin tunnetaan osittain Muurin varhaisena vaiheena. Tunnetuin ja samalla ikonisin projekti on hänen hautaröykkiönsä yhteyteen rakennettu Terrakotta-armeija, tuhansine savisotilaineen, jotka on haudattu vartioimaan keisarin viimeistä leposijaa.
Hauta ja kuolema
Qin Shi Huang kuoli vuonna 210 eaa. matkalla kohti etelää. Hänen kuolemansa olosuhteista on monia kertomuksia: muinaiset lähteet mainitsevat mm. pysyvyyttä lupaavat "alkemian" hoidot ja elohopean käytön, joiden uskotaan voineen myrkyttää keisarin. Hänen hautansa lähellä Xi'anin seudulla oleva massiivinen mausoleumi on edelleen suurelta osin tutkimatta, ja siellä sijaitsevan terrakotta-armeijan arkeologinen löydös on yksi maailman merkittävimmistä muinaishistoriallisista löydöistä.
Hallinnon luonne ja vastareaktiot
Vaikka Qin Shi Huang yhdisti Kiinan ja loi perustan keisarilliselle järjestelmälle, hänen hallintonsa oli autoritäärinen. Ankarat lait, raskaat pakkotyöt suurissa rakennushankkeissa ja kirjallisuuden sensuuri (mm. kirjojen polttaminen ja älymystön vainoaminen tietyissä kertomuksissa) aiheuttivat laajaa tyytymättömyyttä. Kuoleman jälkeen muistutusta tyytymättömyydestä seurasi laajamittaiset kapinat, ja Qin-dynastia romahti nopeasti — vasta neljän vuoden kuluttua keisarin kuolemasta keisari Huixin ja maanomistajien kapinat johtivat dynastian kukistumiseen ja Han-dynastian syntyyn (206 eaa.).
Lähteet ja perintö
Pääasiallinen tietolähde Qin Shi Huangista ovat myöhäisemmät historiateokset, erityisesti Sima Qianin "Records of the Grand Historian" (Shiji). Nämä kertomukset heijastavat sekä ihailua hänen saavutuksistaan että tuomitsemista hänen kovista hallintamenetelmistään. Moderni historiantutkimus pyrkii tasapainottamaan kuvan: Qin Shi Huang nähdään sekä Kiinan yhdistäjänä ja hallinnollisten uudistusten toteuttajana että ankarana despoottina, jonka toimet johtivat myös nopeasti dynastian loppuun.
Qin Shi Huangin perintö on siis kaksijakoinen: hän loi perustan yhtenäiselle kiinalaiselle valtiolle ja hallintokäytännöille, mutta hänen kovaotteinen politiikkansa aiheutti myös suurta inhimillistä kärsimystä ja lopulta dynastian nopean hajoamisen. Hänen aikakaudellaan aloitetut instituutiot ja standardit vaikuttivat kuitenkin pitkään Kiinan historiaan.

