Terrakotta-armeija on muinaisen Kiinan keisarin Qin Shi Huangin haudattu armeija. Nämä saviveistokset haudattiin yli kaksituhatta vuotta sitten lähelle Xi'anin kaupunkia, Lintongin alueelle. Maanviljelijät löysivät joukon veistoksia sattumalta vuonna 1974 kaivaessaan kaivoa etsiessään vettä. Tämän jälkeen alueelta on paljastunut useita kaivausalueita, ja löydöt ovat kasvattaneet käsitystä valtavasta hautakompleksista: esiin on tuotu satoja — ja joidenkin arvioiden mukaan tuhansia — terrakottasotilaita ja hevosia. Arkeologien arvion mukaan arviolta useita tuhansia terrakottahahmoja voi edelleen olla peittyneenä maakerrosten alla; joidenkin arvioiden mukaan niitä voi olla vielä ainakin 6 000.

Löytö ja kaivaukset

Löytö vuonna 1974 käynnisti laajat arkeologiset kaivaukset, jotka ovat paljastaneet kolme suurta hautakuoppaa sekä laajoja esinelöytöjä. Suurin kuoppa, Pit 1, sisältää järjestäytyneen rivistön sotureita, Pit 2 on monipuolisempi ja sisältää ratsuväkeä ja komentopaikkoja, ja Pit 3 on pienempi ja tulkitaan usein komentokeskukseksi tai taktisen suunnittelun paikaksi. Löydöksistä on muodostettu näyttelyalue, joka toimii nykyään osana museota, Emperor Qinshihuang's Mausoleum Site Museumia. Kompleksi on myös liitetty UNESCO:n maailmanperintöluetteloon vuonna 1987.

Rakentaminen ja tarkoitus

Kuten kiinalainen historioitsija Sima Qianin kirjoituksista ilmenee, työ ajorumien yllä aloitettiin jo ennen kuin Qin Shi Huang yhdisti Kiinan ja julistautui keisariksi vuonna 221 eaa. Työt käynnistyivät hänen ollessaan Qinin kuningas noin vuonna 247 eaa. Terrakotta-armeija rakennettiin todennäköisesti suojelemaan hallitsijaa kuolemanjälkeisessä elämässä ja osoittamaan tämän maallista valtaa myös hautapaikassa. Perinteiset lähteet mainitsevat, että hautakompleksin rakentamiseen saattoi osallistua satojatuhansia työntekijöitä — luvuissa esiintyy esimerkiksi mainintoja jopa 700 000 työmiestä — mutta tarkat luvut ja niiden tulkinta ovat arkeologien keskuudessa keskustelun aiheena.

Valmistus ja yksityiskohdat

Jokainen terrakottasoturi on muovattu savesta ja poltettu, ja veistokset vaihtelevat noin metrin ja kahden metrin korkeuden välillä — suurimmat komentajat ovat pisimpiä. Tuotantomenetelmä yhdisti massatuotantoa ja yksilöllistä viimeistelyä: monet osat on valmistettu muoteilla, mutta kasvoihin ja yksityiskohtiin lisättiin käsityönä erottuvia piirteitä, minkä vuoksi yksikään sotilas ei ole täysin samanlainen. Joillakin veistoksilla on säilynyt maalauksellisia pengerroksia; alun perin hahmot oli usein maalattu voimakkailla väreillä, jotka ajan myötä ovat suurimmaksi osaksi hävinneet tai vaalenneet.

Monet sotilaiden aseista, kuten miekkoja, tikareita, keihäitä, jousia ja nuolia, valmistettiin pronssista tai puusta. Osa pronssiesineistä on erittäin hyvin säilynyt, osin siksi että jotkin metalliesineet on pinnoitettu suojaavalla kerroksella ja osin johtuen maaperän kemiallisista olosuhteista. Aseiden korroosio on kuitenkin suuri uhka, ja esineiden säilyttäminen vaatii erikoishoitoa.

Säilyminen, tutkimus ja näyttely

Kaivausten myötä ilmeni, että terrakottapigmentit ja lakat ovat erittäin herkkiä ilmalle ja valolle: esiin kaivettujen veistosten alkuperäiset värit voivat rapautua nopeasti, ellei niitä suojata asianmukaisesti. Nykyiset kaivaus- ja konservointimenetelmät ovat kehittyneet merkittävästi, ja paikalla toimii konservointilaboratorioita, joissa tutkijat pyrkivät säilyttämään sekä veistoksia että arkeologista kontekstia. Lisäksi nykyaikaiset tutkimusmenetelmät, kuten maankuoren läpivalaisu ja muiden ei-invasiivisten tekniikoiden käyttö, auttavat kartoittamaan hautakompleksin laajuutta ilman täydellistä kaivausta.

Kiinan viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät he aio paljastaa tai "avata" koko maanalaista palatsia kerralla. Perusteluina ovat sekä esineiden ja rakenteiden suojeleminen että halu välttää vahinkoja, joita täydellinen ja ennenaikainen kaivaus voisi aiheuttaa. Lisäksi osa löydetyistä aarteista on edelleen tutkijoiden hoidossa, ja hautapaikan sisempi osa on jäänyt tutkimatta myös kulttuuriperinnön ja arkeologisen suojelun vuoksi.

Merkitys ja vaikutus

Terrakotta-armeijan löytö on yksi 1900-luvun merkittävimmistä arkeologisista löydöistä ja se on lisännyt ymmärrystä Qin-dynastian hallintorakenteista, sotilasjärjestelmästä, taiteellisista tekniikoista ja haudankulttuurista. Paikka on suosittu matkailukohde, ja Xi'an on nykyään tunnettu paitsi muinainen kaupunki myös ulkomaisille vierailijoille tarjottava portti tässä historiassa merkittävässä kohteessa. Tutkimus jatkuu, ja uudet löydöt sekä teknologian kehitys tuovat jatkuvasti tarkempaa tietoa tästä vaikuttavasta hautakompleksista.