Koordinaatit: 40°40′37″N 117°13′55″E / 40.67693°N 117.23193°E / 40.67693; 117.23193

Kiinan muuri on muinainen linnoituskompleksi Kiinassa, joka koostuu useista eri aikakausina rakennetuista muuri- ja valli-osista. Rakentamista on tehty eri materiaaleista kuten tiivistetystä maasta (rammed earth), kivestä, tiilistä ja paikoin sementin kaltaisista laasteista. Muurin rakentaminen ja täydentäminen kesti vuosisatoja: varhaisimmat osat ovat peräisin noin 7. vuosisadan eaa. ajoilta, laajoja yhdistämis- ja rakentamistyöjaksoja toteutettiin muun muassa Qin- ja Han-dynastioiden aikana, mutta suurin osa säilyneestä muurista rakennettiin Ming-dynastian aikana (1368–1644).

Historia lyhyesti

Ennen Kiinan yhtymistä alueella oli useita itsenäisiä puolustusmuureja, joita rakennuttivat pienet vallanpitäjät. Yksi tunnetuimmista ensimmäisistä laajoista yhdistämistä koskeneista hankkeista toteutettiin Qin Shi Huangin valtakaudella (221–206 eaa.), jolloin eri alueiden muurien osia yhdistettiin. Myöhemmin muuria laajennettiin ja korjattiin eri dynastioiden toimesta tarpeen mukaan. Ming-dynastian aikana rakennettiin ja vahvistettiin suurin osa siitä muurista, jota nykyisin yleisimmin kutsutaan Kiinan muuriksi.

Rakentaminen ja rakenne

Muurin rakennustekniikat vaihtelivat alueittain ja aikakausittain. Aivan varhaisimmat osat on usein tehty tiivistetystä maasta, joka oli käytännöllinen ja halpa materiaali pitkille osuuksille. Myöhäisemmillä kausilla, erityisesti Ming-aikaan, käytettiin enemmän tiiltä ja luonnonkiveä, mikä teki rakenteista kestävämpiä. Muurissa on runsaasti vartiotorneja, sotilastiloja, portteja ja savu- sekä tulisignaalijärjestelmiä tiedonvälitystä varten.

Mittasuhteet

Vuoden 2012 arkeologisen inventoinnin mukaan Kiinan muurin pituudeksi on määritelty noin 21 196,18 kilometriä, kun siihen lasketaan mukaan kaikki eri aikakausien rakenteet ja sivuhaarat. Muurin korkeus ja leveys vaihtelevat suuresti eri kohdissa: tyypillinen korkeus voi olla 6–8 metriä, mutta paikoitellen se on jopa yli 10 metriä; leveys huipulla on usein noin 4–5 metriä ja perustuksiltaan leveämpi, jotta vastaamaan sotilaskulkua ja varastointia. Muurissa on arviolta noin noin 7 000 vartiotornia eri osissa.

Merkitys ja käyttötarkoitus

Pääasiallinen tarkoitus oli puolustuksellinen: muuri suojasi pohjoisrajoja ja vähensi ratsuväkien hyökkäysten vaaraa sekä auttoi hillitsemään pientä ryöstötoimintaa. Lisäksi muuri toimi valvonnan, verotuksen ja kaupan reittien valvonnan paikkana: sen porteilla kontrolloitiin tavaroiden ja ihmisten liikkumista. Savusignaalitornit ja muut tiedonvälitysjärjestelmät mahdollistivat nopean viestinnän pitkien etäisyyksien yli.

Nykytila, suojelu ja matkailu

Kiinan muuri on sekä kulttuuriperintöä että suosittu matkailukohde. Useat osat, kuten Badaling, Mutianyu ja Jinshanling, on kunnostettu ja ovat helposti vierailtavissa. Suuri osa muurista on kuitenkin rappeutunut tai kadonnut paikallisen rakentamisen, luonnon ja ajan myötä. Muurin merkitys tunnustettiin kansainvälisesti, ja osa siitä on listattu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon vuonna 1987. Suomessa ja maailmalla esiintyy kasvavaa kiinnostusta muuriprojekteihin, mutta myös huoli säilyttämisestä ja autenttisuuden ylläpitämisestä kasvaa matkailun ja paikallisen asutuksen paineiden vuoksi.

Yleisimmät väärinkäsitykset

  • ”Kiinan muuri näkyy avaruudesta” – tämä on yksinkertaistus: muuri on pitkä mutta kapea ja sen näkyvyys avaruudesta riippuu katselukorkeudesta ja olosuhteista; yleisesti ottaen se ei ole helposti erottuva paljain silmin maapallon kaukoperspektiivistä.
  • Yksi yhtenäinen muuri – muuri ei ole yksittäinen yhtenäinen rakennelma vaan lukuisista eri aikakausien osuuksista ja erillisistä muureista muodostuva verkosto.

Kiinan muuri on tärkeä osa Kiinan historiaa ja kulttuuria: se kertoo monikerroksisesta puolustusrakentamisen perinteestä, muinaisten valtakuntien suhteista rajavyöhykkeisiin ja ihmisten kyvystä organisoida mittavia rakennushankkeita pitkäksi ajaksi. Sen suojelu ja tutkimus jatkuvat, jotta tulevat sukupolvet voivat ymmärtää sen teknisiä ja historiallisia arvoja.