Tiberius (42 eaa.–37 jKr.) – Rooman toinen keisari: elämä ja hallinto
Tiberius (42 eaa.–37 jKr.) — Rooman toinen keisari: soturi ja kaukainen hallitsija, Caprin erakoituminen, Sejanuksen juonet sekä hänen 22 vuoden merkittävä ja ristiriitainen valtakausensa.
Tiberius (Tiberius Julius Caesar Augustus, 16. marraskuuta 42 eaa. – 16. maaliskuuta 37 jKr.) oli Rooman toinen keisari, joka hallitsi vuosina 14–37 jKr. Hän oli Caesar Augustuksen poikapuoli ja yksi antiikin ajan vaikutusvaltaisimmista sotilas- ja hallintohahmoista. Tiberiuksen elämä oli täynnä sekä sotilaallisia menestyksiä että poliittista perhesotkua: hän oli alun perin Livia Drusillan poika, tuli Augustuksen lähipiiriin ja hyväksyttiin lopulta perillisasemaan osana Augustuksen perhepolitiikkaa.
Varhaiselämä ja perhesuhteet
Tiberius syntyi köyhähköön aatelissukuun, mutta hänen asemansa muuttui, kun hänen äitinsä Livia meni naimisiin Octavianuksen (myöhemmin keisari Augustus) kanssa. Tiberius meni naimisiin Vipsania Agrippinan kanssa, mutta Augustus pakotti hänet myöhemmin eroon Vipsaniasta ja avioliittoon Augustuksen tyttären Julian kanssa poliittisista syistä. Tämä avioliitto oli onneton ja vaikutti Tiberiuksen asenteeseen Augustusta ja Rooman poliittista elämää kohtaan.
Sotilasura ja maantieteellinen toiminta
Tiberius oli vankka ja kokenut kenraali. Hän johti useita sotaretkiä ja sotilasoperaatioita Balkanin alueella, Illyricumissa ja laajemmin Danuben pohjoisilla rajoilla. Hänen kampanjansa auttoivat vakauttamaan ja suojamaan Rooman pohjoisia rajoja, ja niillä oli suuri merkitys imperiumin turvallisuudelle.
- Sotilaalliset saavutukset: rauhoitti levottomuuksia Illyricumissa, piti yllä järjestystä rajaseuduilla ja johti menestyksekkäitä sotaretkiä, jotka lujittivat Rooman etupiirejä.
- Strateginen ote: Tiberius tunnettiin kurinalaisuudesta, järjestelmällisyydestä ja kyvystä harjoittaa pitkää, suunnitelmallista sotatoimintaa.
Hallintotapa ja sisäpoliittinen linja
Tiberiuksen keisaruusjaksolla näkyi kahdenlaista piirrettä: hallinnon alkuvaihe oli rauhallinen ja tehokas, kun hän jatkoi Augustuksen linjaa, piti talouden kurissa ja vältti turhia sotia. Sittemmin hänen hallintonsa muuttui yhä syrjäytyneemmäksi ja epäluuloisemmaksi, erityisesti poikansa Drusuksen kuoleman (23 jKr.) jälkeen.
- Hallinnon piirteitä: piti yllä senaatin asemia muodollisesti, mutta keisarillinen valta kasvoi käytännössä. Korosti talouden säästöjä ja virkamiesten vakautta.
- Oikeus ja kuri: Tiberiuksen aikana lisääntyivät niin sanotut maiestas-trialit (valtionvastaisuustuomiot), joissa syytettiin poliittisia vastustajia ja joista seurasi usein vankeus, karkotus tai kuolemantuomio.
Capri, Sejanus ja hallinnon kriisi
Vuonna 26 jKr. Tiberius muutti Roomasta pysyvästi Caprin saarelle ja alkoi hoitaa hallintoa etäältä. Hän jätti suuren osan käytännön vallasta keisarillisen henkivartiokaartin eli preetoriaanien prefektille. Tiberiuksen valitsema prefekti oli hyvin vaikutusvaltainen preetoriaaniprefekti Sejanus.
Sejanuksesta tuli käytännössä Rooman vaikutusvaltaisin henkilö useiksi vuosiksi. Hän käytti asemaansa laajentaakseen valtaansa ja juonitellakseen rivien välistä etujaan; hänen valtakaudellaan tapahtui useita salamurhayrityksiä ja poliittisia vainoja. Kun Tiberius sai tietää Sejanuksen toimista, hän järjesti vastatoimia: Sejanus menetti suosion ja lopulta hänet pidätettiin ja teloitettiin. Tämän jälkeen seurasi laaja puhdistus, jossa rangaistiin niitä, jotka olivat syyllistyneet rikoksiin Sejanuksen aikana.
Perillisyys ja kuolema
Tiberiuksen perilliskysymykset olivat monimutkaisia. Hänen poikansa Drusus kuoli ennen isäänsä, ja muita mahdollisia perillisiä oli rajoitetusti. Lopulta hänen seuraajakseen nousi hänen veljenpoikansa ja adoptiopoikansa Germanicuksen poika Caligula, joka kruunattiin pian Tiberiuksen kuoleman jälkeen 37 jKr. Tiberiuksen kuolemaa ympäröivät huhut: jotkut lähteet kertovat luonnollisesta kuolemasta, toiset mainitsevat mahdollisen salamurhan tai väkivallan, mutta yksiselitteistä todistusaineistoa ei ole.
Perintö ja arviointi
Tiberiuksen perintö on kaksijakoinen. Toisaalta hän oli kyvykäs sotilas ja tehokas hallitsija, joka piti imperiumin vakaana ja jätti talouden kestävämmälle pohjalle. Toisaalta hänen myöhempi syrjäänvetonsa, epäluuloinen hallintotapansa ja valtionvastaisuustuomioiden lisääntyminen tekivät hänestä monille synkän ja pelottavan hallitsijan kuvan.
- Myönteistä: sotilaallinen ammattitaito, talouden kurinalaisuus, rauhan ja järjestyksen ylläpito monilla alueilla.
- Kriittistä: poliittinen vaino, epäluulo, etäinen hallintotapa Caprilla ja ihmisten pelko. Antiikin lähteet kuten Tacitus ja Suetonius maalasivat usein kielteisen kuvan, mikä on vaikuttanut pitkälti siihen, miten Tiberiusta on perinteisesti tulkittu.
Kaiken kaikkiaan Tiberius oli monisyinen henkilö: taitava ja varovainen hallitsija, jonka teot vahvistivat Rooman turvallisuutta, mutta joka myös kärsi epäluuloisuudesta ja käytti julmia keinoja poliittisten uhkien torjumiseksi. Hänen valtakautensa jätti sekä vakautta että jännitteitä, jotka näkyivät selvästi seuraavien keisarien ajalla.
Nousu valtaan
Tiberius jakoi Augustuksen tribuunivaltuudet vuodesta 6 eaa. alkaen, mutta jäi pian eläkkeelle Rodokselle. Hänen kerrottiin halunneen olla osallistumatta enää politiikkaan. p117p46 Augustuksen nuoret lapsenlapset, joista tuli poikia, Lucius ja Gaius, kuolivat varhain vuonna 2 ja 4 jKr. ja hänen oma veljensä Drusus kuoli aiemmin (9 eKr.), joten Tiberius kutsuttiin takaisin Roomaan kesäkuussa 4 jKr., jossa Augustus adoptoi hänet sillä ehdolla, että tämä puolestaan adoptoi veljenpoikansa Germanicuksen. p119 Tämä jatkoi perinnettä, jonka mukaan perillisiä oli vähintään kaksi sukupolvea.
Samana vuonna Tiberiukselle myönnettiin myös tribuunin ja prokonsulin valtuudet, ulkomaisten kuninkaiden lähettiläiden oli osoitettava hänelle kunnioitustaan, ja vuonna 13 hänet palkittiin toisella riemuvoitollaan ja samantasoisella imperiumilla kuin Augustus. p119/120 Tiberius otti asianmukaisesti vastaan Augustuksen arvonimet, kun vanhan miehen pitkä valtakausi päättyi vuonna 14 jKr.
Tiberius keisari
Pian ilmeni ongelmia. Pohjoisen legioonat eivät olleet saaneet palkkaa ja kapinoivat. Germanicus ja Tiberiuksen poika Drusus lähetettiin pienen joukon kanssa tukahduttamaan kapina ja saattamaan legioonat takaisin riviin. Germanicus kokosi kapinoitsijat ja johti heidät lyhyelle sotaretkelle Reinin yli germaanien alueelle ilmoittaen, että kaikki aarteet, jotka he saisivat haltuunsa, laskettaisiin heidän bonuksekseen. Germanicuksen joukot syöksyivät Reinin yli ja valtasivat nopeasti koko Reinin ja Elben välisen alueen. Germanicus antoi siis merkittävän iskun Rooman vihollisille ja tukahdutti joukkojen kapinan, mikä lisäsi hänen mainettaan Rooman kansan keskuudessa.
Kun Germanicus oli kutsuttu takaisin Germaniasta, hän vietti Roomassa vuonna 17 jKr. voitonriemua, joka oli ensimmäinen täysimittainen voitonriemu, jonka kaupunki oli nähnyt sitten Augustuksen oman voitonriemun vuonna 29 eKr. Tämän seurauksena Germanicus sai vuonna 18 jKr. valtakunnan itäosan hallintaansa, aivan kuten Agrippa ja Tiberius olivat aiemmin saaneet, ja hän oli selvästi Tiberiuksen seuraaja. Mutta tragedia iski jälleen kerran, sillä Germanicus kuoli vuoden kuluttua, ilmeisesti myrkytettynä.
Tiberius ja Sejanus
Sejanus oli palvellut keisarillista perhettä lähes kaksikymmentä vuotta, kun hänestä tuli preetoriaaniprefekti vuonna 15 jKr. Drusuksen kuolema nosti Sejanuksen asemaan. Tiberius teetti Sejanukselle patsaita eri puolille kaupunkia, ja Sejanus tuli yhä näkyvämmäksi, kun Tiberius alkoi vetäytyä Roomasta kokonaan. Kun Tiberius lopulta vetäytyi Caprille vuonna 26 jKr., Sejanus jäi koko valtiokoneiston ja Rooman kaupungin johtoon.
Sejanus ei ollut aivan seuraajan asemassa. Livian (Augustuksen kolmannen vaimon ja neuvonantajan) läsnäolo näyttää joksikin aikaa hillinneen hänen valtaansa. Hänen kuolemansa vuonna 29 jKr. muutti kaiken. Sejanus aloitti Rooman senaattoreiden puhdistusoikeudenkäyntien sarjan. Germanicuksen leski Agrippina vanhempi ja kaksi hänen poikaansa pidätettiin ja karkotettiin vuonna 30 jKr., ja myöhemmin kaikki kuolivat epäilyttävissä olosuhteissa.
Vastauksena Tiberius manööveröi taitavasti. Hän tiesi, että Sejanuksen välitön tuomitseminen ei ehkä onnistuisi. Koska hän ja Sejanus olivat tuolloin yhteisiä konsuleita, Tiberius luopui konsulin virastaan, mikä pakotti Sejanuksen tekemään samoin. Tämä poisti suuren osan Sejanuksen laillisista valtuuksista ja suojasta. Vuonna 31 jKr. Sejanus kutsuttiin senaatin kokoukseen, jossa luettiin Tiberiuksen kirje, jossa Sejanus tuomittiin ja määrättiin teloitettavaksi välittömästi. Macro nimitettiin preetoriaaniprefektiksi, jonka erityistehtävänä oli Sejanuksen poistaminen. Sejanus asetettiin syytteeseen, ja hänet ja useat hänen kollegansa teloitettiin viikon kuluessa.
Sen jälkeen seurasi lisää maanpetosoikeudenkäyntejä. Tacitus kirjoittaa, että Tiberius oli epäröinyt toimia valtakautensa alussa, mutta nyt, elämänsä loppupuolella, hän näytti tekevän niin ilman tunnontuskia. Useat nykyaikaiset historioitsijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet Tacituksen kuvauksen tyrannimaisesta ja kostonhimoisesta keisarista. Tunnettu antiikin historioitsija Edward Togo Salmon toteaa teoksessaan A history of the Roman world from 30 B.C. to A.D. 138:
"Tiberiuksen koko kaksikymmentäkaksi vuotta kestäneen valtakauden aikana maanpetoksesta syytettiin enintään viisikymmentäkaksi henkilöä, joista lähes puolet välttyi tuomiolta, kun taas neljä viatonta tuomittua joutui senaatin liiallisen kiihkon, ei keisarin tyrannian, uhreiksi".
Vuonna 36 jKr. lyöty roomalainen aureus (kultakolikko), jossa on Tiberiuksen kuva, kääntöpuolella Livia nimellä Pax (rauha).
Villa Jovisin rauniot Caprilla, jossa Tiberius vietti monet viimeisistä vuosistaan jättäen valtakunnan hallinnan prefekti Sejanuksen käsiin.
Viime vuodet
Tiberiuksen viimeiset vuodet olivat merkittäviä hänen täydellisen poissaolonsa vuoksi Roomasta ja hänen toimettomuutensa keisarina. Hän oli nyt 70-vuotias vanha mies, ja hän jätti päätökset Rooman virkamiehille. Hän ei tehnyt mitään estääkseen veljenpoikansa Caligulan nousua, joka oli nyt kansan suosiossa (Germanicuksen ainoana elossa olevana poikana) ja jolla oli prefekti Makron tuki. Vuonna 35 Tiberius teki sekä Caligulasta että omasta pojanpoikansa Gemelluksesta yhteisiä perillisiä, ennen kuin hän kuoli kaksi vuotta myöhemmin, 78-vuotiaana. Jotkut arvelevat, että Macro ja Caligula nopeuttivat vanhan keisarin kuolemaa. Siitä huolimatta Caligula seuraisi Tiberiusta keisarina.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Tiberius?
V: Tiberius oli Rooman toinen keisari, joka hallitsi vuodesta 14 vuoteen 37 jKr. ja oli Caesar Augustuksen poikapuoli.
K: Mitkä olivat Tiberiuksen saavutukset kenraalina?
V: Tiberius oli yksi antiikin Rooman suurimmista kenraaleista, joka vastasi pohjoisen rajan suojelemisesta sotaretkillään.
K: Kuinka kauan Tiberius hallitsi keisarina?
V: Tiberius hallitsi 22 vuotta.
K: Millainen oli Tiberiuksen hallinnon laatu?
V: Tiberiuksen keisarillisen toiminnan alkupuoli oli erinomaista, mutta hänen poikansa Drusuksen kuoltua vuonna 23 hänen valtakautensa laatu heikkeni ja päättyi kauhuun.
K: Minne Tiberius muutti vuonna 26 jKr. ja mitä sen seurauksena tapahtui?
V: Vuonna 26 jKr. Tiberius muutti Roomasta Caprin saarelle, mikä todennäköisesti johti hänen hallintonsa laadun heikkenemiseen, sillä hänen häikäilemättömästä preetoriaaniprefektistään Sejanuksesta tuli Rooman tosiasiallinen hallitsija ja hän juonitteli häntä vastaan.
Kysymys: Miten Tiberius vastasi Sejanuksen juonitteluun?
V: Kun Tiberius sai hälytyksen, hän ryhtyi vastakaikein juonittelemaan Sejanuksen poistamiseksi hänen virka-asemastaan ja lopulta teloitti hänet.
K: Kuka seurasi Tiberiusta keisarina hänen kuoltuaan?
V: Tiberiuksen veljenpoika ja ottolapsenlapsi Caligula seurasi häntä keisarina tämän kuoltua.
Etsiä