Pretoriaanikaarti
Pretoriaanikaarti oli Rooman keisareiden käyttämä henkivartijajoukko. Nimitystä käytettiin ensimmäisen kerran kenraalien vartijoista Rooman tasavallassa. Heidän komentajansa, pretoriaaniprefekti, oli usein tärkeä hahmo Rooman poliittisessa suunnittelussa. Keisari Konstantinus I lopetti ja hajotti kaartin neljännellä vuosisadalla jKr.
Roomalainen preetoriaanikaartin patsas
1. vuosisadan jKr. preetoriaanikaartin puvussa.
Historia
Termi praetorian on peräisin roomalaisen armeijan komentavan kenraalin tai praetorin teltasta, jota kutsuttiin praetoriumiksi. Monilla roomalaisilla kenraaleilla oli tapana valita riveistään yksityinen joukko sotilaita, jotka toimivat heidän henkilökohtaisina vartijoinaan. Tämä Rooman kansalaisten eliittijoukko koostui sekä jalkaväestä että ratsuväestä. Ajan myötä tämä kohortti tunnettiin nimellä cohors praetoria, ja useilla merkittävillä henkilöillä, kuten Julius Caesarilla, Marcus Antoniuksella ja Augustuksella (Octavianuksella), oli yksi näistä vartioryhmistä.
Kuten Caesar huomasi 10. Legion Equestris -legioonan kohdalla, kentällä oli toivottavaa, että käytössä oli voimakas ratsuväkiyksikkö. Kun Augustuksesta tuli Rooman valtakunnan ensimmäinen hallitsija vuonna 27 eaa., hän päätti, että tällaisesta kokoonpanosta oli hyötyä paitsi taistelukentällä myös politiikassa. Niinpä Augustus rekrytoi provinsseissa toimivien legioonien riveistä pretoriaanikaartin.
Pääsy politiikkaan
Kunnianhimoisen prefektin Sejanuksen oveluuden ansiosta kaarti tuotiin italialaisista kasarmeistaan itse Roomaan. Vuonna 23 jKr. Sejanus sai Tiberiuksen suostuteltua rakentamaan preetoriaanilinnoituksen Rooman ulkopuolelle. Yksi kohortti piti päivittäistä vartiointia keisarillisessa palatsissa. Tästä lähtien koko kaarti oli keisareiden käytettävissä, mutta hallitsijat olivat nyt yhtä lailla pretoriaanien armoilla. Tämän todellisuus nähtiin vuonna 31 jKr., kun Tiberius joutui turvautumaan omiin kohorttipreetoriaan Sejanuksen partisaaneja vastaan. Vaikka pretoriaanikaarti osoittautui uskolliseksi ikääntyvälle Tiberiukselle, heidän potentiaalinen poliittinen valtansa oli käynyt selväksi.
Kampanjoidessaan pretoriaanit olivat tasavertaisia kaikkien Rooman armeijan joukkojen kanssa. Niitä käytettiin harvoin ensimmäisten hallituskausien aikana, mutta vuoteen 69 jKr. mennessä ne olivat varsin aktiivisia. Domitianuksen ja Trajanuksen aikana vartijat osallistuivat sotiin Dakiasta Mesopotamiaan, ja Marcus Aureliuksen aikana he viettivät vuosia Tonavan rajalla. Koko 3. vuosisadan ajan pretoriaanit avustivat keisareita erilaisissa kampanjoissa.
Kaartin ja heidän keisarinsa välinen suhde oli aina arkaluonteinen. Kaartin lahjonta oli yleinen teema keisarillisessa historiassa. Sejanus oli vähällä ottaa keisarikunnan johtamisen haltuunsa, ennen kuin Tiberius voitti hänet ja teloitti hänet myöhemmin. Kaarti murhasi tai muutoin syrjäytti useita Rooman keisareita tai heidän tietämyksellään. Ensimmäinen oli Caligula.
