Victor Amadeus Savoijalainen (Vittorio Amedeo Filippo Giuseppe; 6. toukokuuta 1699 - 22. maaliskuuta 1715) oli Savoijalaisen herttuan Victor Amadeus II:n ja Anne Marie d'Orléansin vanhin poika. Hän oli Savoijin perillinen syntymästään lähtien, ja sellaisena häntä kutsuttiin Piemonten prinssiksi. Hän toimi Savoijin regenttinä syyskuusta 1713 syyskuuhun 1714 isänsä poissa ollessa. Hän kuoli isorokkoon 15‑vuotiaana.
Victor Amadeus syntyi Turinin hovissa, jossa häntä kasvatettiin perheen odotuksiin sopivaksi kruununperilliseksi: hän sai virallista opetusta valtionhallinnosta, sotataidosta ja hallitsijavalmennuksesta, ja hänen kasvatuksessaan vaikutti vahvasti sekä isänsä italialainen että äitinsä ranskalainen sukuperintö. Piemonten prinssin asema teki hänestä näkyvän hahmon hovin ja valtakunnan edustustilaisuuksissa jo nuorella iällä.
Syksyllä 1713 Victor Amadeus II sai Espanjan siirtomaajärjestelyjen seurauksena kunniapaikan muun Euroopan etuoikeuksien joukossa ja lähti hoitamaan uusia valtiollisia tehtäviä kauempana. Tämän vuoksi nuori prinsssi jäi kotivaltion toimeen ja toimi regenttinä isän poissaolon aikana. Regenttikautena hän oli muodollisesti vastuussa hallinnosta ja valtion asioiden johtamisesta yhdessä hovineuvoston kanssa, mutta käytännön päätöksenteossa merkittävä rooli oli myös kokeneemmilla ministereillä ja perheen vanhemmilla jäsenillä.
Vuonna 1715 nuori perillinen sai isorokon, sairauden, joka oli 1700‑luvulla yhä yleisesti tappava etenkin lapsille ja nuorille. Victor Amadeuksen kuolema 22. maaliskuuta 1715 muutti Savoijin dynastian perintöjärjestystä: hänen kuolemansa teki hänen nuoremman veljensä Carlo Emanuelen seuraavaksi perilliseksi, ja tämä veljespariastuminen vaikutti myöhempään Savoijin hallitsijalinjaan. Victor Amadeus jäi historiaan lyhyenä, mutta symbolisesti tärkeänä perillisenä, jonka kuolema muistuttaa 1700‑luvun dynastisten epävarmuuksien ja infektiosairauksien vaikutuksesta Euroopan valtioiden politiikkaan.