Vuoden 2020 työväenpuolueen johtajavaalit järjestettiin 21. helmikuuta – 4. huhtikuuta 2020, ja niissä valittiin johtaja Jeremy Corbynin tilalle. Corbyn ilmoitti 13. joulukuuta 2019, ettei hän johda työväenpuoluetta seuraaviin parlamenttivaaleihin puolueen huonon tuloksen jälkeen joulukuun 2019 vaaleissa. Johtajavaali järjestettiin samanaikaisesti myös vuoden 2020 työväenpuolueen varajohtajavaalin kanssa.

Ehdokkaat

Keskeisiksi ehdokkaiksi nousivat kolme kansanedustajaa, joilla oli erilaiset painotukset ja kannattajakunnat puolueen sisällä:

  • Keir Starmer – entinen oikeusasiamies ja syyttäjä (Director of Public Prosecutions), tuolloin parlamentin jäsen ja entinen varjohallituksen ministeri. Starmer kampanjoi erityisesti yhtenäisyyden, uskottavuuden ja vaalivoittamisen puolesta.
  • Rebecca Long-Bailey – vasemmiston edustaja, joka korosti sosiaalipoliittisia uudistuksia ja jatkoi monilta osin Corbynin ohjelmaa; hän sai myös tukea osalta puolueen vasemmistoa.
  • Lisa Nandy – painotti yhteisöihin ja työväenluokan alueisiin ulottuvaa politiikkaa sekä tarvetta palauttaa puolueen yhteydet alueisiin, jotka olivat kääntyneet konservatiivien puoleen.

Äänestysjärjestelmä ja osallistuminen

Johtajavalinta toteutettiin jäsen- ja tukijäsenäänestyksenä käyttäen preferenssiäänestystä (järjestelyssä jäsenet ja kannatusmaksulliset äänioikeutetut asettivat ehdokkaille etusija-järjestyksen). Vaali toteutettiin postitse ja sähköisesti äänioikeutettujen keskuudessa, ja tulokset julistettiin 4. huhtikuuta 2020.

Tulos

Voittajaksi selvisi Keir Starmer, joka sai 56,2 prosenttia ensisijaisista äänistä ja voitti siten jo ensimmäisellä kierroksella. Toiseksi sijoittui Rebecca Long-Bailey ja kolmanneksi Lisa Nandy. Koska Starmer sai enemmistön ensisijaisista äänistä, äänten siirtoja seuraaville preferenssivalinnoille ei tarvittu.

Merkitys ja jälkivaikutukset

Starmerin valinta merkitsi puolueen johdossa siirtymää kohti sellaista linjaa, jonka tavoitteena oli laajentaa kannatusta keskiluokkaisten ja keskeisten vaalialueiden äänestäjiin sekä palauttaa korostettu pyrkimys kohti vaalivoittoa. Hänen johdollaan puolue ryhtyi myös arvioimaan ja korjaamaan puolueen sisäisiä käytäntöjä, esimerkiksi antisemitismiä koskevia kysymyksiä, ja määrittelemään vastauksiaan nouseviin poliittisiin haasteisiin, kuten COVID-19-pandemiaan.

Samaan aikaan järjestetyssä varajohtajavaalissa valittiin puolueen varajohtaja, joka tukee johtajaa ja kantaa vastuuta puolueen sisäisestä organisaatiosta ja strategiasta. Uusi johto ryhtyi muodostamaan varjohallitusta ja valmistautui kehittämään puolueen linjaa tulevia vaaleja varten.

Johtajavaaliin liittyi laajempaa keskustelua puolueen suunnasta, jäsenistön roolista päätöksenteossa ja siitä, miten Labour voi palauttaa luottamuksen niillä alueilla, joissa se oli menettänyt kannatustaan.