Ludvig de Bourbon, Condén prinssi (10. marraskuuta 1668 – 4. maaliskuuta 1710) oli Ludvig XIV:n Ranskan hovin veriprinssi. Hän kantoi syntymästään lähtien Bourbonin herttuan arvonimeä ja seurasi isäänsä Condén prinssinä vuonna 1709. Häntä kutsuttiin hovissa yleisesti Monsieur le Duciksi, vaikka käytännössä hänet usein mainittiin myös pienemmällä herttuan arvonimellä. Hallitsevan Bourbonin suvun jäsenenä hän kuului prince du sang -luokkaan. Hän toimi Burgundin kuvernöörinä vuosina 1709–1710 ja hänet pakotettiin vuonna nuoruudessaan seurustelevaksi liitoksi Ludvig XIV:n aviottoman tyttären kanssa.
Tausta ja perhe
Ludvig syntyi vanhojen Condé-sukujen sukuun; hän oli perillinen pitkälle ulottuvalle aatelissuvulle, jonka jäsenet olivat säännöllisiä valtakunnan poliittisia ja sotilaallisia toimijoita. Hänen isänsä oli Henri Jules, Condén prinssi, ja äitinsä Anne Henriette Baijerilainen. Kasvu Ranskan hovissa muovasi hänen asemaansa veriprinssinä: hänellä oli muodollinen etuoikeus asemaan ja läsnäoloa hovin seremonioissa, mutta todellinen valta oli pitkälti kuninkaan ja tämän lähipiirin käsissä.
Avioliitto ja perhe-elämä
Ludvig solmi liiton, joka oli sekä sosiaalisesti että poliittisesti merkittävä: hän meni naimisiin Ludvig XIV:n hyväksytyn, mutta syntyperältään aviottoman tyttären kanssa. Avioliitto oli osa kuninkaallisen perheen ja suurten aatelissukujen välisiä liittoutumia, joita Ludvig XIV hyödynteli pitääkseen vaikutusvallan vakaana. Liitto toi Condéille läheisen yhteyden kuninkaalliseen perheeseen, mutta se myös osoitti kuninkaan halua kontrolloida suuria sukuja avioitumisten kautta.
Ura hovissa ja tehtävät
Hovin seremoniallinen asema näkyi Ludvigin titteleissä ja tehtävissä: hänet tunnettiin hovin muodollisuuksista, ja hänelle myönnettiin Burgundin kuvernöörin virka vuonna 1709. Tämä ajanjakso osui ajallisesti Ranskan ja Euroopan laajempien levottomuuksien — erityisesti Espanjan perimyssodan (1701–1714) — aikaan, mikä teki alueellisista kuvernööritehtävistä haasteellisia. Ludvigin vaikutusvalta valtionasioissa oli kuitenkin rajallinen; todellinen valta pysyi Ludvig XIV:n ja tämän hallinnon käsissä.
Kuolema ja perintö
Ludvig peri Condén prinssin arvonimen isältään vuonna 1709, mutta ehti pitää sitä vain vähän yli vuoden ennen kuolemaansa 4. maaliskuuta 1710. Hänen lyhyt prinssikautensa rajoitti mahdollisuuksia jättää merkittävää poliittista perintöä, ja hänet muistetaan ensisijaisesti osana Bourbonin dynastian ja Condé-suvun sukupolvea sekä kuninkaallisen perheen kautta solmitusta liitosta. Hänen jälkeensä Condén linja jatkoi sukuaan perheensä kautta.
Tärkeänä huomiona on, että Ludvigin asema ja elämä heijastavat 1600–1700-luvun ranskalaisen hovikulttuurin logiikkaa: arvonimet, seremonialliset asemat ja avioliitot olivat keskeisiä vallan ja etujen säilyttämisen välineitä, vaikka käytännön valta saattoi sijaita muualla.