Mihail Hodorkovski
Mihail Borisovitš Hodorkovski (s. 26. kesäkuuta 1963) on venäläinen liikemies. Vuonna 2005 hänet vangittiin verojen maksamatta jättämisestä. Putin päästi hänet vankilasta 20. joulukuuta 2013. Hän asuu Saksassa, mutta voi halutessaan muuttaa takaisin Venäjälle. Hodorkovski olisi vapautunut elokuussa 2014.
Hodorkovski 22. joulukuuta 2013 vankilasta vapautumisensa jälkeen.
Varhainen elämä
Hodorkovski syntyi Moskovassa juutalaisen isän ja venäläisen äidin lapsena. Hän kävi Mendelejevin kemian ja teknologian instituuttia.
Oli kerran Venäjän rikkain mies
Vuonna 2003 Expert nimesi Hodorkovskin vuoden henkilöksi ja jakoi tittelin Roman Abramovichin kanssa, ja vuonna 2004 Hodorkovski oli Venäjän rikkain mies ja yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, ja hän oli Forbesin miljardöörien listalla 16. sijalla.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Hodorkovski vaurastui kehittämällä Siperian öljykenttiä. Hän johti Jukos-yhtiötä, joka oli yksi suurimmista venäläisistä yrityksistä, jotka syntyivät valtion omaisuuden yksityistämisen seurauksena 1990-luvulla.
Hänet pidätettiin 25. lokakuuta 2003. Vladimir Putinin johtama hallitus jäädytti Jukosin osakkeet pian tämän jälkeen verosyytteiden perusteella. Valtio ryhtyi lisätoimiin Jukosia vastaan, mikä johti yhtiön osakekurssin romahtamiseen. Tämä tuhosi suurimman osan Hodorkovskin varallisuudesta. Hänet todettiin syylliseksi ja tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi vankilaan toukokuussa 2005. Hodorkovski ja hänen liikekumppaninsa Platon Lebedev saivat joulukuussa 2010 uudet syytteet kavalluksesta ja rahanpesusta, ja hänet todettiin syylliseksi niihin, minkä vuoksi hänen vankeusrangaistustaan jatkettiin vuoteen 2014.
Presidentti Vladimir Putin armahti Hodorkovskin Hans-Dietrich Genscherin lobattua hänen vapauttamistaan, ja hänet vapautettiin vankilasta 20. joulukuuta 2013.
Trial
Kansainvälisesti ollaan laajalti huolissaan siitä, että oikeudenkäynnit ja tuomiot olivat poliittisesti motivoituja. Putinin presidenttikaudella kävi selväksi, että monet valtion omaisuuserät oli myyty paljon alle niiden todellisen arvon. Tämä kävi ilmi heti, kun osakkeita tuli saataville avoimilla markkinoilla. Salaliittoteorian mukaan Jukos haluttiin saada takaisin valtiolle, ja siksi etsittiin keinoa lopettaa Hodorovskin määräysvalta.
Valtion tilintarkastajat ja Jukosin tilintarkastajat olivat vastakkain Jukosin voittojen suuruudesta. Jukos väitti, että suuri osa voitoista katettiin investoinneilla laitoksiin (putkistot jne.) ja etsintätoimintaan. Lopputuloksena oli, että Hodorovskia syytettiin veronkierrosta.
Oikeudenkäyntiä arvosteltiin ulkomailla siitä, ettei siinä noudatettu asianmukaista oikeudenkäyntiä. Hodorkovski jätti useita hakemuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle. Vastauksena hänen ensimmäiseen hakemukseensa, joka koski vuosien 2003-2005 tapahtumia, tuomioistuin totesi, että Venäjän viranomaiset olivat syyllistyneet useisiin rikkomuksiin kohdellessaan Hodorkovskia. Tuomioistuin katsoi erityisesti, että Hodorkovskin pidätys oli "lainvastainen, koska se oli tehty eri tarkoituksessa kuin mitä oli ilmaistu". Näistä havainnoista huolimatta tuomioistuin päätti lopulta, että oikeudenkäynti ei ollut poliittisesti motivoitunut, vaan "häntä vastaan nostetut syytteet perustuivat 'perusteltuun epäilyyn'".