Burhou (lausutaan bu-ROO) on pieni, asumaton saari, joka sijaitsee noin 2,25 km luoteeseen Alderneystä ja kuuluu Kanaalisaariin. Saari on tärkeä lintujen pesimäalue, ja siksi se on virallisesti lintujen suojelualue. Saarelle nouseminen on kielletty pesimäkaudella 15. maaliskuuta–27. heinäkuuta; tämä rajoitus on tarkoitettu suojelemaan pesiviä lintuja ja niiden poikasia häiriöiltä. Saaren eläimistöön kuuluu muun muassa haahkakolonia (määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä) sekä suuri määrä jäniksiä, ja siellä esiintyy myös muita meri- ja rantalintulajeja.

Sijainti, maasto ja käynti

Burhoussa ei ole varsinaista laituria tai kehittynyttä laskeutumisalustaa; vierailijat käyttävät yleensä pientä, suojaisaa sisäänkäyntiä maihin nousuun. Kovalla säällä ja virtausten ollessa voimakkaita maihin nouseminen voi olla mahdotonta tai hyvin vaarallista. Saarta ympäröivät matalat karikot ja jyrkänteet tekevät alueesta haasteellisen niin veneilijöille kuin vierailijoillekin.

Luonto ja suojelu

Burhou on arvokas linnustonsuojelualue: saaren pesimälinnusto on herkkä ihmisen häirinnälle, minkä vuoksi paikalliset viranomaiset ja luontojärjestöt seuraavat pesintöjä ja valvovat rajoitusten noudattamista. Pesimäkauden ulkopuolella saarta voi havaita lähinnä mereltä käsin, esimerkiksi linturetken yhteydessä; tällöin on tärkeää pitää etäisyyttä pesimäalueisiin ja noudattaa paikallisia ohjeita. Saarella esiintyvien jänisten määrä voi vaikuttaa kasvillisuuteen ja siten myös lintujen pesintämahdollisuuksiin.

Historia ja nimi

Saarta on kutsuttu hyvin karuksi ja eristyneeksi. Guernseyn kasvitieteilijä E.D. Marquand kuvaa sitä muistellessaan sanoilla "kaikkein autioimmaksi ja yksinäisimmäksi saaristomme saarista", ja hänet pakotettiin viettämään siellä yö sumun viivästyttäessä paluuta. Merkit ihmisen toiminnasta ovat kuitenkin paljon vanhempia: saarelta on löydetty vuolukivihiutaleita, joista yksi on nykyään Alderney Museumissa, ja vuonna 1847 F.C. Lukis raportoi löytäneensä kaksi pystykiveä, jotka arkeologi David Johnstonin mukaan ovat myöhemmin kadonneet.

Burhoun nimi heijastaa kanaalisaarten norjalaista perintöä: kuten monet muutkin Kanaalisaaret (esim. Lihou, Jethou)), se on saanut norjankielisen päätteen -hou, joka tarkoittaa pientä saarta, vanhasta norjalaisesta holmrista. Tohtori S.K. Kellet-Smithin mukaan etuliite "bur" viittaa varastoon, ja hänen mukaansa "Burhou on juuri se paikka, johon kalastaja sijoittaisi pyydyksensä säilytyspaikan".

Meriturvallisuus

Alueella on merellisiä vaaroja: aikaisemmissa merikirjoituksissa on varoitettu karikoista ja voimakkaista virroista. Esimerkiksi vuonna 1906 julkaistussa kirjassa The Channel Pilot todettiin -

"Ortacin, Verte Têten ja Burhoun saaren välissä on monia vaarallisia kallioita ja jyrkänteitä, joiden välissä virrat kulkevat suurella nopeudella."

Tämän vuoksi Burhoun lähivesillä liikuttaessa on noudatettava varovaisuutta, seurattava sää- ja virtaustietoja sekä käytettävä asianmukaista navigointia.

Hallinto

Saaresta on poliittinen vastuu Alderneyn edustajalla; Alderneyn osavaltion jäsen John Beaman on mainittu vastuuhenkilöksi. Paikalliset viranomaiset yhdessä suojeluorganisaatioiden kanssa vastaavat saaren suojelu- ja valvontatoimista.

Käytännön ohjeet vierailijoille

  • Noudata suojelualueen rajoituksia: älä nouse maihin 15.3.–27.7. tai muina aikoina, jos paikallinen ohjeistus niin kehottaa.
  • Tarkista sää- ja virtaustilanne ennen retkeä; kova tuuli ja voimakkaat virtaukset tekevät laskeutumisesta vaarallista.
  • Havaintoja ja mahdollisia löydöksiä (esim. arkeologisia esineitä) koskevat havainnot kannattaa ilmoittaa Alderneyn museoille tai luonnonsuojeluviranomaisille.
  • Kunnioita pesiviä lintujoukkoja ja pidä etäisyyttä, myös veneestä käsin.

Burhou on pieni mutta luonnoltaan merkittävä saari, jonka karuus ja merelliset olosuhteet tekevät siitä sekä haasteellisen että arvokkaan suojelukohteen Kanaalisaarten saaristossa.