Natsismi (kansallissosialismi) – määritelmä, historia ja vaikutukset
Natsismi (kansallissosialismi) — määritelmä, historia ja vaikutukset: faktapohjainen katsaus ideologiasta, sen noususta, sorrosta ja jälkivaikutuksista.
Natsismi (tai kansallissosialismi, saksaksi Nationalsozialismus) on Saksan natsipuolueeseen liittyvä poliittinen uskomusryhmä. Se alkoi 1920-luvulla, mutta natsipuolue sai vallan vuonna 1933 ja alkoi toteuttaa aatettaan Saksassa, jota se kutsui Kolmanneksi valtakunnaksi. Puolueen nimi lyheni usein muotoon "natsit". Natsit olivat vallassa Saksassa vuoteen 1945 asti, jolloin he hävisivät toisen maailmansodan ja heidän valtansa romahti.
Historia lyhyesti
Kansallissosialismi syntyi käynnistyneen laajojen poliittisten ja taloudellisten kriisien keskellä: ensimmäisen maailmansodan tappio, Versailles'n rauhaehdot, inflaatio ja vuoden 1929 maailmanlaajuinen lama radikalisoivat yhteiskuntaa. Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei (NSDAP) perustettiin vuosina 1919–1920; Adolf Hitler nousi nopeasti puolueen johtoon ja toi sille autoritaarisen, massallisen ja miehittävyydeltään populistisen ilmeen. Hitler epäonnistui aluksi vallankaappauksessa (Beer Hall Putsch 1923), mutta hän hyötyi myöhemmin demokratian heikkoudesta ja parlamentin sisäisistä kriiseistä saadakseen valta-aseman vuonna 1933.
Ideologia ja keskeiset piirteet
Kansallissosialismi on äärioikeistolainen, fasistinen ideologia, jossa yhdistyivät voimakas kansallismielisyys, rotuteoriat, autoritaarinen johtajuus ja militarismi. Natsit korostivat yhteisön etua yksilön oikeuksien kustannuksella ja halusivat yhdenmukaistaa (Gleichschaltung) yhteiskunnan poliittisesti ja kulttuurisesti.
- Rotuoppi ja antisemitismi: Natsit uskoivat, että "arjalainen" rotu oli ylempiarvoinen. Tätä perusteltiin pseudotieteellä ja rotuteorioilla; juutalaiset nähtiin monissa natseissa valtion ja kansakunnan vihollisina ja syntipukkeina. Natsien antisemitismi oli sekä kansallisella että rasistisella pohjalla ja johti ensimmäisen maailmansodan jälkeisten myyttien, kuten Puukko selkään -myytin, hyväksikäyttöön.
- Elintila (Lebensraum): Natsit vaativat "elintilaa" itäisestä Euroopasta, mikä oikeutti laajentumispolitiikan ja väestönsiirrot sekä alistamisen valloitetuilla alueilla.
- Eliitin ja valtiorakenteen uudelleenjärjestely: Yksilön oikeudet alistettiin valtiolle, puolue ja johtaja (Führerprinzip) määräsivät politiikan, ja demokratia puristettiin pois.
- Eugenistiikka ja sosiaalinen puhdistus: Vammaisia ja "epätoivottuja" pyrittiin poistamaan yhteiskunnasta eutanasioiden ja pakkosterilisaatio-ohjelmien kautta.
Toteutus käytännössä: talous, propagandan ja sortotoimet
Natsit käyttivät valtaa voimakkaasti ja monipuolisesti. Hallitus aloitti massiivisia julkisia hankkeita (kuten tie- ja sotateollisuusinvestoinnit), laajensi armeijaa ja palautti pakkotyöllä ja valtion ohjauksella talouden kasvuun – mutta niiden varjolla katosi poliittinen oppositio ja yksityiset vapaudet. Työväenliikkeet, ammattiliitot ja oppositio suljettiin pois.
Propagandan johtajana toimi Joseph Goebbels, ja valtio ohjasi tiedotusvälineet, taiteen ja koulutuksen tukemaan natsi-ideologiaa. Sanan- ja mielipiteenvapaus murskattiin, ja sensuuri sekä pelon ilmapiiri estivät vastustuksen.
Väkivalta ja vainot
Natsien valtakaudelle leimallista oli laaja valikoima laillisia ja laittomia sortotoimia:
- Poliittinen väkivalta ja vaino: vastustajia, vasemmistoa ja homoseksuaaleja vainottiin ja usein vangittiin tai tapettiin.
- Yksilöiden ja ryhmien syrjintä: Nürnbergin rotulailla (1935) määriteltiin rotu- ja kansalaisuusoikeuksia ja estettiin muiden kuin arjalaisten sekä poliittisten vastustajien pääsy julkiseen palvelukseen. Rotulaeihin sisältyi myös kieltoja "seksuaaliselle kanssakäymiselle" tiettyjen ryhmien välillä.
- Vainojen eskaloituminen: lokalisina tapahtumina kuten Kristallnacht (1938) monet juutalaiset joukkokärsivät ja menettivät omaisuutensa.
- Holokausti ja teollinen tuhoaminen: natsihallinto organisoi systemaattisen kansanmurhan, jonka seurauksena noin kuusi miljoonaa juutalaista tapettiin sekä miljoonia muita uhreja, muun muassa romaneja, Neuvostoliiton sotavankeja, vammaisia, homoseksuaaleja ja poliittisia vastustajia. Näitä murhia ja riistoja toteutettiin keskitys- ja kuolemanleireillä, joissa ihmiset tapettiin. Tapahtumaa kutsutaan nykyään holokaustiksi.
- Tappotoimet sekä sotilastoiminnoissa: joukkomurhia tehtiin myös operaatioissa itärintamalla ja miehitetyillä alueilla, muun muassa Einsatzgruppen-yksiköiden toimesta.
Keskeiset toimijat ja organisaatiot
NSDAP:n johto ja sen rinnakkaisorganisaatiot muodostivat vallan ytimen. Tunnettuja henkilöitä ja organisaatioita olivat muun muassa Adolf Hitler, Hermann Göring, Heinrich Himmler, Ernst Röhm ja Joseph Goebbels. Tärkeimpiä järjestöjä olivat SA (urn.), SS, Gestapo ja Wehrmacht (saksan asevoimat), joiden roolit vaihtelivat propagandasta systemaattiseen vainoon ja sotilaallisiin operaatioihin. Sisäisiä uhkia puhdistettiin väkivaltaisesti: monet radikaalimmin sosialistisina pidetyt natsit murhattiin Hitlerin käskystä pitkien veitsien yönä 1934, koska he uhkasivat puolueen yhtenäisyyttä.
Sota ja romahdus
Natsi-Saksan laajentumispolitiikka johti lopulta maailmanlaajuiseen konfliktiin. Sota alkoi syksyllä 1939 Puolan hyökkäyksellä. Sodan edetessä Saksan joukot tekivät sotarikoksia ympäri Eurooppaa. Vuoteen 1945 mennessä liittoutuneet olivat murentaneet Saksan sotilaallisesti, ja Hitler teki itsemurhan keväällä 1945 ennen sodan loppua. Sodan ja natsismin tuhoamat seuraukset Euroopassa olivat mittavat sekä inhimillisesti että taloudellisesti.
Oikeudelliset ja yhteiskunnalliset seuraamukset
Sodan jälkeen monet natsijohtajat saatettiin oikeuteen, tunnetuimpina Nürnbergin oikeudenkäynnit, jossa käsiteltiin sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja rikoksia rauhaa vastaan. Sodan jälkeinen denatsifiointi pyrki poistamaan natsi-ideologian vaikutuksen julkisesta elämästä, koulutuksesta ja hallinnosta. Monet maat loivat lakeja ja säädöksiä estääkseen natsismin uudelleenilmenemisen; esimerkiksi Saksassa natsiaiheiset symbolit ja kiihotus ovat lailla rajoitettuja.
Muisti ja nykypäivä
Holokaustin ja natsien rikosten muistaminen on keskeinen osa eurooppalaista ja maailmanlaajuista muistikulttuuria. Museot, muistomerkinnät, koulutus ja tutkimus pyrkivät estämään vastaavan tapahtuman toistumisen. Samalla natsien ideoista on jäänyt perintö, joka ilmenee nykyisissä äärioikeistolaisissa ja neo-natsisissa liikkeissä. Monissa maissa tällaista toimintaa seurataan ja rajoitetaan lailla.
Lyhyt terminologia
Sana natsi on lyhenne saksan kielen sanasta Nationalsozialist, eli Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei -puolueen kannattaja. Puolueen täydellinen nimi tarkoittaa "kansallissosialistinen saksalainen työväenpuolue".
Natsismista ja sen seurauksista kertovat tosiasiat ovat kipeitä ja tärkeitä ymmärtää: ideologia johti laajaan väkivaltaan, järjestelmälliseen vainoon ja miljoonien ihmisten kuolemaan. Historia toimii varoituksena ja opastajana, miksi suvaitsevaisuus, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat yhteiskunnan perustavia arvoja.
Natsien nousu valtaan (1919-1934)
Natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler kirjoitti kirjan nimeltä Mein Kampf ("Taisteluni"). Kirjassa sanottiin, että kaikki Saksan ongelmat johtuivat siitä, että juutalaiset tekivät suunnitelmia maan vahingoittamiseksi. Hän sanoi myös, että juutalaiset ja kommunistipoliitikot suunnittelivat vuoden 1918 välirauhan, joka päätti ensimmäisen maailmansodan ja antoi Saksalle mahdollisuuden suostua maksamaan valtavia rahamääriä ja tavaroita (hyvityksiä).
Marraskuussa 1923 natsit yrittivät kaataa ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustetun demokraattisen Saksan hallituksen. Natsiajattelu korostaa konflikteja ja väkivaltaa ja uskoo, että ne ovat paras tapa ratkaista poliittiset ongelmat. Siksi natsit olivat perustaneet oman yksityisen armeijan, nimeltään Sturmabteilung (SA), joka tunnettiin joskus nimellä "natsien rynnäkköjoukot" tai yksinkertaisesti "ruskeapaidat". Monilla poliittisilla puolueilla oli tuohon aikaan Saksassa omat yksityiset armeijansa, jotka vartioivat niiden tapahtumia ja kokouksia muiden poliittisten puolueiden yksityisarmeijoilta. Vallankaappausyritystä kutsutaan Münchenin putschiksi tai oluthuoneputschiksi, ja se murskattiin alle 24 tunnin kuluttua.
Putschin jälkeen Hitler vangittiin kuudeksi kuukaudeksi ja natsipuolue kiellettiin hetkeksi. Se sai jälleen luvan olla olemassa, jos se lupasi olla vain demokraattinen. Natsit suostuivat, mutta tekivät selväksi, että jos he ottaisivat vallan Saksassa, he tekisivät Saksasta diktatuurin. Natsit uskoivat niin sanottuun Führer-periaatteeseen, mikä tarkoittaa, että heidän mielestään kaikki ryhmät tulisi organisoida kuin armeijat ja osoittaa ehdotonta uskollisuutta ryhmän johtajalle. He halusivat soveltaa tätä periaatetta Saksaan. He olivat eri mieltä demokratiasta, koska heidän mielestään se jakoi ryhmiä, mikä teki niistä heikompia.
Natsit menestyivät hyvin huonosti vaaleissa aina 1930-luvun alkuun asti, jolloin heistä tuli poikkeuksellisen suosittuja. Tämä selittyy osittain vuoden 1929 Wall Streetin romahduksen aiheuttamalla köyhyyden massiivisella lisääntymisellä Saksassa ja natsien lupauksilla Saksan voiman ja ylpeyden palauttamisesta. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy natsien valtaanpääsyyn, sillä Adolf Hitlerin nousu Saksan kansleriksi kesti vielä yli kolme vuotta romahduksen jälkeen.
Helmikuun 27. ja 28. päivän välisenä yönä 1933 joku sytytti Reichstag-rakennuksen tuleen. Tässä rakennuksessa Saksan parlamentti piti kokouksiaan. Natsit syyttivät kommunisteja. Natsien vastustajat sanoivat, että natsit itse olivat tehneet sen päästäkseen valtaan. Samana päivänä hyväksyttiin poikkeuslaki nimeltä Reichstagsbrandverordnung. Hallitus väitti, että sen tarkoituksena oli suojella valtiota ihmisiltä, jotka yrittävät vahingoittaa maata. Tämän lain myötä suurimmalla osalla Weimarin tasavallan kansalaisoikeuksista ei ollut enää merkitystä. Natsit käyttivät tätä muita poliittisia puolueita vastaan. Kommunistisen ja sosialidemokraattisen puolueen jäsenet vangittiin tai tapettiin.
Natsit nousivat parlamentin suurimmaksi puolueeksi. Vuoteen 1934 mennessä he onnistuivat tekemään kaikista muista puolueista laittomia. Demokratia korvattiin diktatuurilla. Adolf Hitleristä tuli Saksan johtaja (Führer), ja hänellä oli valta säätää mitä tahansa lakeja.
Natsi oli Hitlerin standardi hänen toimiessaan Saksan presidenttinä.
Elämä natsi-Saksassa (1934-1945)
Natsit muuttivat Saksaa vastaamaan heidän käsityksiään siitä, millainen maan pitäisi olla. He loivat totalitaarisen valtion, eli maan, jossa hallitus yrittää hallita täysin tavallisten ihmisten elämää.
Kouluissa useita oppiaineita muutettiin natsitulkinnan mukaisiksi. Historian opetuksessa korostettiin Saksan sotilaallisia voittoja ja syytettiin juutalaisia ja marxilaisia ensimmäisen maailmansodan tappiosta. Lapsille opetettiin myös rotuhygienian oppitunteja, joissa heille opetettiin pseudotieteellisiä rasistisia periaatteita. Vuonna 1936 kaikkien saksalaislasten oli liityttävä Hitler-nuorisoon, joka oli natsiversio partioliikkeestä ja jonka tarkoituksena oli valmistaa lapsia sotilaiksi sotiin muita rotuja vastaan.
Natseja vastustavia ihmisiä pidettiin pettureina. Natsit loivat erittäin tehokkaan poliisivaltion, jota johtivat Heinrich Himmler ja hänen sijaisensa Reinhard Heydrich. He johtivat Schutzstaffel (SS) -nimistä järjestöä, joka otti haltuunsa kaikki Saksan poliisivoimat. SS perusti myös uuden salaisen poliisiorganisaation nimeltä Gestapo, joka jahtasi ihmisiä, jotka halusivat protestoida natsihallintoa vastaan. Natsien vihollisia kidutettiin säännöllisesti, heidät pantiin keskitysleireille tai teloitettiin.
Muiden maiden kimppuun hyökkääminen
Natsi-Saksan johtajana (Führer) Hitler alkoi siirtää natsiarmeijoita naapurimaihin. Kun Saksa hyökkäsi Puolaan, alkoi toinen maailmansota. Länsimaat, kuten Ranska, Belgia ja Alankomaat, miehitettiin, ja Saksa kohteli niitä siirtomaina. Itäisissä maissa, kuten Puolassa ja Neuvostoliitossa, natsit suunnittelivat kuitenkin slaavilaiskansojen tappamista tai orjuuttamista, jotta saksalaiset uudisasukkaat voisivat vallata heidän maansa.
Natsit solmivat liittoutumia muiden Euroopan maiden, kuten Suomen ja Italian, kanssa. Kaikki muut Euroopan maat, jotka liittoutuivat Saksan kanssa, tekivät sen, koska ne eivät halunneet joutua Saksan valtaan. Näiden liittoutumien ja maihinnousujen avulla natsit onnistuivat hallitsemaan suurta osaa Euroopasta.
Holokausti
Holokaustissa miljoonat juutalaiset, romanit (joita kutsutaan myös "mustalaisiksi"), vammaiset, homoseksuaalit, poliittiset vastustajat ja monet muut ihmiset lähetettiin keskitys- ja kuolemanleireille Puolaan ja Saksaan. Natsit tappoivat miljoonia näistä ihmisistä keskitysleireillä myrkkykaasulla. Natsit tappoivat myös miljoonia näihin ryhmiin kuuluvia ihmisiä pakottamalla heidät orjatyöhön antamatta heille juurikaan ruokaa tai vaatteita. Kaikkiaan 17 miljoonaa ihmistä kuoli, joista 6 miljoonaa oli juutalaisia.
Liittoutuneiden voitto
Vuonna 1945 Neuvostoliitto valtasi Berliinin voitettuaan Saksan armeijan Venäjällä. Neuvostoliiton puna-armeija kohtasi amerikkalaiset ja brittiläiset armeijat, jotka olivat taistelleet Saksan halki hyökättyään natsi-Eurooppaan Normandiasta Ranskassa 6. kesäkuuta 1944. Natsit hävisivät, koska liittoutuneilla oli paljon enemmän sotilaita ja enemmän rahaa kuin heillä.
Berliinin maihinnousun aikana Hitler ampui itsensä bunkkerissa uuden vaimonsa Eva Braunin kanssa. Myös muut natsit tappoivat itsensä, muun muassa Joseph Goebbels vain päivä sen jälkeen, kun Hitler oli nimennyt hänet seuraajakseen. Natsit antautuivat puna-armeijan vallattua Berliinin.
Nürnbergin oikeudenkäynnit
Sodan jälkeen liittoutuneiden hallitukset eli Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Neuvostoliitto järjestivät oikeudenkäyntejä natsijohtajia vastaan. Oikeudenkäynnit pidettiin Nürnbergissä, Saksassa. Tästä syystä näitä oikeudenkäyntejä kutsuttiin "Nürnbergin oikeudenkäynneiksi". Liittoutuneiden johtajat syyttivät natsijohtajia sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, kuten miljoonien ihmisten murhaamisesta (holokaustissa), sotien aloittamisesta, salaliitosta ja kuulumisesta laittomiin järjestöihin, kuten SS:ään (saksaksi "Schutzstaffel"). Useimmat natsijohtajat todettiin oikeudessa syyllisiksi, ja heidät passitettiin vankilaan tai tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin.
Natsit sodan jälkeen
Natsivaltiota ei ole ollut vuoden 1945 jälkeen, mutta yhä on ihmisiä, jotka uskovat noihin ajatuksiin. Näitä ihmisiä kutsutaan usein uusnatseiksi. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä nykyaikaisista natsiaatteista:
- Germaaniset kansat ovat ylivertaisia kaikkiin muihin ihmisrotuihin nähden.
- Monet uusnatsit muuttavat "saksalaiset" muotoon "kaikki valkoiset ihmiset".
- He puhuvat juutalaisia ja joskus muitakin rotuja vastaan. Esimerkiksi:
- He sanovat, että holokaustia ei tapahtunut ja että juutalaiset keksivät sen.
- He sanovat, että Hitler oli oikeassa syyttäessään juutalaisia Saksan ongelmista ensimmäisen maailmansodan jälkeen;
- He kehottavat ihmisiä vihaamaan juutalaisia ja muita ihmisryhmiä.
- He uskovat, että juutalaisilla on liikaa valtaa maailmassa.
Sodan jälkeen Saksassa ja muissa maissa, erityisesti Euroopan maissa, säädettiin lakeja, joiden mukaan on laitonta väittää, ettei holokaustia ole koskaan tapahtunut. Joskus ne myös kieltävät kyseenalaistamasta kansanmurhasta kärsineiden ihmisten määrää, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisiä ei kuollut niin paljon kuin useimmat luulevat, kuka tämän kirjoitti? On ollut jonkin verran kiistaa siitä, vaikuttaako tämä ihmisten sananvapauteen. Tietyt maat, kuten Saksa, Itävalta ja Ranska, ovat myös kieltäneet natsisymbolien käytön. On myös kielletty natsilupauksen kannanotto suosittuun medialähteeseen, jotta natsit eivät käyttäisi niitä.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on natsismi?
V: Natsismi on joukko poliittisia vakaumuksia, jotka liittyvät Saksan natsipuolueeseen. Se on äärioikeistolainen, fasistinen ideologia, joka sai vaikutteita vahvasti Oswald Spenglerin teoksista.
K: Milloin natsipuolue sai vallan?
V: Natsipuolue sai vallan vuonna 1933 ja alkoi toteuttaa ajatuksiaan Saksassa, jota se kutsui Kolmanneksi valtakunnaksi.
K: Mitä natsit uskoivat arjalaisesta rodusta?
V: Natsit uskoivat, että vain arjalainen (saksalainen) rotu kykeni rakentamaan kansakuntia ja että muut rodut olivat kapitalismin ja marxilaisuuden kaltaisten turmeltuneiden voimien agentteja. He myös pitivät arjalaista rotua "herrarotuna", mikä tarkoitti, että heidän mielestään he olivat biologisesti kehittyneempiä kuin muut ihmiset ja ansaitsivat vallan muita ihmisiä kohtaan.
Kysymys: Mitä uudistuksia jotkut natsit halusivat toteuttaa?
V: Jotkut natsit halusivat poistaa Saksasta taloudelliset luokat ja saada suuryritykset valtion haltuun. Nämä uudistukset olisivat menneet pidemmälle kuin mitä Hitler oli suunnitellut, joten monet näistä natseista murhattiin Hitlerin käskystä niin sanotun "pitkien veitsien yön" aikana.
Kysymys: Ketä natsit syyttivät Saksan tappiosta ensimmäisessä maailmansodassa?
V: Natsit syyttivät juutalaisia Saksan tappiosta ensimmäisessä maailmansodassa; tämä tunnetaan nimellä "puukoniskumyytti". He syyttivät juutalaisia myös nopeasta inflaatiosta ja käytännössä kaikista muista taloudellisista ongelmista, joita Saksaa tuolloin kohtasi ensimmäisen maailmansodan tappion vuoksi.
Kysymys: Mitä propagandataktiikkaa he käyttivät juutalaisia vastaan?
V: Natsit käyttivät juutalaisia vastaan propagandataktiikkaa, joka tunnetaan syntipukkina pitämisenä. He syyttivät heitä laiskasti mutta tehokkaasti kaikista ongelmista, joita Saksa tuolloin kohtasi. Tätä käytettiin oikeuttamaan juutalaisiin toisen maailmansodan aikana kohdistuneet julmuudet.
Kysymys: Miten he toteuttivat rasistisia ajatuksia?
V: Rasististen ajatusten toteuttamiseksi Nürnbergin rotulailla (luotu vuonna 1935) kiellettiin muiden kuin arjalaisten ja poliittisten vastustajien pääsy julkishallinnon palvelukseen ja kiellettiin kaikenlainen seksuaalinen kanssakäyminen arjalaisten ja muiden kuin arjalaisten välillä. Miljoonia juutalaisia, romaneja ja muita ihmisiä lähetettiin keskitysleireille tai kuolemanleireille, joissa heidät tapettiin; näistä murhista käytetään nykyään nimitystä "holokausti".
Etsiä