Kissan oikaisurefleksi – miten kissa laskeutuu jaloilleen pudotessa
Kissan oikealle kääntymisrefleksi on kissan luontainen kyky kääntää itsensä ympäri pudotessaan niin, että se laskeutuu jaloilleen. Oikaisurefleksi alkaa kehittyä 3–4 viikon iässä ja kehittyy yleensä täysin noin 6–7 viikon iässä. Kissat pystyvät tähän, koska niillä on joustava selkäranka ja vapaa, ei-kiinnittyvä solisluu, joka antaa eturaajoille tilaa liikkua vapaammin. Vähimmäiskorkeus, joka tarvitaan, jotta tämä tapahtuisi turvallisesti useimmilla kissoilla, on noin 12 tuumaa (noin 30 cm); korkeammalta pudotessa etenkin aikuiset kissat ehtivät paremmin kääntyä oikeaan asentoon.
Myös kissat, joilla ei ole häntää, voivat tehdä näin. Tämä johtuu siitä, että kissa liikuttaa lähinnä takajalkojaan eikä se käytä paljon kulmavoimaa laskeutumiseen. Häntä ei siis oikeastaan ole välttämätön tähän taitoon, vaikka se auttaa tasapainossa normaalissa liikkeessä.
Käyttämällä tätä oikealle kääntymisrefleksiä kissat voivat usein laskeutua ilman vammoja. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa: kissat voivat silti murtua luita, saada sisäisiä vammoja tai kuolla erittäin korkeista putoamisista. Nuoret pennut, iäkkäät eläimet, ylipainoiset kissat tai kissat, joilla on neurologisia ongelmia, eivät välttämättä pysty suorittamaan refleksiä yhtä tehokkaasti.
Vuonna 1987 Journal of the American Veterinary Medical Association -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin 132 rakennuksista pudonnutta kissaa. Vammoja kissaa kohti oli enemmän riippuen pudotuskorkeudesta; ne olivat jopa seitsemän kerroksen korkuisia. Seitsemän kerrosta ylempänä vammat olivat vähäisempiä. Tutkimuksen tekijät uskovat, että viiden kerroksen putoamisen jälkeen kissat saavuttivat loppunopeuden. Tuolloin kissat rentoutuivat ja levittivät vartaloaan lisätäkseen vetovastusta.
Miten oikaisurefleksi toimii käytännössä?
Refleksi perustuu nopeaan liikesarjaan ja tasapainoaistimukseen: kissa ensin kääntää päänsä ja asettaa sen suuntaan, johon se haluaa tulla; tämän jälkeen etu- ja takaruumis kiertyvät erillisinä osina (eli etu- ja takapuolet kääntyvät eri aikaan) ja selkäranka joustaa, jolloin kääntyminen onnistuu nopeasti. Lopuksi jalat ojennetaan ja pehmennetään joustavalla nivelten koukistuksella, jotta iskun voimaa voidaan vaimentaa.
Vammojen riski ja miksi korkeammalta pudotetut kissat joskus selviävät vähemmillä vammoilla
- Pudotuksen korkeus vaikuttaa: hyvin matalalta (esim. ikkunalaudalta) pudonneet kissat eivät aina ehdi kääntyä kunnolla ja voivat saada vakavia vammoja. Keskikorkeudet voivat olla vaarallisimpia.
- Kun kissa saavuttaa loppunopeuden, se saattaa rentoutua ja levittää ruumistaan, mikä lisää ilmanvastusta ja hidastaa laskua. Tällöin iskun voima jakautuu laajemmalle alueelle, mikä saattaa vähentää tietyntyyppisiä vammoja — mutta vakavia vammoja voi silti syntyä.
- Eläimen ikä, paino, yleiskunto ja alastulotyyppi vaikuttavat todennäköisyyteen saada vammoja.
Ennaltaehkäisy ja mitä tehdä, jos kissa putoaa
- Estä pääsy avoimille ikkunoille ja parvekkeille ilman verkkosuojaa tai riittävää kaidetta. Asenna hyttysverkot tai turvalliset ikkunaverhot, jotka kestävät kissan painon.
- Ole erityisen tarkkana kaksikerroksisissa ja korkeammissa asunnoissa sekä silloin, kun ikkunat pidetään auki tuulella.
- Jos kissa putoaa, tarkasta nopeasti sen tila: hengityksen, tietoisuuden, raajojen liikkeiden ja mahdollisten verenvuotojen osalta. Älä liikuta kovin vakavasti loukkaantunutta eläintä ilman apua — vie se heti eläinlääkäriin. Jo pienikin murtuma tai sisäinen verenvuoto vaatii kiireellistä hoitoa.
Yhteenvetona: kissa on kehittänyt vaikuttavan oikaisurefleksin, joka auttaa sitä selviytymään putoamisista, mutta se ei tee kissoista haavoittumattomia. Paras suoja on ennaltaehkäisy ja huolellinen valvonta kotiympäristössä.
Kuvia putoavasta kissasta. Tämä on Nature-lehdestä vuodelta 1894.
Miten kissa tekee sen
Kissat päättävät ensin, kumpi on ylhäällä ja kumpi alhaalla, katsomalla tai käyttämällä sisäkorvan aisteja. Sitten kissat onnistuvat kääntämään itsensä alaspäin ilman, että niiden kulmavauhti muuttuu. Ne tekevät tämän seuraavin askelin:
- Taivuta keskeltä niin, että vartalon etupuoli kääntyy vastakkaiseen suuntaan kuin takapuoli.
- Vedä etujalkoja sisään, jotta vartalon etupuoliskon hitausmomentti pienenee.
- Venyttävät takajalkojaan kasvattaakseen vartalonsa takimmaisen puoliskon hitausmomenttia. Tämä tapahtuu niin, että ne voivat kääntää etupuoliskoaan hyvin pitkälle (jopa 90°), kun taas takapuolisko kääntyy päinvastoin paljon vähemmän (jopa 10°).
- Ojenna etujalkoja ja laita takajalkoja sisään, jotta ne voivat kääntää takapuoliskoaan melko pitkälle, kun taas etupuolisko kääntyy vastakkaiseen suuntaan hieman vähemmän.
Jos kissa ei ole tarpeeksi joustava (pystyy taipumaan helposti), se saattaa joutua tekemään vaiheet kaksi ja kolme uudelleen, jotta se pääsee täysin oikeaan asentoon.
Loppunopeus
Oikaisurefleksin lisäksi kissoilla on kehossaan ominaisuuksia, jotka auttavat pitämään ne turvassa putoamisen yhteydessä. Niiden pieni koko, kevyt luusto ja paksu turkki vähentävät niiden loppunopeutta. Kun kissat ovat päässeet oikealle, ne voivat myös levittää kehoaan lisätäkseen vetovastusta ja hidastaakseen putoamisnopeuttaan. Ne myös rentoutuvat pudotessaan, mikä suojaa niitä jonkin verran niiden laskeutuessa.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kissan oikaisurefleksi?
V: Kissan oikaisurefleksi on kissan luontainen kyky kääntää itsensä ympäri pudotessaan niin, että se laskeutuu jaloilleen.
K: Minkä ikäisenä oikaisurefleksi alkaa tapahtua?
V: Oikaisurefleksi alkaa kehittyä 3-4 viikon iässä.
K: Milloin kissa on oppinut tämän täysin?
V: Kissa on oppinut sen täysin 6-7 viikon iässä.
K: Minkä ansiosta kissat pystyvät tekemään tämän?
V: Kissat pystyvät tähän, koska niillä on joustava selkäranka ja solisluu, joka ei liiku.
K: Tarvitaanko tähän taitoon häntää?
V: Ei, myös kissat, joilla ei ole häntää, pystyvät tähän, koska ne liikuttavat lähinnä takajalkojaan eivätkä käytä laskeutuessaan paljon kulmavoimaa.
K: Voivatko kissat aina laskeutua turvallisesti käyttämällä oikaisurefleksiä?
V: Ei, kissat voivat silti murtaa luita tai kuolla äärimmäisiin putoamisiin, vaikka niillä olisi oikealle kääntymisrefleksi.
K: Mitä vuonna 1987 tehdyssä tutkimuksessa todettiin rakennuksista pudonneiden kissojen vammoista?
V: Vuonna 1987 Journal of the American Veterinary Medical Association -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 132:ta rakennuksista pudonnutta kissaa. Vammat kissaa kohti lisääntyivät pudotuskorkeuden mukaan aina seitsemän kerroksen korkeuteen asti; yli seitsemän kerroksen korkeudessa vammat olivat kuitenkin epätodennäköisempiä, koska saavutettiin loppunopeus, jolloin kissat rentoutuivat ja levittivät ruumiinsa, mikä lisäsi vetovastusta.
