Centaurus A eli NGC 5128 on näkyvä galaksi Centauruksen tähdistössä. Sen löysi skotlantilainen tähtitieteilijä James Dunlop vuonna 1826 kotonaan Australian Uudessa Etelä-Walesissa. Centaurus A on yksi lähimmistä aktiivisista radiogalakseista ja samalla tärkeä kohde niiden tutkimukselle, koska sen läheisyys mahdollistaa yksityiskohtaiset havainnot monilla aallonpituuksilla.
Muoto, etäisyys ja näkyvyys
NGC 5128 luokitellaan joko Hubble-tyyppiseksi linssimäiseksi galaksiksi tai elliptiseksi galaksiksi. Se sijaitsee noin 10–16 miljoonan valovuoden etäisyydellä (noin 3–5 Mpc). Ulkonäöltään se erottuu tummasta pölykaistasta, joka kulkee galaksin keskustan poikki; tämä pölykaista on yksi todisteista siitä, että Centaurus A on aiemmin törmännyt ja sulautunut toiseen galaksiin.
Törmäys, tähtien muodostus ja ympäristö
Spitzer-avaruusteleskoopin ja muiden observatorioiden havainnot ovat vahvistaneet, että Centaurus A on törmännyt pienempään spiraaligalaksiin ja osittain "syönyt" sen. Kuten monissa muissa tähtipurkausgalakseissa, törmäys on käynnistänyt voimakkaan tähdenmuodostuksen pölykaistassa. Törmäyksen jäänteitä ovat myös renkaat, kuorirakenteet ja suuri määrä kiinteitä tähtijoukkoja (globulaarisia klustereita).
Aktivinen ydin ja supermassiivinen musta aukko
Galaksin keskustassa sijaitsee supermassiivinen musta aukko, jonka massa on arviolta noin 55 miljoonaa auringon massaa. Mustan aukon kasvu ja siihen liittyvä aineen kertymisprosessi tekevät galaksin keskustasta aktiivisen galaktisen ytimen (AGN), joka lähettää suuria määriä energiaa eri aallonpituuksilla.
Radiojetit, röntgensäteily ja korkeaenerginen säteily
Mustasta aukosta purkautuu relativistinen suihku, joka näkyy voimakkaina radio- ja röntgensäteilyn lähteinä (radioaallonpituuksilla ja röntgen-). Suihku on havaittu liikkuvan sisäosissaan noin puolet valonnopeudesta, ja sen kauempana tapahtuvat törmäykset ympäröivään kaasuun tuottavat erittäin energisiä hiukkasia. Centaurus A:n radiosuihku ja siihen liittyvät radiokuulat ulottuvat yli miljoonan valovuoden mittaisiksi ja muodostavat suuria radioemission alueita galaksin ulkopuolelle.
Havainnot ja merkitys
Centaurus A on tutkittu laajasti kaikilla eri aallonpituuksilla: radio-, infrapuna-, optisella, röntgen- ja gamma-alueilla. Sitä on seurattu esimerkiksi vuosikymmenen välein tehtävillä radiohavainnoilla, ja korkeaenergisiä gamma-virtauksia on havaittu myös moderneilla gammasädeteleskoopeilla (esim. Fermi, HESS). Näiden havaintojen avulla tutkijat voivat seurata suihkun dynamiikkaa, hiukkasten kiihtymistä ja AGN:n vaikutuksia galaksin ympäristöön (ns. AGN-feedback).
Havaintovinkkejä
Centaurus A on yksi taivaan kirkkaimmista galakseista ja erinomainen kohde harrastajille, mutta se näkyy parhaiten Eteläisen taivaan alueilla ja matalilta pohjoisilta leveysasteilta (eteläiseltä pallonpuoliskolta). Pienillä kaukoputkilla erottuu erityisesti tumma pölykaista ja kirkkaampi ydinalue. Koska galaksi on suhteellisen lähellä, se tarjoaa arvokkaan laboratorion galaksien törmäyksiin, tähtien muodostukseen ja supermassiivisten mustien aukkojen toimintaan liittyvien ilmiöiden tutkimukselle.
