Vaatetus antiikin Kreikassa
Antiikin Kreikassa vaatteet tehtiin yleensä suurista suorakaiteen muotoisista kankaanpaloista. Kangasta ommeltiin hyvin vähän tai ei lainkaan. Kangas puettiin vartalon ympärille ja pidettiin paikallaan vöillä, fibuloilla tai muilla kiinnikkeillä. Kangas valmistettiin pellavasta tai villasta.
Kleopatran talon patsaita Deloksella Kreikassa. Mies ja nainen, joilla on himation
Vaatetyypit
Peplos
Peplos (monikko: peploi) oli antiikin Kreikan naisten käyttämä vaate. Peplos oli suuri neliönmuotoinen kankaanpala. Kangas taiteltiin päällekkäin, jolloin ylävartaloon muodostui kaksoiskerros, jota kutsuttiin apoptygmaksi. Tämän jälkeen kangas taitettiin vartalon ympärille ja kiinnitettiin kummankin olkapään yli. Ioninen eli lakoninen peplos oli auki vartalon sivulta, kun taas dorinen peplos ommeltiin kiinni kuin putki. Peplosia käytettiin siten, että aukko oli vartalon oikealla puolella. Yleensä peploksen päällä oli vyö. Vyö saattoi olla apoptygman päällä tai alla.
Kreikassa peplosia käytettiin useimmiten ennen 5. vuosisataa.
Chiton
Chiton tehtiin suuresta neliönmuotoisesta kankaanpalasta. Sitä käyttivät sekä naiset että miehet.
Doric chiton oli hyvin yksinkertainen. Se tehtiin suuresta kankaanpalasta (yleensä villasta). Kangas taitettiin ja puettiin vartalon ympärille. Se kiinnitettiin olkapäille rintaneuloilla, minkä jälkeen sen annettiin laskeutua taitteisiin. Vyötä, jota usein kutsuttiin gurdleksi, pidettiin vyötärön ympärillä pitämässä mekkoa paikallaan.
Ionikitoni oli ommeltu putken muotoon. Materiaali, yleensä pellava, taitettiin ja ommeltiin niin, että päähän ja käsivarsiin jätettiin reiät. Ioniseen tyyliin kuului myös vyö, jolla se pidettiin paikoillaan ja joka sai sen laskostumaan taitteisiin vyötäröltä alaspäin.
Himation
Himation (monikko: himatia) oli suuri kangas, jota käytettiin viittaan. Sitä käyttivät sekä miehet että naiset. Himation puettiin yleensä selästä vasemman olkapään yli, toinen osa puettiin oikean käsivarren alle ja sitten vartalon etupuolelle. Himation oli niin pitkä, että se ulottui polviin asti, tai se saattoi olla myös pidempi.
Himation tehtiin yleensä kevyemmästä kankaasta, jotta sitä voitiin käyttää viittana lämmintä säätä vastaan.
Chlamys
Chlamys (monikko: chlamydes) oli yleensä lyhyempi viitta. Se oli vasemman olkapään yli puettava kangaspala, joka kiinnitettiin oikean olkapään yli. Chlamysia käyttivät yleensä miehet tai sotilaat.
Tyttö, jolla on peplos.
Doric chiton.
Oikealla kaksi himatiaa, jotka on puettu chitonin päälle.
Naisten vaatteet
Antiikin Kreikassa naiset käyttivät pitkiä mekkoja ja viittoja. Heillä oli peplos ja chiton sekä himation.
Kosmetiikka ja meikki
Kosmetiikkaa ja meikkejä ei käytetty antiikin Kreikassa. Valkoista lyijyä käytettiin ihon valkaisuun. Naisten valkoista ihoa pidettiin kauneuden merkkinä. Alkaanijuurista valmistettua mehua käytettiin antamaan poskille ruusuinen väri (kuten rouge). Silmämeikkiä (todennäköisesti tuhkasta tehtyä) ei käytetty. Huulipunaa ei käytetty. Myös hajuvedet olivat tärkeitä.
Miesten vaatteet
Miesten vaatteet olivat jopa yksinkertaisempia kuin naisten (jos mitään). Tärkein vaatekappale oli lyhyempi versio chitonista, joka myös vyötettiin vyötäröllä. Yläosa jätettiin usein paljaaksi, jos mies harrasti liikuntaa tai teki raskasta työtä. Myös himationia käytettiin, erityisesti pitkillä matkoilla. Pitkää kaapua voitiin käyttää myös niin, että oikea olkapää jätettiin peittämättä. Miehet eivät yleensä käyttäneet vaatteita harjoitellessaan sotilaallisista syistä.He eivät käyttäneet vaatteita harjoitellessaan
Kengät
Kotona ihmiset kulkivat ilman kenkiä, mutta kaduilla tai matkoilla käytettiin nahkasandaaleja. Nämä olivat hyvin yksinkertaiset ja yleensä mittatilaustyönä tehdyt sandaalit: mies tai nainen meni suutarin pajalle ja laittoi jalkansa nahkapalan päälle, ja pohja leikattiin jalan ympärille. Pohja kiinnitettiin jalkaan nahkanauhoilla, jotka sidottiin jalkaterän poikki ja nilkan ympäri.