Colubridit (Colubridae) – lajit, ominaisuudet ja myrkyllisyys

Colubridit: tutustu lajeihin, tunnuspiirteisiin ja myrkyllisyyteen — vaarallisimmat lajit, turvallisuusvinkit ja uusin tutkimustieto yhdellä selkeällä sivulla.

Colubrid (lat. coluber, käärme) on käärme, joka kuuluu Colubridae-heimoon. Colubridae on perinteisesti ollut käärmeiden suurin ja monimuotoisin ryhmä: siihen on luokiteltu arviolta tuhansia lajeja (eri luokitteluissa useimmiten yli 1 800 lajia), eli noin kaksi kolmasosaa kaikista tunnetuista elävistä käärmelajeista. Colubridit eivät kuitenkaan todellakaan ole luonnollinen ryhmä, ja monet niistä ovat läheisempää sukua muille ryhmille, kuten elapideille, kuin toisilleen. Tämä suku on perinteisesti ollut kaatopaikka käärmeille, jotka eivät sovi mihinkään muualle. Mitokondriaalisen DNA:n ja muiden molekyylisten menetelmien tutkimus on käynnissä, ja sen avulla pyritään selvittämään sukulaisuussuhteet ja selkeyttämään luokittelua; tuloksena osa perinteisistä colubrideista on jo siirretty omiksi heimoikseen tai alatakseen.

Colubridin vartalo on lähes kokonaan suomujen peitossa. Useimmat colubridit ovat harmittomia ihmiselle eivätkä ole myrkyllisiä, mutta joukossa on myös myrkyllisiä lajeja ja lääketieteellisesti merkittäviä puremia aiheuttavia ryhmiä. Muutamat ryhmät, kuten Boiga-suku, voivat aiheuttaa oireita ihmiselle, ja esimerkiksi Boomslang (Dispholidus typus) ja afrikkalainen okaskäärme (Thelotornis-suvun lajit) ovat molemmat aiheuttaneet kuolemantapauksia ihmisille. Useiden myrkyllisten colubridien myrkkyä ruiskuttavat torahampaat sijaitsevat yleensä suun takaosassa (opisthoglyphous, eli ns. takaerottuvat hampaat), toisin kuin esimerkiksi kyykäärmeillä ja elapideilla, joiden hampaat ovat etuosassa (proteroglyfyiset tai solenoglyfyiset etuhampaat).

Ulkonäkö ja koko

Colubridien ulkonäkö vaihtelee suuresti: niiden värit, kuviot ja koon vaihtelu ovat laajat. Monet lajit ovat kapeita ja ketteriä, mutta joukossa on myös lihavampia ja lyhyempiä lajeja. Koko vaihtelee muutaman kymmenen senttimetrin mittaisista lajeista yli kahden metrin pituisiksi käärmeiksi (esimerkiksi joillakin katos- ja puissa elävillä lajeilla). Suomuilla ja päästä löytyvillä piirteillä, kuten silmä- ja hampaiden sijoittumisella, voidaan erottaa eri ryhmiä toisistaan.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Colubridit elävät lähes kaikilla mantereilla (pois lukien Etelämanner) ja ne viihtyvät hyvin erilaisissa elinympäristöissä: sademetsissä, kuivissa aavikoissa, ruohikoissa, vuoristoissa ja kaupunkiympäristöissä. Useat lajit ovat puissa eliöityneitä (arboreaalisia), toiset ovat maanpäällisiä tai kaivautuvia (fossiilisia). Levinneisyys ja ekologinen lokero vaihtelevat lajeittain.

Ravinto ja käyttäytyminen

• Ravinto: colubridit syövät erilaisia saaliseläimiä, kuten hyönteisiä, matelijoita (sisältäen liskoja ja muita käärmeitä), sammakkoeläimiä, pieniä nisäkkäitä, lintuja ja lintuja munia. Joillakin lajeilla on erikoistunut ruokavalio (esim. munien syönti tai tiettyjen liskoryhmien metsästys).
• Käytös: lajikohtaista — jotkut ovat aktiivisia päivällä (diurnaalisia), toiset yöaikaan (nocturnaaleja). Monet lajit ovat arkoja ja pakenemishaluisia; puolustautuessaan ne voivat pöhöttää, kuiskia, piilottaa päänsä tai toitottaa varoitusäänteitä. Puissa elävät lajit osaavat usein kiipeillä erinomaisesti.
• Lisääntyminen: enimmäkseen ovipaarisia (munivat munia), mutta joukossa on myös eläviä poikasia synnyttäviä lajeja (vivipaarisia tai ovovivipaarisia). Lisääntymiskausi ja käyttäytyminen riippuvat lajista ja ilmastosta.

Myrkyllisyys ja ihmiselle aiheutuvat riskit

Useimmat colubridit eivät ole merkittävästi vaarallisia ihmisille, mutta takahammasjärjestelmällä varustetut (opisthoglyphous) lajit voivat välittää myrkkyä ja aiheuttaa vakaviakin oireita. Tärkeitä seikkoja:

• Takahammasmyrkytys: monet myrkylliset colubridit ruiskuttavat myrkkyä takaosan hampaiden välityksellä. Tämä tekee myrkyn siirtymisestä vähemmän tehokasta verrattuna etuhampaisten vipera- tai kotiloeläinten puremiin, mutta pitkä purema tai syvällä oleva purema voi johtaa vakaviin seurauksiin.
• Esimerkkejä vaarallisista lajeista: Boomslang (Dispholidus typus) voi aiheuttaa voimakkaan veren hyytymishäiriön ja verenvuotoa; Thelotornis-suvun okaskäärmeet voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. Boiga-suvun lajit (esim. Boiga dendrophila) aiheuttavat yleensä paikallisia ja systeemisiä oireita mutta harvoin kuolemaan johtavia tapauksia. Kaikkien puremien hoito vaatii lääketieteellistä seurantaa.
• Hoitotoimenpiteet: pureman jälkeen on hakeuduttava välittömästi lääkäriin tai hätäkeskuksen ohjeiden mukaan. Antidoottia on olemassa joillekin myrkyille (esim. boomslang-antitoksiini), mutta monille colubridin myrkyille spesifinen antidootti voi puuttua. Hoito perustuu usein oireenmukaiseen tukihoitoon ja verenvuodon hallintaan.
• Väärinkäsitykset: on yleistä aliarvioida takahammasmyrkyllisten käärmeiden vaarallisuus, koska myrkytys ei välttämättä näytä voimakkaalta heti pureman jälkeen. Myrkyn vaikutukset voivat kehittyä hitaasti (esim. hyytymistekijöihin kohdistuva vaikutus), joten seuranta on tärkeää.

Sukupuutteet ja taksonomia

Perinteinen colubrideihin luokittelu on kokenut suuria muutoksia molekyylitieteen myötä. Useita alaryhmiä on siirretty uusiksi heimoiksi tai yhdistetty eri tavalla (esimerkiksi natriidit, dipsadiidit ja lamprofiidit ovat olleet osaksi erottuvia ryhmiä eri luokituksissa). Tämän vuoksi nimikkeet ja rajausten ymmärtäminen vaativat nykyään tarkastelua lähdeluetteloiden ja viimeisimpien taksonomisten päätösten perusteella.

Suhde ihmiseen ja suojelu

Colubridit vaikuttavat ekosysteemeissä hyödyllisiltä petoeläimiltä, sillä ne säätelevät jyrsijöiden ja muiden pieneläinten populaatioita. Ihmisen toiminta kuten elinympäristöjen pirstoutuminen, torjunta-aineet ja suora vaino vaikuttavat kuitenkin moniin lajeihin haitallisesti. Joitakin lajeja esiintyy yleisesti ja hyvin sopeutuneina lähellä ihmistä, kun taas toiset ovat harvinaisia ja uhanalaisia. Suojelutoimet, elinympäristön säilyttäminen ja tiedon lisääminen käärmeiden roolista auttavat vähentämään tarpeetonta pelkoa ja tappamista.

Yhteenvetona: colubridit muodostavat hyvin monimuotoisen ja laajalle levinneen ryhmän käärmeitä. Vaikka useimmat lajit ovat ihmiselle vaarattomia, joukossa on myös myrkyllisiä lajeja, joiden puremat voivat olla vakavia tai jopa hengenvaarallisia. Käytännössä kaikkien käärmeiden kohdalla suositellaan varovaista suhtautumista ja ammattilaisen apuun hakeutumista puremantapauksissa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on colubrid?

K: Kuinka suuri Colubridae-heimo on?

K: Ovatko kaikki Colubridae-heimon jäsenet luonnollinen ryhmä?

K: Mitä mitokondriaalisen DNA:n tutkimus tutkii?

K: Ovatko useimmat colubridit myrkyllisiä?

K: Voivatko jotkut colubridit aiheuttaa lääketieteellisesti merkittäviä puremia?

K: Missä myrkkyhampaat sijaitsevat myrkyllisillä colubrideilla?

Hae kirjaimella