Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus}}{³"a}
Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus on kansainvälinen sopimus (valtioiden välinen sopimus) rasismia ja rotuerottelua vastaan, joka on yksi kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön sarjasta. Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi yleissopimuksen 21. joulukuuta 1965 vastauksena Etelä-Afrikan silloiseen apartheid-politiikkaan. Se tuli voimaan 4. tammikuuta 1969. Huhtikuuhun 2019 mennessä 88 maata on suostunut noudattamaan yleissopimuksen sääntöjä, ja 190 maata on periaatteessa samaa mieltä.
Yleissopimuksessa määritellään, mitä rotusyrjintä on, jotta jokainen sopimusvaltio voi sopia siitä, miten syrjintä määritellään. Sopimuksen 1 artiklassa (sopimuksen ensimmäinen sopimus) sanotaan, että rotusyrjintä on: "rotuun, ihonväriin, syntyperään tai kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista, rajoittamista tai suosimista, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamisen, nauttimisen tai käyttämisen mitätöiminen [niistä eroon pääseminen] tai heikentäminen yhdenvertaisesti poliittisella, taloudellisella, yhteiskunnallisella, kulttuurisella tai millä tahansa muulla julkisen elämän alalla."
Yleissopimuksen 4 artiklassa kielletään kaikenlaiseen rasismiin kannustaminen, mukaan lukien vihapuheet ja syrjintä. Jos maa hyväksyy yleissopimuksen, sen on tehtävä vihapuheesta ja viharyhmiin osallistumisesta laitonta. Varmistaakseen, että maat noudattavat tätä sääntöä, yleissopimukseen lisättiin myös 14 artikla, jonka mukaan syrjintää koskevat valitukset voidaan käsitellä komiteassa. 14 artiklassa annetaan mistä tahansa maasta kotoisin olevalle henkilölle tai ihmisryhmälle, joka on kärsinyt rotunsa perusteella tapahtuvasta syrjinnästä, oikeus tehdä valitus Yhdistyneiden Kansakuntien komitealle. Nämä valitukset voivat vaikuttaa valituksia tekevien ihmisten maiden lainsäädäntöön.
Rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea (Committee on the Elimination of Racial Discrimination)
Rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea on ihmisoikeusasiantuntijoista koostuva elin, joka valvoo yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Komitean jäseninä on kahdeksantoista riippumatonta ihmisoikeusasiantuntijaa. Heidät valitaan nelivuotiskaudeksi, ja puolet jäsenistä valitaan joka toinen vuosi. Sopimukseen liittyneet valtiot valitsevat jäsenet salaisella äänestyksellä. Kukin kansakunta saa nimetä jonkun kansakuntansa edustajan ehdokkaaksi komiteaan.
Sopimukseen liittyneiden valtioiden on toimitettava komitealle säännöllisin väliajoin kertomuksia lainsäädännöllisistä, oikeudellisista, poliittisista ja muista toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Ensimmäinen raportti on toimitettava vuoden kuluessa siitä, kun yleissopimusta on alettu soveltaa kyseisessä maassa; sen jälkeen raportit on toimitettava kahden vuoden välein tai komitean pyynnöstä. Komitea lukee jokaisen kertomuksen huolellisesti ja käsittelee huolenaiheita ja suosituksia maalle "loppuhuomautusten" muodossa.
Komitea kokoontuu yleensä maaliskuussa ja elokuussa Genevessä.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus?
A: Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus on kansainvälinen sopimus, joka pyrkii estämään rasismia ja rotuerottelua. Yhdistyneet Kansakunnat hyväksyi sen vuonna 1965 vastauksena Etelä-Afrikan silloiseen apartheid-politiikkaan.
Kysymys: Kuinka monta maata on suostunut noudattamaan tätä yleissopimusta?
V: Huhtikuuhun 2019 mennessä 88 maata on suostunut noudattamaan tämän yleissopimuksen sääntöjä, ja 190 maata on periaatteessa samaa mieltä.
K: Mitä 1 artiklassa sanotaan rotusyrjinnästä?
V: 1 artiklassa rotusyrjintä määritellään rotuun, ihonväriin, syntyperään tai kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaksi erotteluksi, poissulkemiseksi, rajoittamiseksi tai suosimiseksi, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamisen, nauttimisen tai käyttämisen yhdenvertaisesti poliittisella, taloudellisella, yhteiskunnallisella, kulttuurisella tai millä tahansa muulla julkisen elämän alalla mitätöiminen tai heikentäminen.
Kysymys: Mitä 4 artiklassa kielletään?
V: 4 artiklassa kielletään kaikenlaisen rasismin, myös vihapuheen ja syrjinnän, edistäminen. Jos jokin maa hyväksyy tämän yleissopimuksen, sen on tehtävä vihapuheesta ja viharyhmiin osallistumisesta laitonta.
Kysymys: Miten valitukset voidaan käsitellä komiteassa?
V: 14 artiklassa annetaan mistä tahansa maasta kotoisin oleville henkilöille, jotka ovat kärsineet rotunsa perusteella tapahtuvasta syrjinnästä, oikeus esittää valitus Yhdistyneiden Kansakuntien komitealle. Nämä valitukset voivat vaikuttaa valituksia tekevien maiden lainsäädäntöön.
K: Milloin tämä yleissopimus tuli voimaan?
V: Yleissopimus tuli voimaan 4. tammikuuta 1969.
