Public domain
Public domain on ilmaisu, joka kuvaa jotakin, joka kuuluu kaikille ihmisille yleisesti: yleisölle. Yleisöomaisuuteen kuuluvat teokset (kuten kirjat, elokuvat tai maalaukset), jotka eivät ole tekijänoikeussuojan piirissä.
Yleisön saatavilla olevan aineiston vastakohta on tekijänoikeudellisesti suojattu aineisto, jonka omistaa joko teoksen luoja tai hänen kuolinpesänsä. Ilmaisua public domain käytetään vain kuvaamaan asioita, joille voidaan myöntää tekijänoikeudet, kuten valokuvia, piirustuksia, kirjallisia artikkeleita, kirjoja tai näytelmiä tai vastaavia taideteoksia. Yleissääntönä on, että kun tarpeeksi aikaa on kulunut, kaikista henkisistä teoksista tulee osa julkista aluetta. Esimerkkejä ovat Leonardo da Vincin, William Shakespearen ja Ludwig van Beethovenin teokset sekä Isaac Newtonin kirjat.
Teos voi tulla yleiseen käyttöön monella tavalla.
· Tekijänoikeus päättyy monta vuotta tekijän kuoleman jälkeen.
· Teoksen luoja voi laillisesti luopua kaikista aineistoa koskevista vaatimuksistaan.
· Tekijä unohtaa uudistaa teoksen tekijänoikeudet.
· Teoksen ovat saattaneet luoda tiettyjen hallitusten virastot, jolloin se on ollut julkinen teos sen luomisajankohdasta lähtien.
· Teos on eläimen tekemä.
· Tekijänoikeusilmoituksesta puuttuu omistaja tai vuosiluku (ennen vuotta 1989 valmistuneiden teosten osalta).
Jos teos tulee yleiseen käyttöön tekijänoikeuden voimassaolon päättymisen jälkeen, teosta käyttävien henkilöiden on joissakin tapauksissa edelleen ilmoitettava teoksen tekijä. Vaikka jotkin teokset ovat yleisiä, koska ne eivät ole tekijänoikeudellisesti suojattuja, voi olla olemassa tekijänoikeudettomia käyttörajoituksia. Vaikka esimerkiksi kansallisen valuutan muotoilu ei ehkä ole tekijänoikeudellisesti suojattu tai se ei sovellu tekijänoikeuteen, sen väärentäminen petostarkoituksessa on laajalti hyvin vakava rikos. Toinen esimerkki ovat logot ja kuvat, joissa on vain tekstiä tai yksinkertaisia muotoja. Näitä logoja ei ole Yhdysvalloissa suojattu tekijänoikeudella, mutta ne on usein suojattu tavaramerkillä.
Epävirallinen kuvake, joka kuvaa asioita, jotka ovat julkisia.
Googlen logo koostuu yksinkertaisista muodoista ja on siten julkinen. Se on kuitenkin edelleen suojattu tavaramerkki.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on julkista aluetta?
V: Public domain on ilmaisu, joka kuvaa jotakin, joka kuuluu yleisesti kaikille ihmisille, kuten kirjat, elokuvat tai maalaukset, jotka eivät ole tekijänoikeussuojan piirissä.
K: Mikä on public domainin vastakohta?
V: Yleisen käyttöoikeuden vastakohta on tekijänoikeudellisesti suojattu aineisto, jonka omistaa joko teoksen luoja tai hänen kuolinpesänsä.
K: Miten teokset tulevat yleiseen käyttöön?
V: Teokset voivat tulla julkisiksi monin eri tavoin, esimerkiksi kun tekijänoikeus päättyy tietyn ajan kuluttua (yleensä 50 tai 70 vuotta) teoksen tekijän kuolemasta, kun teoksen tekijä luopuu laillisesti kaikista teosta koskevista vaatimuksista, jos teoksen ovat luoneet tiettyjen hallitusten virastot, jos teoksen on tehnyt eläin tai jos teoksesta puuttuu omistaja, vuosiluku tai tekijänoikeussymboli (ennen vuotta 1989 valmistuneiden teosten osalta).
Kysymys: Vaaditaanko tekijänoikeudet edelleen yleisön saatavilla oleviin teoksiin?
V: Jos teos tulee yleiseen käyttöön tekijänoikeuden voimassaolon päätyttyä, teosta käyttävältä henkilöltä voidaan joissakin tapauksissa edelleen vaatia merkintää teoksen luojasta.
Kysymys: Onko teosten käyttämiselle asetettu rajoituksia?
V: Vaikka jotkin teokset ovat julkisia, koska niitä ei ole suojattu tekijänoikeudella, niiden käyttöön voi silti liittyä muita kuin tekijänoikeudellisia rajoituksia. Esimerkiksi kansallisten valuuttojen väärentäminen voi olla laitonta, vaikka niiden muotoilu ei ehkä olekaan tekijänoikeussuojan piirissä. Lisäksi logot ja kuvat, joissa on tekstiä ja yksinkertaisia muotoja, eivät välttämättä ole tekijänoikeussuojattuja, mutta ne voivat silti olla tavaramerkkien suojaamia.
Kysymys: Keitä ovat esimerkkejä tekijöistä, joiden teokset ovat tulleet yleiseen käyttöön?
V: Esimerkkeinä mainittakoon Leonardo da Vinci, William Shakespeare ja Ludwig van Beethoven sekä Isaac Newton, joiden kirjat ovat tulleet yleiseen käyttöön.
