Public domain (yleisöomaisuus) – mitä se tarkoittaa tekijänoikeudessa?

Public domain (yleisöomaisuus) selitetty: mitä se tarkoittaa tekijänoikeudessa, miten teokset tulevat julkisiksi ja mitä rajoituksia voi olla — lue lisää käytännön ohjein.

Public domain on ilmaisu, joka kuvaa jotakin, joka kuuluu kaikille ihmisille yleisesti: yleisölle. Yleisöomaisuuteen kuuluvat teokset (kuten kirjat, elokuvat tai maalaukset), jotka eivät ole tekijänoikeussuojan piirissä. Kun teos on julkisessa omistuksessa, kuka tahansa saa yleensä käyttää, kopioida, muokata ja julkaista sitä ilman tekijänoikeudellista lupaa.

Yleisön saatavilla olevan aineiston vastakohta on tekijänoikeudellisesti suojattu aineisto, jonka omistaa joko teoksen luoja tai hänen kuolinpesänsä. Ilmaisua public domain käytetään vain kuvaamaan asioita, joille voidaan myöntää tekijänoikeudet, kuten valokuvia, piirustuksia, kirjallisia artikkeleita, kirjoja tai näytelmiä tai vastaavia taideteoksia. Yleissääntönä on, että kun tarpeeksi aikaa on kulunut, kaikista henkisistä teoksista tulee osa julkista aluetta. Esimerkkejä ovat Leonardo da Vincin, William Shakespearen ja Ludwig van Beethovenin teokset sekä Isaac Newtonin kirjat.

Miten teos voi tulla yleisöomaisuudeksi?

• Tekijänoikeuden voimassaolon päättyminen: yleinen tapa on, että tekijänoikeus raukeaa tietyn ajan kuluttua tekijän kuolemasta (monissa maissa yleensä 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen, mutta sääntely vaihtelee maittain).
• Tekijän luovuttaminen: teoksen luoja voi laillisesti luopua kaikista aineistoa koskevista oikeuksistaan tai käyttää julkisen domenin vapautustyökaluja, kuten CC0-merkintää.
• Tekijänoikeusilmoituksen tai muodollisuuksien puute: ennen vuotta 1989 valmistuneissa teoksissa puuttuva omistaja- tai vuosilukumerkintä on joskus johtanut suojaoikeuden menettämiseen paikallisen lainsäädännön mukaan.
• Hallinnolliset teokset: joidenkin hallitusten virastojen luomat teokset ovat olleet julkisia teoksia niiden luomisajankohdasta lähtien — käytä tapauskohtaisesti, sillä sääntö vaihtelee maittain (esim. Yhdysvaltain liittovaltion teokset ovat usein public domain).
• Muut erityistapaukset: teos voi olla esimerkiksi eläimen tuottama tai muuten ilman ihmistekijää, jolloin tekijänoikeutta ei synny.
• Tekijän laiminlyönti tai erimielisyydet: toisinaan teoksen suoja voi päättyä tai käytön rajoitukset syntyä esimerkiksi erilaisten sopimusten, vanhojen lakien tai käytäntöjen vuoksi.

Mitä julkinen omistajuus tarkoittaa käytännössä?

Kun teos on public domainissa, sen kopioiminen, jakelu, muuntelu ja kaupallinen käyttö on yleensä sallittua ilman lupaa tai tekijänoikeuskorvauksia. Silti kannattaa huomioida muut mahdolliset rajoitukset, vaikka tekijänoikeutta ei enää olisikaan:

• Henkilö- ja yksityisyyden suoja, oikeus kuvaan ja julkisuus- tai kunnianloukkauskysymykset voivat estää tiettyä käyttöä.
• Tavaramerkit voivat suojata logoja tai nimiä, vaikka alkuperäinen kuvitus olisi public domain -tasolla (mainittakoon esimerkkinä logoja, jotka eivät aina ole tekijänoikeudella suojattuja mutta on suojattu tavaramerkillä).
• Väärennös- ja petossäännökset rajaavat käyttöä: esimerkiksi kansallisen valuutan muotoilun jäljittelyä on säännelty ja sen väärentäminen petostarkoituksessa on rikos.
• Joissain maissa on erillisiä tietokanta- tai sui generis -oikeuksia, jotka voivat suojata kokoelmia tai järjestelyjä, vaikka yksittäiset teokset olisivat public domainissa.
• Vaikka oikeudellinen velvoite ei aina edellytä tekijän nimen mainitsemista, käytännössä on usein suositeltavaa osoittaa lähde ja tekijä — se on hyvä etiketti ja auttaa esimerkiksi historiallisen tiedon oikeellisuudessa.

Huomioita ja rajoituksia

• Kansainväliset erot: eri maissa tekijänoikeusajat ja säännöt poikkeavat — esimerkiksi Yhdysvalloissa ja EU:ssa on erilaisia siirtymäsäännöksiä ja erityissääntöjä vanhoille teoksille.
• Monimutkaiset teokset: elokuvien, kuvaelmain tai monen tekijän yhteisteosten osalta suoja voi jatkua eri aikapisteisiin saakka (esim. käsikirjoittaja, säveltäjä, ohjaaja, näyttelijät). On varmistettava, että kaikki osateokset ovat julkisia.
• Uudet suojat julkaisuille: vaikka alkuperäisteos olisi public domainissa, uusi ja luova muokkaus, käännös tai korkealaatuinen valokuva voi synnyttää uuden tekijänoikeuden.
• Orpaniteokset: teokset, joiden tekijää tai oikeudenomistajaa ei löydy, voivat olla käytännössä vaikeita hyödyntää. Useissa maissa on säädetty sääntöjä orpojen teosten luvanhallintaan.
• Ei automaattista vapautusta kaikesta vastuusta: julkinen omistajuus ei poista muita oikeudellisia velvoitteita (esimerkiksi sopimusehtoja, yksityisyyttä tai kunnioitusta kulttuuriperintöä kohtaan).

Käytännön vinkkejä

• Tarkista ensin, mikä maa säätelee teoksen tekijänoikeutta ja sovella sen maan sääntöjä.
• Varmista, että kaikki teoksen osat ovat julkisia (mukaan lukien kuvat, musiikki ja tekstit yhdessä tuotannossa).
• Kun julkaiset tai myyt public domain -materiaalia, merkitse lähde ja annathan tiedon mahdollisista lisensseistä tai uusista suojista.
• Hyödynnä luotettavia tietokantoja ja arkistoja, joissa on selkeästi merkitty public domain -materiaalia.

Yhteenvetona: public domain eli yleisöomaisuus avaa mahdollisuuden teosten vapaaseen käyttöön, mutta käytännössä on syytä huomioida tekijänoikeutta täydentävät rajoitukset kuten tavaramerkit, yksityisyyden suoja ja rikosnimikkeet. Harkitse tarvittaessa oikeudellista neuvontaa, jos käyttötilanne on epäselvä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on julkista aluetta?

K: Mikä on public domainin vastakohta?

K: Miten teokset tulevat yleiseen käyttöön?

Kysymys: Vaaditaanko tekijänoikeudet edelleen yleisön saatavilla oleviin teoksiin?

Kysymys: Onko teosten käyttämiselle asetettu rajoituksia?

Kysymys: Keitä ovat esimerkkejä tekijöistä, joiden teokset ovat tulleet yleiseen käyttöön?

Hae kirjaimella