Kroatian kieli: murteet, historia ja kirjoitusjärjestelmä
Tutustu Kroatian kieleen: murteet (Kaikavian, Chakavian, Štokavian), kielihistoria ja kirjoitusjärjestelmä — selkeä opas kirjaimista, aksenteista ja kielen kehityksestä.
Kroatian kieltä puhutaan pääasiassa Kroatiassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa sekä ympäröivissä Euroopan maissa. Kroatian kieli kuuluu eteläslavien kieliryhmään ja sillä on läheinen sukulaisuus muun muassa serbian ja bosnian kanssa. Kroatian kielioppi on kroaatin kielen kielioppi. Kroatian kieli koostuu kolmesta pääasiallisesta murrealueesta: kansankielestä eli murteesta čakavian (čakavski), kajkavian (kajkavski) ja štokavian (štokavski).
Murteet
Nimet čakavian, kajkavian ja štokavian tulevat kunkin murteen käytetystä sanasta kysymykselle ”mitä”: ča, kaj ja što/šta. Murteiden erot näkyvät ääntämisessä, sanastossa ja osin kieliopissa.
- Čakavian (čakavski): yleinen erityisesti Adrianmeren rannikolla ja saaristossa; sisältää monia vanhoja piirteitä ja alueellista vaihtelua. Lähellä Adrianmeren rannikkoa kielen piirteissä on ollut vaikutteita myös italian kielestä.
- Kajkavian (kajkavski): levinnyt Pohjois-Kroatiassa ja Slavoniassa; siinä on enemmän yhteisiä piirteitä unkarin ja Keski-Euroopan kielten vaikutusten kanssa.
- Štokavian (štokavski): laajimmin levinnyt murre, ja siitä on muodostettu myös modernin kirjakielen pohja. Štokavian-murteessa on useita alakluppia, ja monista niistä kehittyi myöhemmin standardimuotoja sekä Kroatian että Bosnian ja Serbian kirjakielille.
Historia ja kodifiointi
Kroatian kielen kodifioinnin alkua pidetään 1600-luvun alussa, jolloin ensimmäiset kieliopit ja sanakirjamaiset kuvaukset alkoivat ilmestyä. Ensimmäinen tunnettu kroatian kielen kieliopin kirjoittaja oli jesuiittapappi Bartol Kašić, joka laati kieliopin latinaksi vuonna 1604. Vuosina 1604–1836 ilmestyi noin 17 erilaista kroatian kielioppia. Suurin osa näistä käsitteli erityisesti Štokavian murretta, mutta myös kajkavian piirteitä kuvattiin joissain teoksissa.
1800-luvulla kansalliset kielipyrkimykset ja Illyrismi- tai kansallisen heräämisen liikkeet johtivat lisääntyneeseen pyrkimykseen yhdenmukaistaa ja kodifioida kroatian kirjakieltä. Tärkeitä 1800-luvun kielioppiteoksia ovat esimerkiksi Šime Starčevićin teos "Nova ricsoslovnica illiricka" (1812) ja Ignjat Alojzije Brlićin "Grammatik der illyrischen Sprache" (1833). Jo ennen 1800-lukua kroaatin kielen kolmea murretta käytettiin laajalti, mutta kunkin murteen kirjoitustapa vaihteli alueittain.
Historiallisesti kieliopit kuvasivat myös aksenttijärjestelmiä: ajanjaksolla 1604–1836 kuvatuissa kieliopeissa mainitaan usein kolme aksenttia — akuutti, vakava ja circumflex — kun taas esimerkiksi Starčevićin kieliopissa esiintyy neljän aksentin järjestelmä. Nykyaikainen tutkimus ja käytäntö kuvaavat murteiden ääntämystä ja intonaatiota monipuolisemmin, mutta historiallisesti nämä aksenttitermit olivat keskeisiä ääntämisen merkitsemisessä.
Kirjoitusjärjestelmä ja ortografia
Kroatian kirjoitusjärjestelmän kehityksessä on ollut useita vaiheita: varhaisimmat slaavilaiset kirjoitukset alueella olivat glagolitsa (glagolittinen kirjoitus), myöhemmin käytettiin myös kyrillistä ja lopulta latinalaista aakkostoa tuli vallitsevaksi. Nykyinen kroatian standardi käyttää pääsääntöisesti latinalaista aakkostoa.
Merkittävä virstanpylväs oli 1800-luvulla Ljudevit Gajn tekemä ehdotus latinalaisten aakkosten uudistamisesta, jossa hän otti vaikutteita tšekin kirjainjärjestelmästä. Gaj ehdotti useita uusia kirjaimia ja merkintätapoja (esim. č, ž, š, ľ, ň, ď ja ǧ), mutta käytännössä hyväksytyiksi jäivät erityisesti č, ž ja š, sekä puolalaisperäinen ć. Lisäksi Gaj esitti eräitä digrafeja eli kahden kirjaimen yhdistelmiä edustamaan yhtä äännettä; käytössä olevia digrafeja ovat esimerkiksi lj, nj ja dž. Myöhemmin jotkin kirjoitustavat muuttuivat: esimerkiksi yhdistelmät dj tai gj korvattiin kirjaimella đ (Đuro Daničićin ehdotuksen mukaan).
Käytännössä Gajin aakkosto toteuttaa niin sanotun fonemisen periaatteen "piši kuten puhut" — jokaisella äänteellä on yksi tunnusmerkki. Alla muutamia keskeisiä latinakirjaimia ja niiden yleisiä esimerkkejä kroatian sanoista:
- č – esim. čaša (lasi)
- ć – esim. ćirilica (kyrillinen kirjoitus; sana näyttää äänteen käytön)
- š – esim. šuma (metsä)
- ž – esim. žena (vaimo, nainen)
- đ – esim. đak (oppilas) tai džep (tasku) – huom. dž on myös erillinen kirjain yhdistelmänä
- lj, nj, dž – yksittäisinä foneemeina: lj = ljube (rakastaa), nj = njiva (pelto), dž = džem (hillo)
Nykykroatian ortografia pohjautuu pitkälti Gajin periaatteisiin ja myöhempään kielitieteelliseen työhön, ja se on vakioitu kouluopetuksessa, virallisissa teksteissä ja median käytössä. Standardikroaatti perustuu Štokavian murteeseen (useimmiten neo-štokavinen ijekavski ääntämysstandardin piirre), mutta murteiden kirjo ja alueelliset äänne-erot säilyvät elävänä osana puhekieltä.
Nykytilanne
Kroatian standardikieli on virallinen kieli Kroatiassa ja sillä on asema myös Bosnia ja Hertsegovinan osissa. Nykykielessä näkyvät sekä historialliset kehityskulut että modernit normit, ja kirjoitusjärjestelmä on vakiintunut latinalaiseksi Gajin aakkoston mukaiseksi. Vaikka kroatian, bosnian ja serbian kirjakielet ovat läheisiä ja osittain yhteentoimivia, kullakin niistä on omat norminsa, standardinsa ja kansalliset erityispiirteensä.
Tämä yleiskatsaus korostaa murteiden, historiallisen kodifioinnin ja kirjoitusjärjestelmän keskeisiä piirteitä; aiheesta löytyy runsaasti lisälähteitä ääntämystutkimuksesta, historiallisesta kielitieteestä ja ortografian kehityksestä, jos haluat syventää jotakin osa-aluetta tarkemmin.
Kroatian kieli Baska-taulu 1100.
Kroatian rukouskirja 1380-1400.
Ortografia
Kroatian kieli käyttää latinalaisia kirjaimia, joissa on 30 kirjainta ja yksi diftongi "ie" tai "ije" ja "ŕ". Tätä järjestelmää kutsutaan kroatian kielessä gajicaksi (eli kroatian gajin latinalaisiksi aakkosiksi). Nimi on peräisin Ljudevit Gajilta. Kirjainjärjestystä (ja koko aakkostoa) kutsutaan kroatian kielessä abecedaksi, koska neljä ensimmäistä kirjainta kirjoitetaan "a, be, ce, de". Vierasperäisten nimien ja sanojen kirjoittamiseen sekä joissakin ammateissa kroatian kieli käyttää kirjaimia, jotka eivät kuulu gajicaan, kuten "X, x (iks), Y,y (ipsilon)" ja muita.
Kroatian aakkoset (Gaica) 1830.c
· 
(a)
· 
(olla)
· 
(ce)
· 
(če)
· 
(će)
· 
(de)
· 
(dže)
· 
(đe)
· 
(e)
· 
(ef)
· 
(ge)
· 
(ha)
· 
(i)
· 
(je)
· 
(ka)
· 
(el)
· 
(elj)
· 
(em)
· 
(fi)
· 
(enj)
· 
(o)
· 
(pe)
· 
(er)
· 
(es)
· 
(eš)
· 
(te)
· 
(u)
· 
(ve)
· 
(ze)
· 
(že)
Kieliopilliset tapaukset
Kroatian kielessä substantiivit muuttavat muotoaan lauseen koostumuksen mukaan. Tätä kutsutaan deklinaatioksi. Kroatian kieltä opetteleville deklinaatio on kielen vaikein osa, joka on vaikea hallita. Sen selittäminen on hyvin monimutkaista ja aikaa vievää, ja siksi käytämme yksinkertaisempia tekniikoita. Monissa kielissä on kuitenkin substantiivien ja pronominien deklinaatio, myös englannissa. Englannin kielessä on nyt kuitenkin jäljellä vain pronominien deklinaatio. Aloitetaan selittämällä kaikki seitsemän kroaatin kieliopillista tapausta. Tekniikka, jota käytetään useimmiten kieliopillisten tapausten määrittämisessä (samaa tekniikkaa käytetään kroatian kouluissa, kun sitä opetetaan lapsille), on esittää itselleen kysymys, kun yrität selvittää, mihin tapaukseen substantiivin pitäisi kuulua. Kroatian kieliopillisia tapauksia kutsutaan nimillä padeži (monikko) ja padež (yksikkö).
- Esimerkki:
- Tässä esimerkissä näytetään, miten substantiivin kieliopillinen tapaus määritetään alla olevan taulukon avulla.
- Krešimir on menossa kouluun. (Krešimir ide u školu.)
Kysymys, jonka voit esittää itsellesi tässä yhteydessä, on: "Minne Krešimir on menossa?". Ja vastaus on, että hän menee kouluun. Katsomalla alla olevaa taulukkoa näet, että kysymystä 'minne' käytetään lokatiivin tapauksessa.
| Kieliopillinen tapaus | Kysymys, jonka kysyt itseltäsi | Esimerkki |
| Nominatiivi (Nominative) | Tko? Što? (Kuka tai mikä?) | Jabuka je fina. (Omena on herkullinen.) |
| Genitiv (Genetiivi) | Koga? Čega? Čiji? (Kuka tai mikä puuttuu? Kenen?) | Ovo radim zbog jabuke. (Teen tämän omenan takia.) |
| Dativ (Dative) | Komu? Čemu? (Ketä tai mitä kohti olen menossa?) | Idem prema jabuci. (Menen kohti omenaa.) |
| Akuzativ (akkusatiivi) | Koga? Što? (Kuka tai mikä?) | Ne vidim jabuku. (En näe omenaa.) |
| Vokativ (Vocative) | Oj! Ej! (Oi! Hei!) | Oj, jabuko! (Oi, omena!) |
| Lokativ (Locative) | Gdje? U komu? U čemu? (Missä? Missä? Kuka?) | Živim u jabuci. (Asun omenassa.) |
| Instrumentaalinen | S kime? S čime? (Kenen tai minkä kanssa?) | Trčim s jabukom. (Juoksen omenan kanssa.) |
Sukupuoli
Kroatian substantiivit jaetaan kolmeen sukupuoleen: maskuliiniseen, feminiiniseen ja neutriiniseen sukupuoleen. Substantiivin sukupuolen tunteminen on erittäin tärkeää, koska se vaikuttaa kaikkiin lauseen sanoihin, jotka ovat sidoksissa substantiiviin, kuten adjektiiveihin. Sukupuoli määräytyy substantiivin päätteen mukaan (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta). Näin on helpompi sanoa, mikä substantiivin sukupuoli on, ilman että tarvitsee opetella ulkoa jokaisen sanan sukupuolta. Katso alla olevaa taulukkoa. Substantiivit säilyttävät sukupuolensa monikossa. Vaikka esimerkiksi substantiivi "žene" (naiset) päättyy -e:hen, se on feminiinistä sukupuolta.
| Lopetus | -a | -e, -o | -k, -l, -r, -d... (ja kaikki muut kirjaimet) |
| Sukupuoli | Naisellinen | Kastroi | Maskuliininen |
| Esimerkki | žena (nainen) | sunce (aurinko) | metak (luoti) |
Kieliopilliset näkökohdat
Kroatian verbeillä on kaksi kieliopillista aspektia: perfekti ja imperfekti. Perfekti kuvaa toimintaa, joka on jo päättynyt. Imperfektiivinen aspekti kuvaa toimintaa, joka on vielä kesken. Kukin verbi voidaan siis infinitiivimuodossaan kirjoittaa kahdella tavalla: perfekti- ja imperfektiaspektilla. Alla olevassa taulukossa on esitetty 5 verbiä sekä perfektiivisessä että imperfektiivisessä muodossa.
| Infinitiivin imperfekti | Perfekti infinitiivissä |
| Trčati. (Juokseminen. ääretön toiminta) | Odtrčati. (Lopullinen toiminta, juoksu on tehty.) |
| Sjediti. (Istua. ääretön toiminta) | Sjesti. |
| Plivati. (Uida. ääretön toiminta) | Odplivati. |
| Graditi. (To build. infinite action) | Izgraditi. |
| Popravljati. (Korjata/korjata/parantaa. ääretön toiminta) | Popraviti. |
Kieliopilliset aikamuodot
Kroatian kieliopissa on seitsemän kieliopillista aikamuotoa. Ne voidaan jakaa kahdella tavalla: ajankohdan mukaan ja monimutkaisuuden mukaan. Yksinkertaiset aikamuodot koostuvat vain yhdestä sanasta (yksinkertaiset aikamuodot ovat aoristi, imperfekti ja preesens), kun taas monimutkaiset aikamuodot koostuvat kahdesta tai jopa kolmesta sanasta (monimutkaiset aikamuodot ovat pluperfekti, perfekti, ensimmäinen tulevaisuus, toinen tulevaisuus), koska ne koostuvat myös apuverbeistä. Lisäksi joitakin kieliopillisia aikamuotoja ei voida muodostaa molemmilla kieliopillisilla aspekteilla, vaan ne toimivat vain yhdellä aspektilla.
| Tense | Kuvaus | Esimerkki |
| Pluperfekti | Toiminta, joka on tapahtunut ennen toista toimintaa (sama kuin englannin past perfect). | Mladen je bio ručao. (Mladen oli syönyt lounasta.) |
| Epätäydellinen | Mennyt aika, joka muodostuu vain imperfektiverbeistä. Keskeneräinen mennyt aika. | Mladen trčaše. (Mladen juoksi.) |
| Aoristi | Mennyt aika (ei käytetä nykyään paljon). Se on sama kuin Perfekt. Voidaan muodostaa vain perfekti-verbien kanssa. | Mladen odtrčaše. (Mladen oli juoksemassa, mutta hän lopetti joskus aiemmin.) |
| Täydellinen | Pääasiallinen mennyt aika. Voidaan muodostaa sekä imperfekti- että perfekti-verbeistä. | Mladen je trčao. (Mladen juoksi). |
| Nykyinen | Nykyhetki. | Mladen ruča. (Mladen syö lounasta.) |
| Ensimmäinen tulevaisuus | Tuleva aikamuoto. | Mladen će ručati. (Mladen syö lounasta.) |
| Toinen tulevaisuus Ennen tulevaisuutta - aikamuoto. | Käytetään ilmaisemaan tulevaa toimintaa, joka tapahtuu ennen toista tulevaa toimintaa. | Ako bude kiša uskoro pala, suša će prestati. (Jos pian sataa, kuivuus loppuu.) |
Yleiset lausekkeet
- Perusilmaukset ja yleiset ilmaisut:
| Kroatian | Englanti |
| Da | Kyllä |
| Ne | Ei |
| Što | Mikä |
| I | Ja |
| Ili | Tai |
| Bok | Hei, hei. |
| Zbogom | Hyvästi |
| Dobar dan | Hyvää päivänjatkoa |
| Dobro jutro | Hyvää huomenta. |
| Dobra večer | Hyvää iltaa. |
| Laku noć | Hyvää yötä. |
| Možda | Ehkä |
| Kada | Kun |
| Gdje | Missä |
| Kako | Miten |
| Hvala | Kiitos |
| Dođi | Tule |
- Värit:
| Kroatian | Englanti |
| Zlatna | Golden |
| Zelena | Vihreä |
| Crvena | Punainen |
| Žuta | Keltainen |
| Smeđa | Ruskea |
| Narančasta | Oranssi |
| Crna | Musta |
| Plava | Sininen |
| Ružičasta | Vaaleanpunainen |
| Ljubičasta | Violetti |
| Siva | Harmaa |
| Bijela | Valkoinen |
| Tirkizna | Turkoosi |
| Srebrna | Hopea |
- Päivät, kuukaudet ja vuodenajat
Kroatialainen viikko alkaa maanantaina ja päättyy sunnuntaina, toisin kuin joidenkin muiden maiden viikot, joissa sunnuntai on ensimmäinen päivä ja lauantai viimeinen.
- Päivät:
| Kroatian | Englanti |
| Ponedjeljak | Maanantai |
| Utorak | Tiistai |
| Srijeda | Keskiviikko |
| Četvrtak | Torstai |
| Petak | Perjantai |
| Subota | Lauantai |
| Nedjelja | Sunnuntai |
- Kuukausia:
| Kroatian | Englanti |
| Siječanj | Tammikuu |
| Veljača | Helmikuu |
| Ožujak | Maaliskuu |
| Travanj | Huhtikuu |
| Svibanj | Toukokuu |
| Lipanj | Kesäkuu |
| Srpanj | Heinäkuu |
| Kolovoz | Elokuu |
| Rujan | Syyskuu |
| Listopad | Lokakuu |
| Studeni | Marraskuu |
| Prosinac | Joulukuu |
| Kroatian | Englanti |
| Sjever | North |
| Kannu | Etelä |
| Istok | Itä |
| Zapad | West |
| Gore | Ylös |
| Dolje | Down |
| Lijevo | Vasen |
| Desno | Oikea |
- Prepositiot
| Kroatian | Englanti |
| Na | Osoitteessa |
| Uz | By |
| Ispod/pod | Alle, alle |
| Iznad/nad/ober | Yläpuolella |
| U | Osoitteessa |
| Ispred | Edessä |
| Iza | Takana |
- Numerot
| 0 - Nula |
| 1 - Jedan |
| 2 - Dva |
| 3 - Tri |
| 4 - Četiri |
| 5 - Lemmikki |
| 6 - Šest |
| 7 - Sedam |
| 8 - Osam |
| 9 - Devet |
| 10 - Deset |
| 11 - Jedanaest |
| 12 - Dvanaest |
| 13 - Trinaest |
| 14 - Četrnaest |
| 15 - Petnaest |
| 16 - Šesnaest |
| 17 - Sedamnaest |
| 18 - Osamnaest |
| 19 - Devetnaest |
| 20 - Dvadeset |
| 30 - Trideset |
| 40 - Četrdeset |
| 50 - Pedeset |
| 60 - Šezdeset |
| 70 - Sedamdeset |
| 80 - Osamdeset |
| 90 - Devedeset |
| 100 - Sto |
| 1,000 - Tisuću |
| 1,000,000 - Milijun |
| 1,000,000,000 - Milijarda |
Alueet, joilla puhutaan kroaatin kieltä keskisen eteläslaavilaisista dyasysteemeistä (vuodesta 2006)
Eri kielet
| Kroatian | Serbian | |
| Vertaa | Usporedba | Поређење (Poređenje) |
| Eurooppa | Europa | Европа (Evropa) |
| Alankomaat | Nizozemska | Холандија (Holandija) |
| Italialaiset | Talijani | Италијани (Italijani) |
| Maailmankaikkeus | Svemir | Васиона (Vasiona) |
| Selkäranka | Kralježnica | Кичма (Kičma) |
| Ilma | Zrak | Ваздух (Vazduh) |
| Koulutus | Odgoj | Васпитање (Vaspitanje) |
| Viikko | Tjedan | Седмица (Sedmica) |
| Historia | Povijest | Историја (Istorija) |
| Pantaloons | Hlače | Панталоне (Pantalone) |
| Vatsa | Trbuh | Стомак (Stomak) |
| Tiede | Znanost | Наука (Nauka) |
| Henkilökohtaisesti | Osobno | Лично (Lično) |
| Persona | Osoba | Лице (Täitä) |
| Yhdistyneet kansakunnat | Ujedinjeni Narodi | Уједињене Нације (Ujedinjene Nacije) |
| Leipä | Kruh | Хлеб (Hleb) |
| Keinotekoinen | Umjetno | Вештачки (Veštački) |
| Cross | Križ | Крст (Krst) |
| Demokratia | Demokracija | Demкратија (Demokratija) |
| Havaitseminen | Spoznaja | Сазнање (Saznanje) |
| Saari | Otok | Острво (Ostrvo) |
| Konstaapeli | Časnik | Официр (Oficir) |
| Tieliikenne | Cestovni promet | Друмски саобраћај (Drumski saobraćaj) |
| Autobahn | Autocesta | Аутопут (Autoput) |
| Pituus | Duljina | Дужина (Dužina) |
| Yhdistys | Udruga | Удружење (Udruženje) |
| Tehdas | Tvornica | Фабрика (Fabrika) |
| Yleistä | Opće | Опште (Opšte) |
| Kristus | Krist | Христoс (Hristos) |
| Olen pahoillani. | Oprosti | Извини (Izvini) |
| Äidinkielen standardi | Materinski jezićni standard | Матерњи језички standardд |
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Missä maissa puhutaan kroatiaa?
V: Kroatian kieltä puhutaan pääasiassa Kroatiassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa sekä ympäröivissä Euroopan maissa.
K: Milloin kroaatin kielen kodifiointi alkoi?
V: Kroatian kielen kodifiointi alkoi 1600-luvun alussa Bartol Kašićin ensimmäisestä latinaksi kirjoitetusta kieliopista vuonna 1604.
K: Kuinka monta kielioppia kirjoitettiin vuosina 1604-1836?
V: Vuosina 1604-1836 kirjoitettiin yhteensä 17 kielioppia.
K: Mitkä murteet kuuluvat kroaatin kieleen?
V: Kroatian kielen muodostavat kolme murretta, jotka ovat Kaikavian, Chakavian ja Shtokavian.
K: Kuka ehdotti uusia kirjaimia käytettäväksi kroaatin kielen kirjoittamisessa?
V: Ljudevit Gaj ehdotti uusia kirjaimia tšekistä (č,ž,š,ľ,ň,ď ja ǧ) ja puolasta (ć).
Kysymys: Mitä muita foneemeja hyväksyttiin 1800-luvun Kroatiassa kirjoitettaessa?
V: Myös digrafit, kuten ie, lj, nj ja dž, hyväksyttiin tiettyjen foneemien kirjoittamiseen.
Etsiä