Kroatian kieli
Kroatian kieltä puhutaan pääasiassa Kroatiassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa sekä ympäröivissä Euroopan maissa. Kroatian kielioppi on kroaatin kielen kielioppi. Kroatian kieli koostuu kolmesta kansankielestä (Kaikavian, Chakavian ja Shtokavian).
Kroatian kielioppikirjat osoittavat, että kielen kodifiointi alkoi 1600-luvun alussa (ensimmäisen kieliopin kirjoitti Bartol Kašić latinaksi vuonna 1604). Tämä tarkoittaa, että kielen säännöt kirjoitettiin ylös. Vuosina 1604-1836 oli 17 kielioppia. Useimmissa niistä kuvattiin Štokavian murretta, mutta osa käsitteli myös kajaavin murretta. 1800-luvulla kirjoitettiin lisää kielioppeja, jotka perustuivat Štokavian murteeseen. Ne olivat Šime Starčevićin kirjoittama "Nova ricsoslovnica illiricka" (1812) ja Ignjat Alojzije Brlićin kirjoittama "Grammatik der illyrischen Sprache" (1833). Jo ennen 1800-lukua kroaatin kielen kolmea murretta käytettiin lähes yhtä paljon. Kunkin murteen kirjoittamistapa vaihteli kuitenkin eri puolilla Kroatiaa. Lähellä Adrianmeren rannikkoa se muistutti enemmän italiaa, ja lähellä Unkarin rajaa se muistutti enemmän unkaria. Kaikissa edellä mainitun ajanjakson (1604-1836) kieliopeissa käytettiin kolmea aksenttia: akuutti, vakava ja circumflex, mutta Starčevićin kielioppi on poikkeus, sillä siinä käytetään neljän aksentin järjestelmää. Ljudevit Gaj ehdotti 1800-luvulla uusia tšekin kirjaimia (č,ž,š,ľ,ň,ď ja ǧ). Hyväksytyt kirjaimet olivat č, ž ja š, ja puolasta ć. Muiden foneemien (äänteiden) osalta hyväksytyt digrafit olivat ie, lj, nj ja dž. Myöhemmin dj tai gj muutettiin đ:ksi (Đuro Daničićin ehdotuksen mukaan).
Kroatian kieli Baska-taulu 1100.
Kroatian rukouskirja 1380-1400.
Ortografia
Kroatian kieli käyttää latinalaisia kirjaimia, joissa on 30 kirjainta ja yksi diftongi "ie" tai "ije" ja "ŕ". Tätä järjestelmää kutsutaan kroatian kielessä gajicaksi (eli kroatian gajin latinalaisiksi aakkosiksi). Nimi on peräisin Ljudevit Gajilta. Kirjainjärjestystä (ja koko aakkostoa) kutsutaan kroatian kielessä abecedaksi, koska neljä ensimmäistä kirjainta kirjoitetaan "a, be, ce, de". Vierasperäisten nimien ja sanojen kirjoittamiseen sekä joissakin ammateissa kroatian kieli käyttää kirjaimia, jotka eivät kuulu gajicaan, kuten "X, x (iks), Y,y (ipsilon)" ja muita.
Kroatian aakkoset (Gaica) 1830.c
· 
(a)
· 
(olla)
· 
(ce)
· 
(če)
· 
(će)
· 
(de)
· 
(dže)
· 
(đe)
· 
(e)
· 
(ef)
· 
(ge)
· 
(ha)
· 
(i)
· 
(je)
· 
(ka)
· 
(el)
· 
(elj)
· 
(em)
· 
(fi)
· 
(enj)
· 
(o)
· 
(pe)
· 
(er)
· 
(es)
· 
(eš)
· 
(te)
· 
(u)
· 
(ve)
· 
(ze)
· 
(že)
Kieliopilliset tapaukset
Kroatian kielessä substantiivit muuttavat muotoaan lauseen koostumuksen mukaan. Tätä kutsutaan deklinaatioksi. Kroatian kieltä opetteleville deklinaatio on kielen vaikein osa, joka on vaikea hallita. Sen selittäminen on hyvin monimutkaista ja aikaa vievää, ja siksi käytämme yksinkertaisempia tekniikoita. Monissa kielissä on kuitenkin substantiivien ja pronominien deklinaatio, myös englannissa. Englannin kielessä on nyt kuitenkin jäljellä vain pronominien deklinaatio. Aloitetaan selittämällä kaikki seitsemän kroaatin kieliopillista tapausta. Tekniikka, jota käytetään useimmiten kieliopillisten tapausten määrittämisessä (samaa tekniikkaa käytetään kroatian kouluissa, kun sitä opetetaan lapsille), on esittää itselleen kysymys, kun yrität selvittää, mihin tapaukseen substantiivin pitäisi kuulua. Kroatian kieliopillisia tapauksia kutsutaan nimillä padeži (monikko) ja padež (yksikkö).
- Esimerkki:
- Tässä esimerkissä näytetään, miten substantiivin kieliopillinen tapaus määritetään alla olevan taulukon avulla.
- Krešimir on menossa kouluun. (Krešimir ide u školu.)
Kysymys, jonka voit esittää itsellesi tässä yhteydessä, on: "Minne Krešimir on menossa?". Ja vastaus on, että hän menee kouluun. Katsomalla alla olevaa taulukkoa näet, että kysymystä 'minne' käytetään lokatiivin tapauksessa.
| Kieliopillinen tapaus | Kysymys, jonka kysyt itseltäsi | Esimerkki |
| Nominatiivi (Nominative) | Tko? Što? (Kuka tai mikä?) | Jabuka je fina. (Omena on herkullinen.) |
| Genitiv (Genetiivi) | Koga? Čega? Čiji? (Kuka tai mikä puuttuu? Kenen?) | Ovo radim zbog jabuke. (Teen tämän omenan takia.) |
| Dativ (Dative) | Komu? Čemu? (Ketä tai mitä kohti olen menossa?) | Idem prema jabuci. (Menen kohti omenaa.) |
| Akuzativ (akkusatiivi) | Koga? Što? (Kuka tai mikä?) | Ne vidim jabuku. (En näe omenaa.) |
| Vokativ (Vocative) | Oj! Ej! (Oi! Hei!) | Oj, jabuko! (Oi, omena!) |
| Lokativ (Locative) | Gdje? U komu? U čemu? (Missä? Missä? Kuka?) | Živim u jabuci. (Asun omenassa.) |
| Instrumentaalinen | S kime? S čime? (Kenen tai minkä kanssa?) | Trčim s jabukom. (Juoksen omenan kanssa.) |
Sukupuoli
Kroatian substantiivit jaetaan kolmeen sukupuoleen: maskuliiniseen, feminiiniseen ja neutriiniseen sukupuoleen. Substantiivin sukupuolen tunteminen on erittäin tärkeää, koska se vaikuttaa kaikkiin lauseen sanoihin, jotka ovat sidoksissa substantiiviin, kuten adjektiiveihin. Sukupuoli määräytyy substantiivin päätteen mukaan (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta). Näin on helpompi sanoa, mikä substantiivin sukupuoli on, ilman että tarvitsee opetella ulkoa jokaisen sanan sukupuolta. Katso alla olevaa taulukkoa. Substantiivit säilyttävät sukupuolensa monikossa. Vaikka esimerkiksi substantiivi "žene" (naiset) päättyy -e:hen, se on feminiinistä sukupuolta.
| Lopetus | -a | -e, -o | -k, -l, -r, -d... (ja kaikki muut kirjaimet) |
| Sukupuoli | Naisellinen | Kastroi | Maskuliininen |
| Esimerkki | žena (nainen) | sunce (aurinko) | metak (luoti) |
Kieliopilliset näkökohdat
Kroatian verbeillä on kaksi kieliopillista aspektia: perfekti ja imperfekti. Perfekti kuvaa toimintaa, joka on jo päättynyt. Imperfektiivinen aspekti kuvaa toimintaa, joka on vielä kesken. Kukin verbi voidaan siis infinitiivimuodossaan kirjoittaa kahdella tavalla: perfekti- ja imperfektiaspektilla. Alla olevassa taulukossa on esitetty 5 verbiä sekä perfektiivisessä että imperfektiivisessä muodossa.
| Infinitiivin imperfekti | Perfekti infinitiivissä |
| Trčati. (Juokseminen. ääretön toiminta) | Odtrčati. (Lopullinen toiminta, juoksu on tehty.) |
| Sjediti. (Istua. ääretön toiminta) | Sjesti. |
| Plivati. (Uida. ääretön toiminta) | Odplivati. |
| Graditi. (To build. infinite action) | Izgraditi. |
| Popravljati. (Korjata/korjata/parantaa. ääretön toiminta) | Popraviti. |
Kieliopilliset aikamuodot
Kroatian kieliopissa on seitsemän kieliopillista aikamuotoa. Ne voidaan jakaa kahdella tavalla: ajankohdan mukaan ja monimutkaisuuden mukaan. Yksinkertaiset aikamuodot koostuvat vain yhdestä sanasta (yksinkertaiset aikamuodot ovat aoristi, imperfekti ja preesens), kun taas monimutkaiset aikamuodot koostuvat kahdesta tai jopa kolmesta sanasta (monimutkaiset aikamuodot ovat pluperfekti, perfekti, ensimmäinen tulevaisuus, toinen tulevaisuus), koska ne koostuvat myös apuverbeistä. Lisäksi joitakin kieliopillisia aikamuotoja ei voida muodostaa molemmilla kieliopillisilla aspekteilla, vaan ne toimivat vain yhdellä aspektilla.
| Tense | Kuvaus | Esimerkki |
| Pluperfekti | Toiminta, joka on tapahtunut ennen toista toimintaa (sama kuin englannin past perfect). | Mladen je bio ručao. (Mladen oli syönyt lounasta.) |
| Epätäydellinen | Mennyt aika, joka muodostuu vain imperfektiverbeistä. Keskeneräinen mennyt aika. | Mladen trčaše. (Mladen juoksi.) |
| Aoristi | Mennyt aika (ei käytetä nykyään paljon). Se on sama kuin Perfekt. Voidaan muodostaa vain perfekti-verbien kanssa. | Mladen odtrčaše. (Mladen oli juoksemassa, mutta hän lopetti joskus aiemmin.) |
| Täydellinen | Pääasiallinen mennyt aika. Voidaan muodostaa sekä imperfekti- että perfekti-verbeistä. | Mladen je trčao. (Mladen juoksi). |
| Nykyinen | Nykyhetki. | Mladen ruča. (Mladen syö lounasta.) |
| Ensimmäinen tulevaisuus | Tuleva aikamuoto. | Mladen će ručati. (Mladen syö lounasta.) |
| Toinen tulevaisuus Ennen tulevaisuutta - aikamuoto. | Käytetään ilmaisemaan tulevaa toimintaa, joka tapahtuu ennen toista tulevaa toimintaa. | Ako bude kiša uskoro pala, suša će prestati. (Jos pian sataa, kuivuus loppuu.) |
Yleiset lausekkeet
- Perusilmaukset ja yleiset ilmaisut:
| Kroatian | Englanti |
| Da | Kyllä |
| Ne | Ei |
| Što | Mikä |
| I | Ja |
| Ili | Tai |
| Bok | Hei, hei. |
| Zbogom | Hyvästi |
| Dobar dan | Hyvää päivänjatkoa |
| Dobro jutro | Hyvää huomenta. |
| Dobra večer | Hyvää iltaa. |
| Laku noć | Hyvää yötä. |
| Možda | Ehkä |
| Kada | Kun |
| Gdje | Missä |
| Kako | Miten |
| Hvala | Kiitos |
| Dođi | Tule |
- Värit:
| Kroatian | Englanti |
| Zlatna | Golden |
| Zelena | Vihreä |
| Crvena | Punainen |
| Žuta | Keltainen |
| Smeđa | Ruskea |
| Narančasta | Oranssi |
| Crna | Musta |
| Plava | Sininen |
| Ružičasta | Vaaleanpunainen |
| Ljubičasta | Violetti |
| Siva | Harmaa |
| Bijela | Valkoinen |
| Tirkizna | Turkoosi |
| Srebrna | Hopea |
- Päivät, kuukaudet ja vuodenajat
Kroatialainen viikko alkaa maanantaina ja päättyy sunnuntaina, toisin kuin joidenkin muiden maiden viikot, joissa sunnuntai on ensimmäinen päivä ja lauantai viimeinen.
- Päivät:
| Kroatian | Englanti |
| Ponedjeljak | Maanantai |
| Utorak | Tiistai |
| Srijeda | Keskiviikko |
| Četvrtak | Torstai |
| Petak | Perjantai |
| Subota | Lauantai |
| Nedjelja | Sunnuntai |
- Kuukausia:
| Kroatian | Englanti |
| Siječanj | Tammikuu |
| Veljača | Helmikuu |
| Ožujak | Maaliskuu |
| Travanj | Huhtikuu |
| Svibanj | Toukokuu |
| Lipanj | Kesäkuu |
| Srpanj | Heinäkuu |
| Kolovoz | Elokuu |
| Rujan | Syyskuu |
| Listopad | Lokakuu |
| Studeni | Marraskuu |
| Prosinac | Joulukuu |
| Kroatian | Englanti |
| Sjever | North |
| Kannu | Etelä |
| Istok | Itä |
| Zapad | West |
| Gore | Ylös |
| Dolje | Down |
| Lijevo | Vasen |
| Desno | Oikea |
- Prepositiot
| Kroatian | Englanti |
| Na | Osoitteessa |
| Uz | By |
| Ispod/pod | Alle, alle |
| Iznad/nad/ober | Yläpuolella |
| U | Osoitteessa |
| Ispred | Edessä |
| Iza | Takana |
- Numerot
| 0 - Nula |
| 1 - Jedan |
| 2 - Dva |
| 3 - Tri |
| 4 - Četiri |
| 5 - Lemmikki |
| 6 - Šest |
| 7 - Sedam |
| 8 - Osam |
| 9 - Devet |
| 10 - Deset |
| 11 - Jedanaest |
| 12 - Dvanaest |
| 13 - Trinaest |
| 14 - Četrnaest |
| 15 - Petnaest |
| 16 - Šesnaest |
| 17 - Sedamnaest |
| 18 - Osamnaest |
| 19 - Devetnaest |
| 20 - Dvadeset |
| 30 - Trideset |
| 40 - Četrdeset |
| 50 - Pedeset |
| 60 - Šezdeset |
| 70 - Sedamdeset |
| 80 - Osamdeset |
| 90 - Devedeset |
| 100 - Sto |
| 1,000 - Tisuću |
| 1,000,000 - Milijun |
| 1,000,000,000 - Milijarda |
Alueet, joilla puhutaan kroaatin kieltä keskisen eteläslaavilaisista dyasysteemeistä (vuodesta 2006)
Eri kielet
| Kroatian | Serbian | |
| Vertaa | Usporedba | Поређење (Poređenje) |
| Eurooppa | Europa | Европа (Evropa) |
| Alankomaat | Nizozemska | Холандија (Holandija) |
| Italialaiset | Talijani | Италијани (Italijani) |
| Maailmankaikkeus | Svemir | Васиона (Vasiona) |
| Selkäranka | Kralježnica | Кичма (Kičma) |
| Ilma | Zrak | Ваздух (Vazduh) |
| Koulutus | Odgoj | Васпитање (Vaspitanje) |
| Viikko | Tjedan | Седмица (Sedmica) |
| Historia | Povijest | Историја (Istorija) |
| Pantaloons | Hlače | Панталоне (Pantalone) |
| Vatsa | Trbuh | Стомак (Stomak) |
| Tiede | Znanost | Наука (Nauka) |
| Henkilökohtaisesti | Osobno | Лично (Lično) |
| Persona | Osoba | Лице (Täitä) |
| Yhdistyneet kansakunnat | Ujedinjeni Narodi | Уједињене Нације (Ujedinjene Nacije) |
| Leipä | Kruh | Хлеб (Hleb) |
| Keinotekoinen | Umjetno | Вештачки (Veštački) |
| Cross | Križ | Крст (Krst) |
| Demokratia | Demokracija | Demкратија (Demokratija) |
| Havaitseminen | Spoznaja | Сазнање (Saznanje) |
| Saari | Otok | Острво (Ostrvo) |
| Konstaapeli | Časnik | Официр (Oficir) |
| Tieliikenne | Cestovni promet | Друмски саобраћај (Drumski saobraćaj) |
| Autobahn | Autocesta | Аутопут (Autoput) |
| Pituus | Duljina | Дужина (Dužina) |
| Yhdistys | Udruga | Удружење (Udruženje) |
| Tehdas | Tvornica | Фабрика (Fabrika) |
| Yleistä | Opće | Опште (Opšte) |
| Kristus | Krist | Христoс (Hristos) |
| Olen pahoillani. | Oprosti | Извини (Izvini) |
| Äidinkielen standardi | Materinski jezićni standard | Матерњи језички standardд |
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Missä maissa puhutaan kroatiaa?
V: Kroatian kieltä puhutaan pääasiassa Kroatiassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa sekä ympäröivissä Euroopan maissa.
K: Milloin kroaatin kielen kodifiointi alkoi?
V: Kroatian kielen kodifiointi alkoi 1600-luvun alussa Bartol Kašićin ensimmäisestä latinaksi kirjoitetusta kieliopista vuonna 1604.
K: Kuinka monta kielioppia kirjoitettiin vuosina 1604-1836?
V: Vuosina 1604-1836 kirjoitettiin yhteensä 17 kielioppia.
K: Mitkä murteet kuuluvat kroaatin kieleen?
V: Kroatian kielen muodostavat kolme murretta, jotka ovat Kaikavian, Chakavian ja Shtokavian.
K: Kuka ehdotti uusia kirjaimia käytettäväksi kroaatin kielen kirjoittamisessa?
V: Ljudevit Gaj ehdotti uusia kirjaimia tšekistä (č,ž,š,ľ,ň,ď ja ǧ) ja puolasta (ć).
Kysymys: Mitä muita foneemeja hyväksyttiin 1800-luvun Kroatiassa kirjoitettaessa?
V: Myös digrafit, kuten ie, lj, nj ja dž, hyväksyttiin tiettyjen foneemien kirjoittamiseen.
