Pöytäjulkaiseminen (DTP) – määritelmä ja perusteet
Pöytäjulkaiseminen (DTP) – selkeä määritelmä ja perusteet: opas sivun asettelusta, typografiasta ja julkaisutuotannosta aloittelijoille ja ammattilaisille.
Pöytäjulkaiseminen (tunnetaan myös nimellä DTP) on asiakirjojen luomista tietokoneella käytettävän sivun asetteluohjelmiston avulla.
Termiä on käytetty julkaisemisesta kaikilla tasoilla, pienen levikin asiakirjoista, kuten paikallisista uutiskirjeistä, kirjoihin, aikakauslehtiin ja sanomalehtiin. Termi viittaa kuitenkin tekstinkäsittelyä ammattimaisemman näköiseen lopputulokseen ja monimutkaisempaan ulkoasuun, ja siksi sitä käytettiin 1980-luvulla käyttöön otettaessa usein kotien ja pienten organisaatioiden yhteydessä, jotka eivät aiemmin kyenneet itse tuottamaan julkaisulaatuisia asiakirjoja.
Mitä pöytäjulkaiseminen tarkoittaa tänään?
Pöytäjulkaiseminen kattaa kaiken suunnittelusta ja asettelusta lopullisen tiedoston tuottamiseen, joka lähetetään verkkoon tai painoon. Se yhdistää typografian, grafiikan, kuvankäsittelyn ja sivuasettelun tavoitteena luoda selkeä, visuaalisesti toimiva ja teknisesti oikea lopputuote.
Peruselementit ja käsitteet
- Sivuasettelu: sivukoot, sarakkeet, marginaalit ja rivimitat määrittävät julkaisun rakenteen.
- Typografia: fontit, kirjasinkoot, rivivälit, kappale- ja tyyliasetukset vaikuttavat luettavuuteen ja ilmeeseen.
- Kuvat ja grafiikka: resoluutio (DPI), tiedostomuodot ja vektorikuvat ovat tärkeitä paino- ja verkkokäytössä.
- Värihallinta: RGB vs. CMYK, ICC-profiilit ja värimuunnokset määrittävät värien toiston luotettavuuden.
- Leikkausvara ja taitto: bleed eli leikkuuvara, turva-alueet ja taittomerkit ovat olennaisia painotyössä.
Työnkulku pöytäjulkaisussa
Yleinen työnkulku voidaan tiivistää seuraavaan:
- Suunnittelu: tarkoitus, kohdeyleisö, sivukoko ja visuaalinen tyyli.
- Sisällön keruu: tekstit, kuvat, logot ja muut resurssit oikeilla käyttöoikeuksilla.
- Asettelu: sivupohjien luominen, tekstikehykset, sarakkeet ja numerointi.
- Typografian ja kuvien viimeistely: tehokkaiden tyylien, otsikoiden ja kuvatekstien määrittäminen.
- Väri- ja painovalinnat: väriprofiilien asettaminen ja tarvittavat muunnokset CMYK:ksi.
- Esikatselu ja testaus: tarkastukset, testitulostukset ja tarkistuslistat ennen lopullista vientiä.
- Vienti: usein PDF/X-muodossa painokelpoista tiedostoa varten tai optimoituna verkkoon.
Ohjelmistot ja työkalut
Nykyään useita kaupallisia ja avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja on saatavilla. Tunnetuimpia ovat:
- Adobe InDesign – ammattilaisten yleinen valinta monipuolisuutensa vuoksi.
- QuarkXPress – vanhempi mutta yhä käytetty taitto-ohjelma.
- Affinity Publisher – edullinen ja moderni vaihtoehto InDesignille.
- Scribus – avoimen lähdekoodin ratkaisu harrastajille ja pienille toimijoille.
- Microsoft Publisher – peruskäyttöön sopiva sovellus pienempiin julkaisuun liittyviin tarpeisiin.
Tiedostomuodot ja vientiasetukset
- PDF/X: standardoitu formaatti painotuotteille, joka sisältää usein upotetut fontit ja väriprofiilit.
- TIFF ja EPS – korkealaatuiset kuvat painoon.
- JPEG ja PNG – verkkokäyttöön optimoidut kuvat (PNG tukee läpinäkyvyyttä).
- SVG – vektorigrafiikkaa web- ja tulostuskäyttöön.
Painotekniset huomioitavat seikat
- Leikkausvara (bleed): yleensä 3–5 mm, jotta taustavärit tai kuvat ulottuvat reunaan asti ilman näkyvää valkoista reunaa.
- Väritila: painossa käytetään CMYK-mallia; matkalla verkkoon käytetään RGB:tä.
- Resoluutio: kuville suositellaan yleensä 300 DPI painoa varten ja 72–150 DPI verkkoon.
- Fonttien upotus ja lisenssit: fontit tulee upottaa tai toimittaa painolle erikseen lisenssiehtojen mukaisesti.
Saavutettavuus ja metatiedot
Kun julkaisu tehdään myös digitaaliseksi (esim. PDF), huomioi saavutettavuus: käytä otsikkotasojen semanttista rakennetta, lisää vaihtoehtoiset tekstitykset kuville ja luo tagged PDF, jotta näytönlukijat pystyvät lukemaan sisältöä oikein. Lisää myös metatiedot (otsikko, tekijä, avainsanat) jakelua varten.
Hyviä käytäntöjä ja vinkkejä
- Käytä tyylipohjia (paragraph/character styles) yhdenmukaisuuden ylläpitämiseksi.
- Pidä kuvat alkuperäisessä koossa ja vältä turhaa skaalausta, jotta laatu säilyy.
- Tee testitulostus oikealla paperilla ja oikeilla tulostinasetuksilla ennen suurempaa painosta.
- Varmista, että kaikki linkit, fontit ja kuvat ovat mukana vientitiedostossa tai toimitetaan erillisinä paketteina.
- Pidä varakopio lähdetiedostoista ja dokumentoi käytetyt profiilit ja asetukset.
Lopuksi
Pöytäjulkaiseminen yhdistää teknisen osaamisen ja visuaalisen suunnittelun. Hyvin tehty julkaisu vaatii huolellista typografiaa, oikeita tiedosto- ja väristandardeja sekä testauksia ennen lopullista julkaisua tai painatusta. Oikeilla työkaluilla ja prosesseilla on mahdollista luoda sekä painovalmiita että verkkoon optimoituja julkaisuja ammattimaisella ilmeellä.
Scribus, avoimen lähdekoodin työpöytäjulkaisusovellus
Historia
Työpöytäjulkaiseminen alkoi vuonna 1985, kun MacPublisher, ensimmäinen WYSIWYG-asetteluohjelma, otettiin käyttöön alkuperäisellä 128K Macintosh-tietokoneella. DTP-markkinat räjähtivät käsiin vuonna 1985, kun Apple LaserWriter -tulostin esiteltiin tammikuussa ja myöhemmin heinäkuussa Aldusin PageMaker-ohjelmisto, josta tuli nopeasti DTP-alan standardiohjelmisto.
Ennen työpöytäjulkaisemisen tuloa useimpien henkilöiden ainoa mahdollisuus tuottaa konekirjoitettuja (toisin kuin käsinkirjoitettuja) asiakirjoja oli kirjoituskone, joka tarjosi vain kourallisen kirjasintyyppejä (yleensä kiinteän leveyden) ja yhden tai kaksi fonttikokoa. Erään suositun työpöytäjulkaisukirjan otsikko olikin The Mac is not a typewriter. Mahdollisuus luoda WYSIWYG-sivun asetteluja näytöllä ja tulostaa tekstiä ja graafisia elementtejä sisältävät sivut terävällä 300 dpi:n tarkkuudella oli vallankumouksellinen sekä kirjapainoteollisuudelle että henkilökohtaisten tietokoneiden teollisuudelle. Sanomalehdet ja muut painetut julkaisut siirtyivät 1980-luvulla DTP-pohjaisiin ohjelmiin vanhoista ulkoasujärjestelmistä.
Termi "pöytäjulkaiseminen" on Aldus Corporationin perustajan Paul Brainerdin ansiota, sillä hän etsi markkinointisanaa kuvaamaan tämän ohjelmiston pientä kokoa ja suhteellista edullisuutta verrattuna silloisiin kalliisiin kaupallisiin valokuvasovituslaitteisiin.
Adobe Systemsin kehittämä kulissien takana oleva teknologia luo pohjan ammattimaisille pöytäjulkaisusovelluksille. Vaikka Macintosh-pohjaiset järjestelmät hallitsivat edelleen markkinoita, vuonna 1986 esiteltiin GEM-pohjainen Ventura Publisher MS-DOS-tietokoneille. PageMakerin pasteboard-metafora simuloi tarkasti manuaalisen ulkoasun luomista, mutta Ventura Publisher automatisoi ulkoasuprosessin käyttämällä tyylilomakkeita. Tämä ohjelmisto loi automaattisesti indeksit ja muut runkomateriaalit. Tämä teki siitä sopivan käsikirjoille ja muille pitkille asiakirjoille.
Pöytäjulkaiseminen sai alkuvuosinaan huonon maineen, koska kouluttamattomat käyttäjät loivat huonosti organisoituja ulkoasuja - samanlaista kritiikkiä esitettiin vuosikymmen myöhemmin myös varhaisia verkkokustantajia kohtaan. Jotkut pystyivät kuitenkin saavuttamaan todella ammattimaisia tuloksia.
Terminologia
Pöytäjulkaisussa on kahdenlaisia sivuja, sähköisiä sivuja ja paperille tulostettavia virtuaalisia paperisivuja. Kaikki tietokoneistetut asiakirjat ovat teknisesti sähköisiä, ja niiden kokoa rajoittaa vain tietokoneen muisti tai tietokoneen tallennustila.
Virtuaaliset paperisivut tulostetaan lopulta, ja siksi ne vaativat paperiparametreja, jotka vastaavat kansainvälisiä fyysisiä paperin standardikokoja, kuten A4, letter jne., tai jopa mukautettuja kokoja leikkaamista varten. Jotkin työpöytäjulkaisuohjelmat sallivat mukautetut koot, jotka on tarkoitettu suurkuvatulostukseen, jota käytetään julisteissa, mainostauluissa ja messunäytöksissä. Tulostettavaksi tarkoitetulla virtuaalisella sivulla on ennalta määritetty virtuaalisen tulostusmateriaalin koko, ja sitä voidaan tarkastella näytöllä WYSIWYG-muodossa. Kullakin tulostussivulla on leikkauskoko (paperin reuna) ja tulostettava alue, jos leikkaustulostus ei ole mahdollista, kuten useimmissa pöytätulostimissa.
Verkkosivu on esimerkki sähköisestä sivusta, jota eivät rajoita virtuaalisen paperin parametrit. Useimmat sähköiset sivut voidaan muuttaa dynaamisesti kokoa, jolloin sisältö joko skaalautuu sivun koon mukaan tai sisältö virtaa uudelleen.
Pääsivut ovat malleja, joita käytetään kopioimaan tai linkittämään automaattisesti elementtejä ja graafisen suunnittelun tyylejä monisivuisen asiakirjan joillekin tai kaikille sivuille. Linkitettyjä elementtejä voidaan muuttaa ilman, että elementin jokaista esiintymää tarvitsee muuttaa samaa elementtiä käyttävillä sivuilla. Pääsivuja voidaan käyttää myös graafisen suunnittelun tyylien soveltamiseen automaattiseen sivunumerointiin.
Sivun asettelu on prosessi, jossa elementit asetetaan sivulle järjestyksessä, esteettisesti ja tarkasti. Sivulle sijoitettavien osien päätyyppejä ovat teksti, linkitetyt kuvat, joita voidaan muokata vain ulkoisena lähteenä, ja upotetut kuvat, joita voidaan muokata ulkoasusovellusohjelmalla. Jotkin upotetut kuvat renderöidään sovellusohjelmistossa, kun taas toiset voidaan sijoittaa ulkoisesta kuvatiedostosta. Teksti voidaan näppäillä ulkoasuun, sijoittaa tai (tietokantajulkaisusovelluksissa) linkittää ulkoiseen tekstilähteeseen, jolloin useat toimittajat voivat kehittää asiakirjaa samanaikaisesti.
Graafisen suunnittelun tyylejä, kuten värejä, läpinäkyvyyttä ja suodattimia, voidaan soveltaa myös ulkoasuelementteihin. Typografiatyylejä voidaan soveltaa tekstiin automaattisesti tyylitiedostojen avulla. Joissakin ulkoasuohjelmissa on tekstin lisäksi tyylitiedostoja kuvia varten. Kuvien graafiset tyylit voivat olla reunojen muotoja, värejä, läpinäkyvyyttä, suodattimia ja parametri, joka määrittää tekstin kulun kohteen ympärillä ja jota kutsutaan nimellä "wraparound" tai "runaround".
Vertailut
Tekstinkäsittelyn avulla
Vaikka pöytäjulkaisuohjelmat tarjoavat edelleen laajoja painetun julkaisun edellyttämiä ominaisuuksia, nykyaikaisissa tekstinkäsittelyohjelmissa on nykyään julkaisuominaisuuksia, jotka ylittävät monien vanhempien DTP-sovellusten julkaisuominaisuudet, ja näin tekstinkäsittelyn ja pöytäjulkaisun välinen raja hämärtyy.
Graafisten käyttöliittymien alkuaikoina DTP-ohjelmistot olivat omaa luokkaansa verrattuna silloisiin melko vaatimattomiin tekstinkäsittelyohjelmiin. WordPerfectin ja WordStarin kaltaiset ohjelmat olivat vielä pääasiassa tekstipohjaisia ja tarjosivat vain vähän sivujen asettelua, ehkä marginaaleja ja riviväliä lukuun ottamatta. Toisaalta tekstinkäsittelyohjelmia tarvittiin indeksoinnin ja oikeinkirjoituksen tarkistuksen kaltaisten ominaisuuksien vuoksi, jotka ovat nykyään yleisiä monissa sovelluksissa.
Tietokoneiden ja käyttöjärjestelmien tehon lisääntyessä toimittajat ovat pyrkineet tarjoamaan käyttäjille yhden ainoan sovellusalustan, joka täyttää kaikki tarpeet.
Muiden elektronisten layout-ohjelmistojen kanssa
Tärkein ero elektronisten kirjoitusohjelmistojen ja DTP-ohjelmistojen välillä on se, että DTP-ohjelmistot ovat yleensä interaktiivisia ja WYSIWYG-rakenteisia, kun taas muut elektroniset kirjoitusohjelmistot edellyttävät, että käyttäjä syöttää käsittelyohjelman merkintäkielen ilman, että lopputulos on välittömästi nähtävissä. Tällainen työnkulku ei ole yhtä käyttäjäystävällinen kuin WYSIWYG, mutta sopii paremmin konferenssijulkaisuihin ja tieteellisiin artikkeleihin sekä yritysten uutiskirjeisiin tai muihin sovelluksiin, joissa johdonmukainen, automatisoitu ulkoasu on tärkeää.
Yksi varhaisista ja kattavista pöytäkoneiden julkaisutaitoa käsittelevistä kirjoista on K.S.V. Menonin kirjoittama Desktop Publishing For Everyone. Tässä julkaisussa käsitellään lähes kaikkia julkaisemisen osa-alueita ja lähes kaikkia työkaluja, jotka olivat saatavilla kirjan julkaisuhetkellä vuonna 2000. Se on tällä hetkellä loppuunmyyty.
Työpöytäjulkaisemisen ja niin sanotun hypermediajulkaisemisen (eli verkkosuunnittelun, kioskin ja CD-ROMin) välillä on jonkin verran päällekkäisyyttä. Monet graafiset HTML-editorit, kuten Microsoft FrontPage ja Adobe Dreamweaver, käyttävät DTP-ohjelman kaltaista ulkoasumoottoria. Jotkut verkkosuunnittelijat haluavat kuitenkin edelleen kirjoittaa HTML:ää ilman WYSIWYG-editoria, koska he haluavat hallita sitä paremmin ja koska nämä editorit usein paisuttavat koodia.
DTP-sovellukset
- Adobe FrameMaker
- Adobe PageMaker
- Adobe HomePublisher
- Corel Ventura
- iStudio Publisher
- Microsoft Office Publisher
- OpenOffice.org
- QuarkXPress
- Valmiina, valmiina, liikkeelle
Aiheeseen liittyvät sivut
- Sivun ulkoasu
- Typografia
- Graafinen suunnittelu
- E-kirja
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on työpöytäjulkaiseminen?
V: Pöytäjulkaiseminen on asiakirjojen luomista sivujen asetteluohjelmiston avulla henkilökohtaisella tietokoneella.
K: Minkälaisia julkaisuja voidaan luoda pöytäjulkaisulla?
V: Pöytäjulkaisulla voidaan luoda julkaisuja kaikilla tasoilla, aina pienen levikin asiakirjoista, kuten paikallisista uutiskirjeistä, kirjoihin, aikakauslehtiin ja sanomalehtiin.
K: Miten pöytäjulkaiseminen eroaa tekstinkäsittelystä?
V: Pöytäjulkaiseminen eroaa tekstinkäsittelystä, koska se merkitsee ammattimaisemman näköistä lopputulosta ja monimutkaisempaa ulkoasua.
K: Milloin pöytäjulkaiseminen otettiin käyttöön?
V: Pöytäjulkaiseminen otettiin käyttöön 1980-luvulla.
K: Millaiset organisaatiot käyttivät pöytäjulkaisemista, kun se otettiin käyttöön?
V: Pöytäjulkaisemista käyttivät sen käyttöönoton yhteydessä kodit ja pienet organisaatiot, jotka eivät aiemmin pystyneet itse tuottamaan julkaisulaatuisia asiakirjoja.
K: Mitä tarkoittaa termi desktop publishing?
V: Termi desktop publishing viittaa ammattimaisemman näköiseen lopputulokseen, jonka ulkoasu on monimutkaisempi kuin tekstinkäsittelyssä.
K: Mitä DTP on?
V: DTP on lyhenne sanoista desktop publishing.
Etsiä