Tulostus
Painaminen on sanojen ja kuvien siirtämistä paperille mekaanisin keinoin. Kirjat ja sanomalehdet valmistetaan painamalla. Yleensä kuvat muodostetaan musteella. Muste levitetään paperille koneissa, joita kutsutaan painokoneiksi.
Tulostus on yksi maailmaa muuttaneista tekniikoista. Se on tehokas tapa monistaa kirjoitusta, jotta kopiot saadaan kaikkien ihmisten saataville. Painaminen on siis kirjoittamisen jatkamista mekaanisin keinoin.
Kuparikuvio vuodelta 1215-1216: paperirahaa, jossa on kymmenen pronssista liikkuvaa tyyppiä.
Jikji, "Selected Teachings of Buddhist Sages and Son Masters" Koreasta, varhaisin tunnettu kirja, joka on painettu liikkuvalla metallikirjasimella, 1377. Bibliothèque Nationale de France, Pariisi.
Gutenbergin painokoneen jäljennös kansainvälisessä painomuseossa Carsonissa, Kaliforniassa.
Euroopan liikkuvan kirjakoneen avulla painettujen kirjojen tuotanto noin vuodesta 1450 vuoteen 1800 saakka.
Kansio sanomalehden rullapainokoneen offset-painokoneen
Historia
Kirjoittaminen sai alkunsa sen jälkeen, kun ihmiset olivat asettuneet pysyviin asumuksiin. Se on peräisin vuodelta 3300 eKr. eli yli 5000 vuotta sitten. Erilaisia kirjoitusjärjestelmiä keksittiin jo kauan ennen paperin keksimistä. Käytettiin savea, papyrusta, puuta, liuskekiveä ja pergamenttia (valmistettuja eläinten nahkoja). Kiinalaisten keksimä paperi oli askel eteenpäin.
Varhainen painatus
Varhaisimmat tunnetut kirjapainotaidot tunnettiin 800-luvun Kiinassa ja Koreassa. Siellä käytettiin litteisiin puupalikoihin veistettyjä kokonaisia sivuja. Ne päällystettiin hiilipohjaisella musteella ja painettiin paperiarkille.
Toisessa vaiheessa käytettiin erillisiä hahmoja puusta veistämällä tai valamalla. Näin tehtiin 1100-luvun Kiinassa ja Koreassa. Se ei onnistunut kunnolla, koska Kiinan kirjakieli oli rakenteeltaan sellaista, että Korealla oli tuohon aikaan tuhansia merkkejä. Tämän vuoksi menetelmä ei ollut merkittävästi parempi kuin kirjurien tekemä kopiointi.
Painaminen keksittiin uudelleen 1400-luvun Euroopassa. Kehitys oli hidasta, kunnes Johannes Gutenberg teki useita parannuksia. Seuraavalla vuosisadalla kirjapainosta tuli tärkein viestintäväline niiden ihmisten välillä, jotka halusivat tallentaa tietoa. Aakkosellisen kirjoitusjärjestelmän ansiosta painaminen oli paljon edullisempaa kuin kopiointi, ja lukijoiden käytettävissä oli moninkertainen määrä kopioita. Tämä informaatioteknologian vallankumous auttoi kaikkia elämän osa-alueita Euroopassa aikana, jolloin Euroopasta oli tulossa maailman hallitseva alue.
Sanojen painotekniikan lisäksi oli olemassa erilaisia keinoja grafiikan painamiseen. Kaiverrusta puupalikoihin ja kaiverrusta kupariin käytettiin noin vuoteen 1800 asti. Sen jälkeen tuli monia keksintöjä, kuten litografia ja valokuvien tulostustavat.
Painamista nopeuttavat koneet, halvempi paperi, automaattinen ompelu ja sidonta tulivat käyttöön 1800-luvulla teollisen vallankumouksen aikana. Se, mitä ennen oli tehty käsin muutamien miesten voimin, tehtiin nyt osakeyhtiöissä valtavilla koneilla. Tuloksena olivat paljon alhaisemmat hinnat ja paljon laajempi lukijakunta.
Painaminen ja yhteiskunnallinen muutos
Tulostuksen seuraukset ovat olleet huomattavat. Se johti tiedon leviämiseen, ja sillä oli monia sivuvaikutuksia. Pääasiassa se vei määräysvallan pieneltä virkamiesluokalta (kirjurit ja munkit) ja antoi sen uuden koulutetun lukijakunnan käsiin. Monet ensimmäisistä kirjoista olivat latinankielisiä, jotkut kreikankielisiä. Myöhemmin lähes kaikki kirjat painettiin kansankielellä: kielellä, jota tavalliset ihmiset puhuivat. Raamattu oli yksi ensimmäisistä painetuista kirjoista ja yksi ensimmäisistä kansankielelle käännetyistä kirjoista, vaikka kirkko vastusti sitä voimakkaasti. Kirjapaino antoi tieteelle suuren sysäyksen, ja tieteelliset ajatukset julkaistaan edelleen yleensä ensimmäisenä painettuna. Useat tutkijat ovat ajatelleet, että painaminen jopa muutti ihmisten ajattelutapaa.
Aiheeseen liittyvät sivut
