Itävallassa piiri on maan hallituksen toisen tason hallintoalue. Ensimmäisen tason jako ovat Itävallan osavaltiot.
Piiritoimistot ovat pääasiallinen yhteyspiste esimerkiksi avioliittolupia, ajokortteja, passeja, kokoontumislupia, metsästyslupia tai asiointia kansanterveysviranomaisten kanssa koskevissa asioissa.
Vuonna 2017 piirikuntia oli 94. Näistä 79 on piirikomissioiden johtamia piirejä ja 15 lakisääteisiä kaupunkeja. Lakisääteisiin kaupunkeihin ei yleensä viitata "piireinä" hallituksen julkaisujen ja oikeuskirjallisuuden ulkopuolella. Piirikunnan johtama piiri kattaa yleensä kymmenestä kolmeenkymmeneen kuntaa.
Hallinnollinen asema ja tarkoitus
Piirit (saks. Bezirke) toimivat osavaltion eli Bundeslandin toimeenpanevina viranomaisina paikallisella tasolla. Ne eivät ole itsehallinnollisia alueita samalla tavalla kuin kunnat, vaan piirit toteuttavat lainsäädännön soveltamista ja valtion tai osavaltion hallinnon palveluja paikallisesti. Piirit muodostavat väylän, jonka kautta osavaltiot ja keskushallinto tarjoavat viranomaispalveluja maaseutualueilla ja pienemmissä kunnissa.
Tehtävät ja palvelut
Piiritoimistot hoitavat laajaa kirjoa hallinnollisia tehtäviä. Tyypillisiä palvelualueita ovat:
- ajokortteihin ja liikenteeseen liittyvät asiat,
- passi- ja henkilöllisyysasiat sekä muut matkustusasiakirjat (joissakin tapauksissa yhteistyössä poliisin kanssa),
- lupamenettelyt kuten kokoontumis- ja tapahtumaluvat, metsästys- ja kalastusluvat,
- ympäristö- ja rakennusvalvontaan liittyvät lausunnot ja luvat,
- terveydenhuollon, eläinten terveyden ja elintarvikevalvonnan toimeenpano paikallisesti,
- yritys- ja elinkeinotoimintaan liittyvät rekisteröinnit ja valvonta,
- sosiaalihuollon toimeenpanoon liittyvät järjestelyt ja tuet.
Näiden lisäksi piirit toimivat usein tiedonlähteenä ja ne neuvovat kansalaisia eri hallinnollisissa prosesseissa. Tarkat tehtävät vaihtelevat osavaltion ja paikallisen lainsäädännön mukaan.
Rakenne ja johtaminen
Useimmissa piireissä varsinaista hallintoa johtaa piirihallinnon päällikkö, saksaksi Bezirkshauptmann (suomeksi usein piirikomissaari tai piiripäällikkö), joka on osavaltion tai sen valtuuttaman viranomaisen nimittämä viranhaltija. Lakisääteiset kaupungit (saks. Statutarstädte) ovat poikkeus: niissä kaupungin oma viranomaisrakenne hoitaa myös piirin tehtävät, jolloin erillistä piirihallitusta ei ole.
Piiri kattaa yleensä useita kuntia; tyypillinen koko vaihtelee kymmenestä muutamaan kymmeneen kuntaan riippuen alueen asukastiheydestä ja maantieteestä. Piirien toimintaa valvoo ja koordinoi osavaltion hallinto, ja niiden päätöksistä on mahdollista hakea muutosta soveltuvin hallinnollisin tai oikeudellisin keinoin.
Poikkeukset ja erityistapaukset
Joissakin osavaltioissa on paikallisia eroja piirikäytännöissä ja nimikkeissä. Esimerkiksi Wien on sekä osavaltio että kaupunki, ja sen sisäinen jako kaupunginosiin (saks. Gemeindebezirke) eroaa muissa osavaltioissa käytettävistä piireistä: ne ovat kaupungin sisäisiä hallinnollisia ja maantieteellisiä yksiköitä, eivät osavaltion toimeenpanevia piirejä samalla tavoin kuin muissa Bundesländerissä.
Muutospaineet ja kehitys
Hallinnolliset rakenteet voivat muuttua ajan myötä osavaltioiden tekemien uudistusten seurauksena: piirien lukumäärä, kokorajat tai tehtäväjako voivat muuttua palvelujen tehostamiseksi tai säästösyistä. Numero, jonka aiemmin mainittiin (94 piiriä vuonna 2017), toimii lähtökohtana, mutta ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa osavaltion virallisista lähteistä, sillä kuntajaot ja hallinnolliset järjestelyt saattavat päivittyä.
Yhteenvetona: piirit ovat keskeinen osa Itävallan hallinnon paikallista toimeenpanoa. Ne tarjoavat kansalaisille monia arkipäivän viranomaispalveluja ja toimivat osavaltion työntekijöinä alueellisella tasolla, kun taas lakisääteiset kaupungit hoitavat vastaavat tehtävät omien kaupunkiorganisaatioidensa kautta.
