Itäinen Nagari-kirjoitus
Bengali-assamese-kirjoitus (myös itäinen Nagari-kirjoitus) on maailman viidenneksi käytetyin kirjoitusjärjestelmä. Se on bengalin, assamilaisten aakkosten ja Tirhutan (Devanagarin ja itäisen Nagarin sekoitus) perusta. Sitä käytetään myös Bishnupriya Manipurin, Kokborokin (Tripuri) ja Meithein (Manipuri) kirjoittamiseen. Muut kielet, kuten angika, bodo, karbi, maithili ja mising, kirjoitettiin aiemmin bengali-assamenkielisellä kirjoitusasulla. Nykyaikaisessa sylheti-kielessä käytetään näitä aakkosia Sylheti Nagarin ohella. Sitä käytettiin alun perin sanskritin kirjoittamiseen. Nykyään Itä-Intiassa käytetään edelleen itäistä nagaria sanskritin kirjoitukseen.
Purbi Nagari Lipi (itäinen Nagari-kirjoitus) kirjoitettu assameksi ja bengaliksi.
Kuvaus
Bengali-saamelaista kirjoitusasua ei luotu tietyn kielen kirjoittamista varten, vaan se oli tärkein kirjoitusasu keskiaikaisen Intian itäisillä alueilla. Kirjoitusta käytettiin myös sanskritin kirjoittamiseen. Tällä alueella hindueepokset (Mahabharata, Ramayana jne.) kirjoitettiin tällä alueella itäisen Nagari-kirjoituksen vanhemmilla versioilla. Keskiajan jälkeen Pali korvasi sanskritin alueen uutena kirjakielenä. Pali-kielen kansankielisistä murteista kehittyivät lopulta bengali, assam ja muut sukukielet. Sankardev käytti tätä kirjoitusasua 1400- ja 1500-luvuilla kirjoittaessaan assaminkielisiä kirjoituksiaan. Madhava Kandali käytti sitä kirjoittaessaan assamilaista Ramayanaa 1300-luvulla. Myöhemmät Ahom-kuninkaat käyttivät sitä myös kirjoittaessaan Buranjit, Ahom-kronikat, assamin kielellä. Itä-Intian kirjallisuuden rikas perintö on kirjoitettu tällä kirjoitusasulla, jota käytetään toisinaan vielä nykyäänkin sanskritin kirjoittamiseen.
Devanagarin tavoin myös itäisessä nagarissa käytetään kymmeniä konsonanttiryhmiä. Niitä edustavat erilaiset ja joskus varsin epäsäännölliset kirjaimet. Lukemisen opettelua vaikeuttaa näin ollen koko merkkikokoelman ja merkkikombinaatioiden suuri koko, noin 500 merkkiä. Vaikka pyrkimyksiä bengalin kielen kirjoitusasun standardoimiseksi jatketaan sellaisissa merkittävissä keskuksissa kuin Bangla Academy Dhakassa (Bangladeshissa) ja Paschimbanga Bangla Akademi Kolkatassa (Länsi-Bengalissa, Intiassa), bengalille ei ole yhtenäistä kirjoitusasua, sillä monet ihmiset käyttävät edelleen erilaisia arkaaisia kirjainmuotoja. Tämän kirjoitusasun eri alueellisista variaatioista vain bengalin- ja assaminkieliset variaatiot ovat nykyään olemassa virallistetussa järjestelmässä.
Näyttää siltä, että tarve kirjoittaa itäistä nagaria tietokoneilla vaikuttaa suuresti sen standardointiin. Noin vuodesta 2001 lähtien on työskennelty Unicode-fonttien kehittämiseksi, ja näyttää todennäköiseltä, että se jakautuu kahteen varianttiin, perinteiseen ja moderniin.
Skripti
Tässä ja muissa assamen ja bengalin kieliä käsittelevissä Wikipedian artikkeleissa on mukana assamen ja bengalin fonologiaan erikoistuneiden kielitieteilijöiden käyttämä ääntämysjärjestelmä sekä IPA-transkriptio.
Vokaalit
- Assamilainen vokaalit
- Bengalin vokaalit
- Maithilin vokaalit
Kirjoituksessa on tällä hetkellä 11 vokaalikirjainta, joita käytetään edustamaan bengalin seitsemää vokaaliääntä ja assamen kahdeksan vokaaliääntä sekä useita vokaalidifongeja. Kaikkia näitä vokaalikirjaimia käytetään sekä assamiksi että bengaliksi. Joillakin vokaaleilla on eri äänteitä sanasta riippuen. Kirjoitusjärjestelmässä on säilynyt useita vokaalieroja, mutta niitä ei lausuta sellaisenaan nykyaikaisessa puhutussa bengalissa tai assamessa. Esimerkiksi kirjoitusasussa on kaksi kirjainta vokaaliäänteelle [i] ja kaksi kirjainta vokaaliäänteelle [u]. Tämä ero on peräisin ajalta, jolloin itänaagarilla kirjoitettiin sanskritia, kieltä, jossa oli lyhyt [i] ja pitkä [iː] sekä lyhyt [u] ja pitkä [uː]. Nämä kirjaimet on säilytetty kirjoituksessa perinteisillä nimillä "lyhyt i" ja "pitkä i" jne. huolimatta siitä, että niitä ei enää tavallisessa puheessa lausuta eri tavoin.
Kahta muuta muunnettua vokaalia, অ' ja অ্যা, ei pidetä itäisen Nagari-kirjoituksen kirjaimina, mutta niitä käytetään usein assamessa ja bengalissa (vastaavasti) tiettyjen vokaalien esittämiseen silloin, kun aiottu ääntämys olisi muutoin epäselvä. Jälkimmäistä vokaalia, jota käytetään bengalissa, käytetään usein transkriptiossa teksteissä, jotka on alun perin kirjoitettu muilla aakkosilla, erityisesti latinaksi.
| Vokaalitaulukko | |||||||||
| Vokaalit | Vokaali diakriittinen symboli | Assamilainen | Bengali | BishnupriyaManipuri | MeiteiManipuri [1] | Sylheti | Hajong | Rabha | Rajbongsi |
| - | ô | ô/o | ô | ô/a | o | o | ô | ô | |
| অʼ | ʼ | o | - | - | - | - | - | - | - |
| া | a | a | a | a꞉ | a | a | a | a | |
| অ্যা/এ্যা/এ্যা | ্যা | - | æ | - | - | - | - | - | - |
| ৗ | - | - | - | - | - | â | â | - | |
| ি | i | i | i | i | i | i | i | i | |
| ইʼ | িʼ | - | - | - | - | - | - | î | - |
| ী | i | i | i | - | ī | - | - | (i) | |
| ু | u | u | u | u | u | u | u | u | |
| উʼ | ুʼ | - | - | - | - | - | - | â | - |
| ূ | u | u | u | - | ū | - | - | (u) | |
| ৃ | ri | ri | ri | - | ri | - | - | ri | |
| ৄ | rii | rii | - | - | - | - | - | - | |
| ৢ | li | li | - | - | - | - | - | - | |
| ৣ | lii | lii | - | - | - | - | - | - | |
| ে | ê | e/ê | e | e | ê | e | e | ê | |
| এʼ | েʼ | e | - | - | - | - | - | - | - |
| ৈ | ôi | ôi | ôi | ei | oi | oi | - | ôi | |
| ো | û | o | u | o/ô | - | ô | o | o | |
| ৌ | ôu | ôu | ôu | ou | ou | ôu | - | ôu | |
Vokaalimerkkejä voidaan käyttää konsonanttien yhteydessä konsonantin ääntämisen muuttamiseksi (esim. ক, kô). Kun vokaalidiakriittistä merkkiä ei ole, vokaali "অ" (ô) on konsonantin oletusvokaali. Esimerkiksi kirjain চ lausutaan tämän säännön mukaisesti cho. Vokaalin puuttumisen merkitsemiseksi konsonantin alle voidaan kirjoittaa hôsôntô (্), esimerkiksi দ্ d.
Konsonantit
Itä-Nagarin konsonanttikirjainten nimet ovat tyypillisesti vain konsonantin pääasiallista ääntämystä ja siihen kuuluvaa vokaalia "অ" ô. Koska luontaista vokaalia ei kirjoiteta, useimpien kirjainten nimet näyttävät identtisiltä itse kirjaimen kanssa (esimerkiksi kirjaimen "ঘ" nimi on itse ঘ ghô, ei gh). Jotkin kirjaimet, jotka ovat menettäneet erottuvan ääntämyksensä nyky-Assamessa ja Bengalissa, ääntyvät samoin kuin muut kirjaimet. Esimerkiksi, koska konsonanttifoneemi /n/ edustaa konsonantteja ন, ণ tai ঞ (riippuen kyseisen sanan kirjoitusasusta). Näitä kirjaimia ei kutsuta yksinkertaisesti nimellä nô. Sen sijaan niitä kutsutaan nimillä "hammasnô", "aivonô" ja niô. Vastaavasti foneemi /ʃ/ bengalissa ja /x/ assamessa voidaan kirjoittaa sanasta riippuen "palatinaalinen shô/xhô" শ , "aivollinen shô/xhô" ষ tai "dentaalinen sô/xô" স.
| Konsonanttitaulukko | |||||||
| Konsonantti | Assamilainen | Bengali | BishnupriyaManipuri | MeiteiManipuri | Sylheti | Hajong | Maithili |
| kô | kô | kô | kô | xo | ko | kô | |
| khô | khô | khô | khô | xo | kho | khô | |
| gô | gô | gô | gô | go | go | gô | |
| ghô | ghô | ghô | ghô | go | gho | ghô | |
| ungô | ngô | ngô | ngô | - | ngo | ngo | |
| sô | cô | cô | cô | joten | co | cô | |
| sô | chô | chô | - | joten | joten | - | |
| - | - | - | - | - | - | chô | |
| zô | jô | jô | jô | zo | jo | jô | |
| zhô | jhô | jhô | jhô | zo | jho | - | |
| - | - | - | - | - | - | jhô | |
| niô | nô | nô | - | - | - | niô | |
| tô | ţô | ţô | - | osoitteeseen | - | - | |
| - | - | - | - | - | - | ţô | |
| thô | ţhô | ţhô | - | osoitteeseen | - | ţhô | |
| dô | đô | đô | - | tee | - | dô | |
| rô | ŗô | ŗô | - | ŗo | - | - | |
| dhô | đhô | đhô | - | tee | - | dô | |
| rhô | ŗhô | ŗhô | - | ro | - | - | |
| nô | nô | nô | - | ei | - | - | |
| tô | tô | tô | tô | ṭo | osoitteeseen | tô | |
| thô | thô | thô | thô | ṭo | tho | thô | |
| dô | dô | dô | dô | ḍo | tee | dô | |
| dhô | dhô | dhô | dhô | ḍo | dho | dhô | |
| nô | nô | nô | nô | ei | ei | nô | |
| pô | pô | pô | pô | fo | po | pô | |
| fô | phô | fô | fô | fo | fo | - | |
| - | - | - | - | - | - | phô | |
| bô | bô | bô | bô | bo | bo | ra | |
| bhô | bhô | bhô | bhô | bo | bho | bhô | |
| mô | mô | mô | mô | mo | mo | ma | |
| zô | jô | jô | - | zo | - | ya | |
| yô | yô | yô | yô | - | yo | - | |
| (wô) | rô | rô | rô | ro | wõ | va | |
| rô | (rô) | - | - | ro | ro | rô | |
| lô | lô | lô | lô | lo | - | - | |
| - | - | - | - | - | - | la | |
| wô | - | wô | wô | o | wo | - | |
| xô | şô | şô | - | - | - | shô | |
| xô | şşô | şşô | - | - | - | sshô | |
| xô | şô | sô | sô | şo | - | sô | |
| hô | hô | hô | hô | ho | ho | - | |
| - | - | - | - | - | - | hô | |
Numerot
Itäisessä Nagari-käskennässä on oma numerosarjansa.
| Numerot | ||||||||||
| Läntiset arabialaiset numerot | 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 |
| Bengalin numerot | ০ | ১ | ২ | ৩ | ৪ | ৫ | ৬ | ৭ | ৮ | ৯ |
| Assamese nimet | xuinno | ek | dui | tini | sari | pãs | soija | xat | ath | ei |
| Bengalilaiset nimet | shunnô | æk | dui | tina | char | pãch | chhôy | shat | aţ | nôy |
| Meitei nimet | shunya | ama | ani | ahum | mari | manga | taruk | Taret | nipa꞉n | ma꞉pan |
| Sylheti nimet | shuinno | ex | dui | tina | sair | fas | soe | paska/hattu | aŧ | noe |
| সাত/হাতাত | ||||||||||
| Maithili nimet | shūnyô | ek | du | tina | chari | pãch | chhô: | sat | aţh | nôu |
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on bengali-assamilainen kirjoitusasu?
V: Bengali-assamilainen kirjoitusasu on laajalti käytetty kirjoitusjärjestelmä, joka toimii bengalin, assamilaisten aakkosten ja tirhutan perustana.
K: Kuinka laajalti käytetty bengali-assamilainen kirjoitusjärjestelmä on?
V: Bengali-assamilainen kirjoitusjärjestelmä on maailman viidenneksi käytetyin kirjoitusjärjestelmä.
K: Mitä muita kieliä kirjoitetaan bengali-assamekielisellä kirjoitusasulla?
V: Bengali-assamilaista kirjoitusasua käytetään myös Meitein (manipuri), Kokborokin (tripuri) ja Bishnupriya Manipurin kirjoittamiseen. Muita kieliä, kuten angika, bodo, karbi, maithili ja mising, kirjoitettiin aiemmin bengali-assamenkielisellä kirjoitusasulla.
Kysymys: Käytettiinkö bengali-assamilaista kirjoitusasua alun perin sanskritin kirjoittamiseen?
V: Kyllä, bengali-assamilaista kirjoitusasua käytettiin alun perin sanskritin kirjoittamiseen.
K: Käytetäänkö nykyaikana sanskritin kirjoittamiseen itäistä nagaria?
V: Kyllä, Itä-Intiassa käytetään edelleen itäistä Nagaria sanskritin kirjoittamiseen.
Kysymys: Mitä muuta kirjoitusasua käytetään nykyaikana bengalilais-assamettilaisen kirjoitusasun rinnalla?
V: Nykyaikana Sylheti käyttää Sylheti Nagarin ohella aakkosia.
K: Mikä on Tirhuta?
V: Tirhuta on kirjoitusjärjestelmä, joka on sekoitus devanagarista ja itäisestä nagarista, ja se perustuu bengali-assamenkieliseen kirjoitusasuun.
