Bodon kieli (Bodo/Mech) — Assamin kiinalais‑tiibetiläinen virallinen kieli

Tutustu Bodon kieleen — Assamin virallinen kiinalais‑tiibetiläinen kieli, joka siirtyi devanagari‑kirjoitukseen 1963. Historiaa, kulttuuria ja kielen asema Intiassa.

Tekijä: Leandro Alegsa

Bodo (बर') eli mech on Koillis-Intiassa ja Bengalissa asuvan bodokansan kiinalais-tiibetiläinenkieli. Se on yksi Intian Assamin osavaltion virallisista kielistä. Se on yksi niistä 22 kielestä, joilla on erityinen perustuslaillinen asema Intiassa. Bodon kieltä on kirjoitettu devanagari-kirjoituksella vuodesta 1963 lähtien. Sitä kirjoitettiin aiemmin bodan kirjoitusasulla.

Luokittelu ja puhujat

Bodo kuuluu kiinalais‑tiibetiläiseen kielikuntaan, tarkemmin Bodo–Garo-haaraan. Kieltä puhuvat pääasiassa bodokansa (myös nimillä Boro tai Mech) Pohjois‑Itä‑Intiassa, erityisesti Assamissa ja läntisessä Bengalissa. Lisäksi pienempiä puhujayhteisöjä on naapurialueilla. Puhujamääristä on eri arvioita, mutta Bodoa käyttää äidinkielenään satojatuhansia — yli miljoona ihmistä — ja se on merkittävä alueellinen kieli Koillis‑Intiassa.

Alalajit ja murteet

Bodolla on useita murteita, jotka vaihtelevat alueittain. Murteet eroavat ääntämiseltään, sanastoltaan ja joissain tapauksissa myös kieliopillisilta piirteiltään. Murteiden välinen ymmärrettävyys on yleensä hyvä, mutta paikalliset piirteet korostuvat esimerkiksi pohjoisissa ja eteläisissä yhteisöissä.

Kirjoitusjärjestelmä ja standardointi

Vuodesta 1963 lähtien Bodo on virallisesti kirjoitettu devanagari‑kirjoituksella, ja sen ortografiaa on pyritty yhdenmukaistamaan koulutusta ja julkaisutoimintaa varten. Ennen devanagariin siirtymistä Bodoa oli kirjoitettu eri tavoin paikallisin kirjoitusasuvariaatioin; lisäksi latinakirjoituksen käyttöä on esiintynyt esimerkiksi lähetystyön ja seurakuntien teksteissä. Viimeaikaiset kirjalliset ja opetukselliset pyrkimykset ovat vahvistaneet devanagariin perustuvaa standardia.

Kielten asema, koulutus ja media

Bodo on tunnustettu Intian perustuslaillisessa kieliluettelossa, mikä on lisännyt kielen virallista asemaa ja oikeutta valtiolliseen tukeen. Assamin osavaltiossa Bodo on yksi virallisista kielistä, ja sitä käytetään paikallisissa hallinnollisissa yhteyksissä niillä alueilla, joissa bodokansa on enemmistönä. Kieltä opetetaan kouluissa monilla alueilla, ja sitä käytetään radiossa, lehdistössä sekä paikallisessa kulttuuri‑ ja kirjallisuuselämässä. Myös uskonnolliset tekstit ja käännökset (esim. Raamatun osia) ovat edistäneet lukutaidon ja kirjallisuuden kehitystä.

Kulttuurinen merkitys

Bodo on keskeinen osa bodokansan identiteettiä: se välittää perinteitä, suullista kertomusperinnettä, musiikkia ja rituaaleja. Viimeaikainen kirjallinen tuotanto, koulutus ja mediassa näkyminen ovat vahvistaneet kielen elinvoimaisuutta ja näkyvyyttä sekä alueellisella että kansallisella tasolla.

Nykyhaasteet ja kehityssuunnat

  • Kielen elinvoimaisuuden turvaaminen vaatii jatkuvaa panostusta koulutukseen ja julkaisuun sekä nuorten kiinnostuksen ylläpitämistä.
  • Digitaalisten resurssien (verkkoaineistot, sanakirjat, oppimateriaalit) laajentaminen auttaa kielen käytön vakiinnuttamisessa nykyaikaisissa viestintäympäristöissä.
  • Murretason erot ja diasporayhteisöjen tarpeet edellyttävät joustavaa lähestymistapaa standardointiin ja opetukseen.

Yhteenvetona: Bodo/Mech on merkittävä koillisintialainen kieli, jolla on vahva kulttuurinen perusta ja virallinen asema Assamin osavaltiossa sekä Intian perustuslaillisessa kieliluettelossa. Kielen tulevaisuus riippuu sekä paikallisista kehityspyrkimyksistä että laajemmasta tuesta koulutuksessa ja mediassa.

Historia ja kielellinen luokittelu

Bodo on Bodo-ryhmään kuuluva sinotiibetiläinen kieli. Se on läheistä sukua Assamin Dimasa-kielelle ja Tiwa (Lalung) -kielelle. Se on sukua myös Meghalayan garon kielelle ja Tripuran kokborokin kielelle. Assamin bodokieliset alueet ulottuvat lännessä sijaitsevasta Dhubrista idässä sijaitsevaan Sadiyaan. Alipurduarissa, Cooch Beharissa ja Jalpaigurissa sekä muualla Bengalissa borot tunnetaan nimellä "Mech". Vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan booria puhuvien määrä oli 1 984 569 (bodot 1 324 748), (mech 659 821). Bodo-heimoa koskevat väestönlaskentaraportit sisältävät kuitenkin vain bodot. Mech-heimo ei ole mukana. Sana "boro" tarkoittaa kieltä ja yhteisöä. Se lausutaan korkealla äänteellä toisella tavulla.

Murteet

Tällä alueella puhutut murteet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:

  1. Läntisen Boron murre, {(Sønabari) WBD}:
  2. Itäisen Boron murre, {(Sanzari) EBD} ja
  3. Eteläboron murre, {(Hazari) SBD}.

Läntisiä boromurteita puhutaan Kokrajharin ja Bongaigaonin piirikunnissa. Itäbodon murteita puhutaan pääasiassa Barpetan, Nalbarin ja Kamrupin piirikunnissa sekä joissakin Darrangin osissa. Läntinen boromurre on saavuttanut vakiomurteen aseman. Se on myös kehittänyt kirjallisen muodon. Näiden kahden murreryhmän väliset erot ovat lähinnä fonologisia ja leksikaalisia.

Assamin bodon kielessä on ainakin neljä selkeää murrealuetta, joilla on riittävästi murrevariaatioita. Ne ovat koillinen, lounainen, pohjoinen ja eteläinen murrealue. Kullakin alueella on selviä eroja.

Maantieteellinen levinneisyys

Ethnologue luettelee seuraavat alueet, joissa puhutaan bodoa. Bodoa puhutaan pääasiassa Assamin ja Länsi-Bengalin alankoalueilla ja juurella.

  • Assam
    • Darrangin piiri
    • Nagaonin piiri
    • Kamrupin alue
    • Goalparan alue
    • Sibsagarin alue
    • Lakhimpurin piiri
  • Länsi-Bengali
    • Kolkata
    • Jalpaigurin alue
    • Cooch Beharin alue
  • Manipur
    • Chandelin piiri (Tengnoupalissa)
  • Meghalaya
    • 7 kylää Tikrikillan lohkossa Länsi-Garo Hillsin piirikunnassa.
    • East Khasi Hillsin alue

Historia

Vaikka bodon kieli on rikas ja vanha kieli, sillä ei ollut kirjallista kirjallisuutta ennen 1900-luvun toista vuosikymmentä. Kristityt lähetyssaarnaajat, jotka tulivat bodon kielisille alueille saarnaamaan uskontoaan, julkaisivat joitakin uskontoa käsitteleviä kirjoja, satuja, riimejä ja lauluja. Lähetyssaarnaajat julkaisivat myös joitakin kielioppi- ja sanakirjoja. Pastori Sidney Endle laati vuonna 1884 kirjan An Outline of the Kachari Grammar. Kielioppi perustuu Darrangin alueen murteeseen. Endle kirjoitti myös tärkeän kirjan bodoista. Sen nimi on The Kacharis. Kirja julkaistiin vuonna 1911, ja se sisältää lukuja bodojen sosiaalisista tavoista, maatalouskäytännöistä, juhlista, ruokatottumuksista, rituaaleista, käsityötaidoista ja tekstiileistä. Kirja sisälsi myös esimerkkejä bodojen kansantarinoista, riimeistä ja kieliopista. J.D. Andersonin kokoelma Bodon kansantarinoita ja riimejä (1895) sisälsi seitsemäntoista englannin kielelle käännettyä Bodon kansantarinaa. Tämä on alkuperäisten bodokielisten versioiden lisäksi.

Vuonna 1963 kieltä alettiin käyttää opetuksessa peruskouluissa bodovaltaisilla alueilla. Bodon kieltä käytetään kouluissa aina keskiasteelle asti. Kielestä on tullut ylpeydenaihe, kun bodon kielen jatkokurssi on aloitettu. Bodokielistä kirjallisuutta on käytetty Guwahatin yliopistossa vuodesta 1996 lähtien. Bodon kielellä on nyt suuri määrä runoutta, draamaa, novelleja, romaaneja, elämäkertoja, matkakirjallisuutta, lastenkirjallisuutta ja kirjallisuuskritiikkiä. Vaikka puhuttuun kieleen on vaikuttanut muita yhteisöjä ja murteita, sitä kuulee edelleen puhtaassa muodossaan Udalgurin alueella ja sen ympäristössä.

Kirjoitusjärjestelmä

Kieli kirjoitetaan virallisesti devanagari-kirjoituksella. Lisäksi siinä on pitkään käytetty latinalaista ja assamilaista kirjoitusasua. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että kielessä käytettiin aikoinaan myös nykyään kadonnutta Deodhai-nimistä kirjoitusasua. Bodon kirjainten käytössä on kuitenkin eroa devanagariin verrattuna.

Aiheeseen liittyvät sivut

  • Bodo ihmiset
  • Bodo kielioppi
  • Bodo Sahitya Sabha
  • Kokborokin kieli

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka puhuu ensisijaisesti bodon kieltä?


A: Bodon kieltä puhuu pääasiassa Koillis-Intiassa asuva Bodo-väestö.

K: Mikä on Bodolandin autonomisen alueen virallinen kieli?


V: Bodolandin autonomisen alueen virallinen kieli on bodo.

K: Mikä on Intiassa sijaitsevan Assamin osavaltion toinen virallinen kieli?


V: Assamin osavaltion toinen virallinen kieli Intiassa on bodo.

Kysymys: Kuinka monta kieltä on lueteltu Intian perustuslain kahdeksannessa luettelossa?


V: Intian perustuslain kahdeksannessa luettelossa on kaksikymmentäkaksi kieltä.

K: Milloin bodon kieltä alettiin kirjoittaa devanagari-kirjoituksella?


V: Bodon kieltä alettiin kirjoittaa devanagari-kirjoituksella vuodesta 1963 lähtien.

Kysymys: Käytettiinkö bodon kielellä muinoin eri kirjoitusasua?


V: Kyllä, joidenkin tutkijoiden mukaan bodon kieltä kirjoitettiin muinoin Deodhai-kirjoituksella, joka on nyt kadonnut.

K: Missä Koillis-Intia sijaitsee?


V: Koillis-Intia sijaitsee Intian koillisosassa.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3