Bodon kieli

Historia ja kielellinen luokittelu

Bodo on Bodo-ryhmään kuuluva sinotiibetiläinen kieli. Se on läheistä sukua Assamin Dimasa-kielelle ja Tiwa (Lalung) -kielelle. Se on sukua myös Meghalayan garon kielelle ja Tripuran kokborokin kielelle. Assamin bodokieliset alueet ulottuvat lännessä sijaitsevasta Dhubrista idässä sijaitsevaan Sadiyaan. Alipurduarissa, Cooch Beharissa ja Jalpaigurissa sekä muualla Bengalissa borot tunnetaan nimellä "Mech". Vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan booria puhuvien määrä oli 1 984 569 (bodot 1 324 748), (mech 659 821). Bodo-heimoa koskevat väestönlaskentaraportit sisältävät kuitenkin vain bodot. Mech-heimo ei ole mukana. Sana "boro" tarkoittaa kieltä ja yhteisöä. Se lausutaan korkealla äänteellä toisella tavulla.

Murteet

Tällä alueella puhutut murteet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:

1. Läntisen Boron murre, {(Sønabari) WBD}:
2. Itäisen Boron murre, {(Sanzari) EBD} ja
3. Eteläboron murre, {(Hazari) SBD}.

Läntisiä boromurteita puhutaan Kokrajharin ja Bongaigaonin piirikunnissa. Itäbodon murteita puhutaan pääasiassa Barpetan, Nalbarin ja Kamrupin piirikunnissa sekä joissakin Darrangin osissa. Läntinen boromurre on saavuttanut vakiomurteen aseman. Se on myös kehittänyt kirjallisen muodon. Näiden kahden murreryhmän väliset erot ovat lähinnä fonologisia ja leksikaalisia.

Assamin bodon kielessä on ainakin neljä selkeää murrealuetta, joilla on riittävästi murrevariaatioita. Ne ovat koillinen, lounainen, pohjoinen ja eteläinen murrealue. Kullakin alueella on selviä eroja.

Maantieteellinen levinneisyys

Ethnologue luettelee seuraavat alueet, joissa puhutaan bodoa. Bodoa puhutaan pääasiassa Assamin ja Länsi-Bengalin alankoalueilla ja juurella.

• Assam
• Darrangin piiri
• Nagaonin piiri
• Kamrupin alue
• Goalparan alue
• Sibsagarin alue
• Lakhimpurin piiri
• Länsi-Bengali
• Kolkata
• Jalpaigurin alue
• Cooch Beharin alue
• Manipur
• Chandelin piiri (Tengnoupalissa)
• Meghalaya
• 7 kylää Tikrikillan lohkossa Länsi-Garo Hillsin piirikunnassa.
• East Khasi Hillsin alue

Historia

Vaikka bodon kieli on rikas ja vanha kieli, sillä ei ollut kirjallista kirjallisuutta ennen 1900-luvun toista vuosikymmentä. Kristityt lähetyssaarnaajat, jotka tulivat bodon kielisille alueille saarnaamaan uskontoaan, julkaisivat joitakin uskontoa käsitteleviä kirjoja, satuja, riimejä ja lauluja. Lähetyssaarnaajat julkaisivat myös joitakin kielioppi- ja sanakirjoja. Pastori Sidney Endle laati vuonna 1884 kirjan An Outline of the Kachari Grammar. Kielioppi perustuu Darrangin alueen murteeseen. Endle kirjoitti myös tärkeän kirjan bodoista. Sen nimi on The Kacharis. Kirja julkaistiin vuonna 1911, ja se sisältää lukuja bodojen sosiaalisista tavoista, maatalouskäytännöistä, juhlista, ruokatottumuksista, rituaaleista, käsityötaidoista ja tekstiileistä. Kirja sisälsi myös esimerkkejä bodojen kansantarinoista, riimeistä ja kieliopista. J.D. Andersonin kokoelma Bodon kansantarinoita ja riimejä (1895) sisälsi seitsemäntoista englannin kielelle käännettyä Bodon kansantarinaa. Tämä on alkuperäisten bodokielisten versioiden lisäksi.

Vuonna 1963 kieltä alettiin käyttää opetuksessa peruskouluissa bodovaltaisilla alueilla. Bodon kieltä käytetään kouluissa aina keskiasteelle asti. Kielestä on tullut ylpeydenaihe, kun bodon kielen jatkokurssi on aloitettu. Bodokielistä kirjallisuutta on käytetty Guwahatin yliopistossa vuodesta 1996 lähtien. Bodon kielellä on nyt suuri määrä runoutta, draamaa, novelleja, romaaneja, elämäkertoja, matkakirjallisuutta, lastenkirjallisuutta ja kirjallisuuskritiikkiä. Vaikka puhuttuun kieleen on vaikuttanut muita yhteisöjä ja murteita, sitä kuulee edelleen puhtaassa muodossaan Udalgurin alueella ja sen ympäristössä.

Kirjoitusjärjestelmä

Kieli kirjoitetaan virallisesti devanagari-kirjoituksella. Lisäksi siinä on pitkään käytetty latinalaista ja assamilaista kirjoitusasua. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että kielessä käytettiin aikoinaan myös nykyään kadonnutta Deodhai-nimistä kirjoitusasua. Bodon kirjainten käytössä on kuitenkin eroa devanagariin verrattuna.

Aiheeseen liittyvät sivut

• Bodo ihmiset
• Bodo kielioppi
• Bodo Sahitya Sabha
• Kokborokin kieli