Alppihiihto (laskettelu) – määritelmä, historia ja tärkeimmät kilpailut

Alppihiihto (laskettelu): historia, säännöt ja suurimmat kilpailut – tutustu FIS-maailmancupiin, olympialaisiin ja harrastamisen parhaisiin hiihtokeskuksiin.

Alppihiihto on talviurheilulaji. Tässä lajissa ihmiset yrittävät laskea suksilla alas mäkiä, joilla on lunta. Se, joka laskee nopeimmin, on voittaja. Kilpailuja voidaan käydä monissa eri lajeissa. Tämä laji alkoi noin vuonna 1850 Norjassa. Nykyään monet ihmiset voivat kokeilla sitä, koska ympäri maailmaa on monia hiihtokeskuksia, joissa sitä voi harrastaa. Parhaille urheilijoille järjestetään monia tärkeitä kilpailuja: FIS:n alppihiihdon maailmancup on niistä tunnetuin. Alppihiihtoa pelataan olympialaisissa.

Alppihihtoa kutsutaan joskus myös lasketteluksi. Viimeksi mainitun nimen alla on kuitenkin paljon muitakin hiihtolajeja, esimerkiksi freestyle-hiihto.

Määritelmä ja perusajatus

Alppihiihto tarkoittaa kilpailu- ja harrastusmuotoa, jossa suksiin ja monot jalassa lasketaan lumista rinnettä alas nopeutta ja/tai teknistä suoritusta vastaan. Kilpailuissa mitataan aikaa ja virhepisteitä riippuen lajista. Laji vaatii tasapainoa, ketteryyttä, voimaa ja hyvää reittituntemusta.

Lajimuodot

Alppihiihdossa on useita eri kilpailumuotoja, jotka poikkeavat vauhdin, käännösten tiheyden ja reitin pituuden suhteen. Tärkeimmät ovat:

• Alppiyhdistelmä (combined) – usean laskun summa, yleensä yksi nopea lasku (esim. downhill tai super-G) ja yksi slalom.
• Alppijättiläisslalom (giant slalom, GS) – leveämmät kaaret ja nopeampi vauhti kuin slalomissa, mutta tiukempaa kuin super-G:ssä.
• Slalom – lyhyet ja tiukat käännökset, suurta teknistä osaamista vaativa laji.
• Super-G (super giant slalom) – hyvin nopea kilpailu, jossa käännökset ovat laajempia kuin GS:ssä.
• Alppihiihtolasku (downhill) – nopein ja vauhdikkain laji, jossa laskijat saavuttavat suuria nopeuksia ja reitit sisältävät hyppyjä ja suoria osuuksia.
• Pari- ja rinnesprintit (parallel) – kaksi laskijaa kisaavat rinnakkain lyhyellä radalla, suosittuja yleisölle.

Historia lyhyesti

Alppihiihto kehittyi 1800-luvun puolivälistä alkaen Pohjoismaissa ja Alpeilla, missä rinne- ja vuoristo-olosuhteet suotivat lajin kehitystä. Kilpailutoiminta ja varusteteknologia kehittyivät 1900-luvulla: siteet, monot ja sukset muuttuivat turvallisemmiksi ja tehokkaammiksi. Laji vakiintui kansainväliseksi kilpailulajiksi FIS:n (Maailman hiihtoliitto) alkaessa järjestää sarjoja ja sääntöjä.

Tärkeimmät kilpailut ja sarjat

• FIS:n alppihiihdon maailmancup – kauden mittainen sarja, jossa pisteitä kerätään eri osakilpailuista. Maailmancupin kokonaisvoitto on arvostettu mestaruus.
• Alppihiihdon MM-kisat (World Championships) – järjestetään yleensä joka toinen vuosi; jaetaan maailmanmestaruuksia eri lajeissa.
• Olympialaiset – neljän vuoden välein järjestettävä kilpailu, jossa alppihiihdolla on useita lajeja ohjelmassa.
• Myös kansalliset cup-sarjat ja aluekilpailut tarjoavat portaita junioreille kohti kansainvälistä tasoa.

Varusteet

Perusvarusteet ovat:

• Sukset – eri lajeihin on omat sukset (esim. slalom-, GS-, downhill-sukset), jotka eroavat pituudeltaan, sivuttaiskaariltaan ja jäykkyydeltään.
• Monot – jäykät ja tukevat kengät, jotka yhdistävät jalat siteisiin tehokkaan voimansiirron saavuttamiseksi.
• Siteet – liittävät monot suksiin ja on säädettävä laskijan painon ja taitotason mukaan.
• Henkilökohtaiset suojavarusteet – kypärä, suojalasit (goggles) sekä joskus selkä- tai kylkisuojat ja säärisuojat.
• Hiihtopuvut – aerodynaamiset kilpailupuvut ammattilaisille; harrastajat käyttävät lämpimiä, säänkestäviä asuja.

Tekniikka ja harjoittelu

Alppihiihdossa harjoitellaan sekä teknisiä taitoja että fyysistä kuntoa. Tekniset osa-alueet sisältävät käännöksen aloituksen ja hallinnan, reunojen (edge) käytön, painonsiirron sekä liukunopeuden hallinnan. Kilpailijatasolla harjoittelu sisältää myös voimaharjoittelua, nopeus- ja ketteryysdrillejä sekä videoanalyysiä suoritusten kehittämiseksi.

Turvallisuus

Turvallisuus on tärkeää. Kilpailuradoilla on suojaverkkoja ja muita turvatoimia, mutta harrastajille suositellaan:

• kypärän ja asianmukaisten suojien käyttöä;
• rinteiden ja sääolosuhteiden huomioimista;
• merkittyjen rinteiden noudattamista ja off-piste-laskun välttämistä ilman opastusta tai tarkkaa lumiturvallisuusarviointia (avaru- ja lumivyöryriski).

Hiihtokeskukset ja harrastaminen

Nykyään monissa maissa on hyvin varusteltuja hiihtokeskuksia, joissa on rinteitä eri taitotasoille, hissijärjestelmiä, koulutusta ja vuokraamoita varusteita varten. Aloittaminen onnistuu usein laskettelukouluissa, joissa opetetaan perustekniikka ja turvallisuus. Monet ihmiset harrastavat alppihiihtoa sesonkiluonteisesti loma-aikoina.

Suomalaiset ja kansainväliset tähdet

Maailmalla tunnettuja alppihiihtäjiä ovat esimerkiksi Ingemar Stenmark, Alberto Tomba, Lindsey Vonn ja Mikaela Shiffrin. Suomesta tunnettuja nimiä on esimerkiksi Tanja Poutiainen. Menestyneillä urheilijoilla on usein pitkä ura kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailusarjoissa.

Yhteenveto

Alppihiihto on monipuolinen ja kansainvälinen talviurheilulaji, joka tarjoaa sekä kilpailullisia haasteita että liikunnan iloa harrastajille. Laji kehittyy jatkuvasti varusteen, koulutuksen ja kilpailumuotojen myötä. Turvallisuus, oikeat varusteet ja laadukas opetus tekevät laskettelusta nautittavaa ja saavutettavaa monille.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on alppihiihto?

K: Kuka on voittaja alppihiihdossa?

K: Milloin ja missä alppihiihto alkoi?

K: Kuinka helposti alppihiihtoa voi harrastaa nykyään?

K: Minkälaisia kilpailuja alppihiihdossa voi käydä?

K: Mitkä ovat alppihiihdon parhaille urheilijoille tärkeitä kilpailuja?

K: Pelataanko alppihiihtoa olympialaisissa?

Hae kirjaimella