Antiikin kreikkalaisnyrkkeily
Antiikin Kreikan nyrkkeily on hyvin vanha urheilulaji. Sitä on harrastettu ainakin kahdeksannesta vuosisadasta eKr. lähtien. Homeros kirjoitti siitä runossaan Ilias. Tuohon aikaan Kreikka koostui monista kaupunkivaltioista, jotka olivat itsenäisiä. Jokaisella kaupunkivaltiolla näyttää olleen oma versionsa lajista.
Nykyään suurin osa kreikkalaisesta nyrkkeilystä kertovista lähteistä on joko legendoja tai ne ovat hajanaisia. Kun lähde on hajanainen, se tarkoittaa, että osa tekstistä on kadonnut tai puuttuu. Tämä vaikeuttaa sääntöjen löytämistä tai sitä, missä ja miten toimintaa harjoitettiin. Useat yksityiskohdat puuttuvat, mutta näyttää siltä, että nyrkkeily hanskoilla oli tärkeä osa kreikkalaista urheilukulttuuria.
Pieni nyrkkeilijäpatsas, 3. tai 2. vuosisadalta eKr.
Mistä se tuli
Toimintaa kutsuttiin antiikin kreikassa nimellä pyx tai pygme. Arkeologit ovat löytäneet todisteita siitä, että tätä toimintaa harjoitettiin todennäköisesti minolaisissa ja mykeneläisissä kulttuureissa. Monet legendat kertovat nyrkkeilyn alkuperästä Kreikassa. Erään legendan mukaan sankarihallitsija Theseus keksi nyrkkeilyn, jossa kaksi miestä istui vastakkain ja löi toisiaan nyrkillä, kunnes toinen heistä kuoli. Myöhemmin nyrkkeilijät alkoivat taistella seisten. He alkoivat myös käyttää hanskoja (joissa oli piikkejä) ja kääreitä käsivarsissaan kyynärpäiden alapuolella. Antiikin Kreikassa useimmat urheilulajit harrastettiin alasti, myös nyrkkeily.
Iliaanin mukaan mykeneläiset soturit ottivat nyrkkeilyä mukaan kilpailuihinsa. He tekivät näin kunnioittaakseen kuolleita. On mahdollista, että Homeros kertoi siitä, mitä kreikkalaiset tekivät, myöhemmin. Nyrkkeily oli yksi niistä kilpailuista, joita järjestettiin Troijan sodan loppupuolella surmansa saaneen Akilleksen ystävän Patroklosin muistoksi. Patroklosin muistoksi kreikkalaiset ottivat myöhemmin nyrkkeilyn (pygme / pygmachia) mukaan olympialaisiin vuonna 688 eaa. Osallistujat harjoittelivat nyrkkeilysäkillä (korykos). Ottelijat käyttivät nahkahihnoja (nimeltään himante) käsissään, ranteissaan ja joskus rinnassaan suojautuakseen loukkaantumisilta. Hihnat jättivät myös sormet vapaiksi.
Philostratos oli tutkija ja historioitsija. Hänen mukaansa nyrkkeily kehitettiin alun perin Spartassa, jotta sotureiden kasvot saataisiin kovetettua taistelua varten. Varhaiset spartalaiset uskoivat, että kypärät olivat tarpeettomia, ja nyrkkeily valmisti heitä siihen, että he saisivat taistelussa iskuja päähänsä. Spartalaiset eivät kuitenkaan koskaan osallistuneet nyrkkeilyn kilpailuversioon. Heidän mielestään oli kunniatonta tulla voitetuksi tällä tavoin.
Minolaisten nuorten nyrkkeilyä (1500 eKr.), Knossoksen fresko. Varhaisin todiste hanskojen käytöstä.
Varusteet
Noin vuoteen 500 eKr. asti hymantteja käytettiin rystysille ja käsille tarkoitettuina suojina. Ne olivat 3-3,7 metriä pitkiä härännahasta valmistettuja nauhoja. Himantit kiedottiin käsien ja rystysten ympärille useita kertoja.
Noin 400 eKr. otettiin käyttöön sphairai. Sphairait olivat hyvin samankaltaisia kuin himantit. Suurin ero oli se, että niiden sisäpuoli oli pehmustettu, kun ne kiedottiin käsien ympärille. Myös stringin ulkopuoli oli jäykempi.
Pian saphirain käyttöönoton jälkeen ne korvattiin nyrkkeilyyn käytettävillä häränkärjillä. Oxyt koostuivat useista paksuista nahkanauhoista, jotka kiedottiin käden, ranteen ja kyynärvarren ympärille. Kyynärvarren päälle asetettiin fleece-nauha, jolla pyyhittiin hiki pois. Nahkanauhat ulottuivat kyynärvarteen, jotta ne tukisivat paremmin lyöntiä. Myös rystyset oli vahvistettu nahalla.
Korykot vastasivat nykyaikaisia nyrkkeilysäkkejä. Niitä käytettiin harjoitteluun Palaestrassa, ja ne täytettiin hiekalla, jauhoilla tai hirsillä.
Nahkahihnojen yksityiskohdat
Säännöt
Nykyisin lajissa käytettävät säännöt perustuvat vanhoihin sääntöihin. Kuten edellä todettiin, säännöt ovat peräisin vain puutteellisista lähteistä. Säännöt on jouduttu päättelemään vanhoista teksteistä ja kuvista:
- Ei otteita tai painia
- Kaikenlainen kädellä lyöminen oli sallittua, mutta sormilla lyöminen oli kielletty.
- Rengasta ei käytetty
- Kierroksia tai aikarajoja ei ollut
- Voittaja ratkaistiin, kun toinen ottelija luovutti tai ei pystynyt liikkumaan...
- Ei painoluokkia, vastustajat valittiin sattumalta.
- Tuomarit panivat säännöt täytäntöön lyömällä rikkojia lyömällä kytkimellä
- Ottelijat saattoivat vaihtaa iskuja puolustautumatta, jos ottelu kesti liian kauan.
Oikeanpuoleinen nyrkkeilijä ilmoittaa luovuttavansa nostamalla sormensa korkealle (n. 500 eaa.).
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on muinaiskreikkalainen nyrkkeily?
V: Muinaiskreikkalainen nyrkkeily on hyvin vanha urheilulaji, jota on harrastettu kahdeksannelta vuosisadalta eaa. lähtien.
K: Kuka kirjoitti muinaiskreikkalaisesta nyrkkeilystä?
V: Homeros kirjoitti muinaiskreikkalaisesta nyrkkeilystä runossaan Ilias.
K: Kuinka monesta kaupunkivaltiosta Kreikka koostui muinaiskreikkalaisen nyrkkeilyn aikana?
V: Kreikka koostui monista kaupunkivaltioista, jotka olivat itsenäisiä muinaiskreikkalaisen nyrkkeilyn aikana.
K: Oliko jokaisella kaupunkivaltiolla oma versionsa lajista?
V: Kyllä, jokaisella kaupunkivaltiolla näyttää olleen oma versionsa lajista.
K: Mitkä ovat useimmat kreikkalaisesta nyrkkeilystä kertovat lähteet?
V: Useimmat kreikkalaisesta nyrkkeilystä kertovat lähteet ovat joko legendoja tai hajanaisia.
K: Mitä tarkoittaa, kun lähde on hajanainen?
V: Kun lähde on hajanainen, se tarkoittaa, että osa tekstistä on kadonnut tai puuttuu.
K: Oliko nyrkkeily hanskoilla tärkeä osa silloista kreikkalaista urheilukulttuuria?
V: Kyllä, useita yksityiskohtia puuttuu, mutta näyttää siltä, että nyrkkeily hanskoilla oli tärkeä osa silloista kreikkalaista urheilukulttuuria.
