Encyclopédie, ou dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers (suom: Encyclopedia, or a Systematic Dictionary of the Sciences, Arts, and Crafts) oli yleinen tietosanakirja, joka julkaistiin Ranskassa vuosina 1751–1772. Sen koko nimi oli Encyclopédie, ou Dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers, par une société de gens de lettres, mis en ordre par M. M. Diderot de l'Académie des Sciences et Belles-Lettres de Prusse, et quant à la partie mathématique, par M. d'Alembert de l'Académie royale des Sciences de Paris, de celle de Prusse et de la Société royale de Londres.

Encyclopédie oli ensimmäinen tietosanakirja, joka sisälsi monien ihmisten kannanottoja, ja se oli ensimmäinen, joka sisälsi myös soveltavaa tiedettä ja tekniikkaa. Encyclopédie on kuitenkin kuuluisa ennen kaikkea siitä, että se edustaa valistusajan ajatuksia. Denis Diderot'n artikkelissa "Encyclopédie" esittämän sanan mukaan Encyclopédien tavoitteena oli "muuttaa ihmisten ajattelutapaa".

Encyclopédie suunniteltiin Ephraim Chambersin Cyclopaedian (1728) käännökseksi. Pariisilainen kirjankustantaja André Le Breton antoi käännöksen vuonna 1743 Ranskassa asuvalle englantilaiselle John Millsille. Toukokuussa 1745 Le Breton ilmoitti teoksen olevan myynnissä, mutta Mills ei ollut tehnyt työtä. Le Breton hakkasi Millsin keppiä. Mills nosti kanteen pahoinpitelystä, mutta Le Breton vapautettiin, koska hän oli oikeutettu. Uudeksi toimittajakseen Le Breton valitsi matemaatikko Jean Paul de Gua de Malvesin. Elokuussa 1747 Gua de Malves sai potkut, koska hän oli huono johtaja. Tämän jälkeen Le Breton palkkasi uusiksi toimittajiksi Diderot'n ja Jean d'Alembertin. Diderot pysyi päätoimittajana seuraavat kaksikymmentäviisi vuotta ja saattoi Encyclopédien loppuun.

Sisältö ja rakenne

Encyclopédie oli laaja ja monipuolinen teos, joka yhdisti filosofiset esseet, tieteen ja taiteen käsitteet sekä käytännön kuvaukset käsitöistä ja teollisista menetelmistä. Teokseen sisältyi niin sanottuja "tauluja" eli kuvitettuja kaiverruksia, joissa esiteltiin koneita, työvälineitä ja ammattien työvaiheita. Usein mainitaan, että teos ilmestyi 17 tekstinidettä ja 11 kuvanidettä, yhteensä 28 niteenä, ja se sisälsi useita tuhansia artikkeleita sekä satoja kaiverruksia ja piirroksia tehden siitä poikkeuksellisen hyödyllisen lähteen tekniikan ja käsityöopetuksen historiassa.

Kirjoittajat ja panos

Tekstejä laativat sadat kirjoittajat: tunnettuja nimiä olivat muun muassa Voltaire, Montesquieu ja Rousseau (joiden vaikutus oli vaihteleva), mutta suurimman työn kantoi Diderot yhdessä d'Alembertin kanssa. D'Alembert laati erityisesti matematiikkaan liittyvät osiot ja kirjoitti teoksen aloituspuheenvuoron (Discours préliminaire), joka kiteytti valistusfilosofian pyrkimyksiä järjestettyyn tietoon ja järjen käyttöön. Lisäksi teokseen kutsuttiin taitajia ja käsityöläisiä kuvaamaan käytännön työvaiheita — tämä liittäminen tekniikkaan ja käytännön tietoon oli uraauurtavaa.

Sensuuri, kiistat ja julkaisuongelmat

Encyclopédie herätti voimakasta vastustusta uskonnollisissa ja poliittisissa piireissä, koska monet artikkelit kyseenalaistivat auktoriteetteja, käsittelivät uskontoa kriittisesti ja korostivat järkeä ja ihmisoikeuksia. Julkaisua seurasi sensuuritoimia, oikeudellisia kiistoja ja ajoittaisia kieltoja. Toisinaan viranomaiset takavarikoivat tai pysäyttivät niteitä; Diderot ja kustantajat joutuivat kiertämään rajoituksia esimerkiksi muuttamalla painopaikkoja tai julkaisemalla osia salaa. Myös Le Bretonin ja muiden kustantajien välinen riitainen käytännön hoito — kuten mainittu riita Millsin kanssa — kuvastaa teoksen hankalaa tuotantohistoriaa.

Vaikutus ja perintö

Encyclopédie vaikutti ratkaisevasti valistusajan levitykseen Euroopassa. Se edisti sekulaariutta, tiedon jakamista ja teknisen tiedon arvostusta sekä loi mallin nykyaikaiselle tietosanakirjalle, jossa eri alojen asiantuntemus yhdistyy ja keskustellaan kriittisesti yhteiskunnan perusasioista. Teoksen ajatukset levisivät yli aateliston ja papiston rajojen ja ovat osaltaan vaikuttaneet myöhempiin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten Ranskan vallankumouksen ideologiseen taustaan.

Nykyään

Nykyisin Encyclopédie on tärkeä lähde valistusajan tutkimukselle, tekniikan ja taloushistorian tutkijoille sekä yleisölle, joka haluaa ymmärtää 1700‑luvun ajattelun ja tietojärjestelmien kehityksen. Monet niteet on digitoitu ja ne ovat tutkijoiden ja yleisön saatavilla. Teoksen yhdistelmä käytännön tietoa, filosofista pohdintaa ja poliittista kritiikkiä tekee siitä edelleen kiinnostavan ja merkittävän kulttuuriperinnön.

  • Tärkeimmät muistiinpanot: teos yhdisti tieteet, taiteet ja käsityöt; se julkaistiin 1751–1772; Diderot oli päätoimittaja ja d'Alembert vastasi lähinnä matemaattisesta osuudesta.
  • Merkitys: tärkeä valistusajan tiedonlevittäjä ja esikuva myöhemmille tietosanakirjoille.
  • Luettavaa: alkuperäistekstistä kiinnostuneille suositellaan lukemaan d'Alembertin Discours préliminaire sekä Diderot'n toimittamia pääartikkeleita.