Valistuksen aikakausi

Valistuksen ajatukset

Valistuksen tärkein ajatus oli se, että kaikki ihmiset pystyvät päättelemään ja ajattelemaan itse. Tämän vuoksi ihmisten ei pitäisi automaattisesti uskoa sitä, mitä auktoriteetti sanoo. Ihmisten ei edes tarvitse uskoa sitä, mitä kirkot opettavat tai mitä papit sanovat. Tämä oli tuolloin hyvin uusi ajatus.

Toinen tärkeä ajatus oli, että yhteiskunta on paras silloin, kun kaikki tekevät yhteistyötä sen luomiseksi. Jopa ihmisillä, joilla on hyvin vähän valtaa tai rahaa, pitäisi olla samat oikeudet kuin rikkailla ja vaikutusvaltaisilla, jotta he voisivat auttaa luomaan yhteiskunnan, jossa he elävät. Aatelisilla ei pitäisi enää olla erityisoikeuksia tai etuoikeuksia.

Nämä olivat tuolloin hyvin uusia ajatuksia. Ne olivat myös vaarallisia ajatuksia vallanpitäjille. Monet valistusfilosofit joutuivat vankilaan tai joutuivat lähtemään kotimaastaan.

Vaikutukset

Monet Yhdysvaltojen perustajaisät uskoivat valistuksen ajatuksiin. Esimerkiksi ajatus siitä, että hallituksen tehtävänä on hyödyttää maan kaikkia kansalaisia eikä vain vallassa olevia ihmisiä, oli heille hyvin tärkeä. He tekivät tästä ajatuksesta, jonka mukaan hallitus on "kansaa varten", yhden tärkeimmistä osista Yhdysvaltojen uudessa perustuslaissa ja uudessa amerikkalaisessa hallituksessa, jonka he loivat.

Valistuksen ajatukset olivat tärkeitä myös Ranskan vuoden 1789 vallankumouksessa taistelleille ihmisille.

Joissakin maissa kuninkaat ja kuningattaret ottivat käyttöön joitakin valistuksen ajatuksia ja tekivät muutoksia hallituksiinsa. He pitivät kuitenkin edelleen vallan itsellään. Näitä kuninkaita ja kuningattaria kutsuttiin "valistuneiksi despoteiksi". Esimerkkejä ovat Venäjän Katariina Suuri, Preussin Fredrik Suuri ja Ruotsin Kustaa III.

Valistuksen aikana, kun yhä useammat ihmiset alkoivat käyttää järkeä, jotkut alkoivat olla eri mieltä siitä, että Jumala loi maailman. Tämä aiheutti konflikteja - ja myöhemmin sotia.

Monet nykyään tärkeät ajatukset syntyivät valistuksen aikana. Esimerkkejä näistä ajatuksista ovat mm:

• Vapauden, demokratian ja järjen pitäisi olla yhteiskunnan tärkeimpiä asioita.
• Kaikilla yhteiskunnan jäsenillä pitäisi olla samat oikeudet. Jokaisella hallituksella pitäisi olla sopimus, jossa luvataan, että ihmisillä on nämä oikeudet.
• Ihmisten pitäisi ratkaista ongelmat rationaalisuuden ja tieteellisen menetelmän avulla sen sijaan, että he etsisivät vastauksia uskonnosta.
• Kirjailijoiden ja filosofien tulisi olla vapaita etsimään totuutta, vaikka he olisivatkin eri mieltä vallanpitäjien, kuten aristokratian, ajatusten kanssa.
• Kenenkään ei pitäisi joutua noudattamaan tiettyä uskontoa. Uskonnonvapauden pitäisi olla olemassa, ja ihmisten pitäisi hyväksyä muut, jotka noudattavat eri uskontoja.

Valistuksen ajatukset järkevästä ajattelusta, henkilökohtaisista vapauksista ja siitä, ettei katolista kirkkoa tarvitse noudattaa, olivat tärkeitä kapitalismin ja sosialismin luomisessa.

Tärkeitä valistusajan henkilöitä

Valistusajan tärkeät ihmiset tulivat monista eri maista ja jakoivat ajatuksiaan monin eri tavoin. Joitakin tunnetuimpia valistusajan henkilöitä, jotka on järjestetty kotimaan mukaan, ovat seuraavat:

Englanti

• John Locke (1632-1704): Englantilainen filosofi, joka tunnetaan modernin empirismin ja liberalismin isänä. Hänen ajatuksensa olivat erittäin tärkeitä Thomas Jeffersonille ja perustajaisille, kun he kirjoittivat Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistusta. Locken ajatukset ihmisten oikeuksista "elämään, vapauteen ja onnellisuuden tavoitteluun" olivat erityisen tärkeitä, ja ne esiintyvät itsenäisyysjulistuksessa.
• Thomas Paine (1737-1809): Kirjailija, deisti, radikaali tasavaltalainen ja polemiikkari. Tunnetuin hän on kirjoittanut pamfletin nimeltä Common Sense, jonka mukaan Englannin ei pitäisi antaa hallita Amerikan siirtomaita. Paine kirjoitti myös The Age of Reason -kirjan, jossa hän kritisoi Raamattua, ja The Rights of Man -kirjan, jossa hän puolusti Ranskan vallankumousta.

Ranskan

• Voltaire (syntynyt François-Marie Arouet) (1694-1778): Filosofi, kirjailija, näytelmäkirjailija ja deisti. Hän kiisteli katolisen kirkon ja Ranskan hallituksen kanssa. Tämän vuoksi hänet vangittiin ja karkotettiin Ranskasta. Hän kirjoitti monia erilaisia filosofiaa käsitteleviä kirjoja, näytelmiä ja historioita. Hänen ajatuksensa olivat tärkeitä Ranskan vallankumouksen kannalta. Monet pitivät 1700-lukua le siècle de Voltaire ("Voltairen vuosisata").
• Jean-Jacques Rousseau (1712-1778): Sveitsiläissyntyinen ranskalainen filosofi, kirjailija ja opettaja. Hänen Ranskan valtiota kohtaan esittämänsä kritiikki oli aikansa voimakkaimpia. Kirjassaan Emile eli kasvatuksesta hän kirjoitti monista kasvatusta koskevista mielipiteistään. Hän on myös vastavalistuksen hahmo.
• Paroni de Montesquieu (1689-1755): Poliittinen ajattelija. Hän on kuuluisa vallanjakoa koskevista kirjoituksistaan. Nykyään tämä ajatus on hyvin yleinen, ja se on osa monia perustuslakeja kaikkialla maailmassa.
• Denis Diderot (1713-1784): Hän kirjoitti Encyclopédien, joka sisälsi 28 eri kirjaa. Näissä kirjoissa hän kirjoitti kaikenlaisesta oppimisesta.

American

• Thomas Jefferson (1743-1826): Valtiomies, poliittinen filosofi ja deisti. Hän oli patriootti, joka taisteli Englantia vastaan Amerikan vallankumouksen aikana. Hän auttoi kirjoittamaan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen (1776) ja Yhdysvaltain perustuslain (1787).
• Benjamin Franklin (1706-1790): Valtiomies, kirjailija, tiedemies ja runoilija. Hän oli myös Amerikan vallankumouksen aikainen patriootti ja auttoi itsenäisyysjulistuksen ja perustuslain kirjoittamisessa. Franklin oli ensimmäinen ihminen, joka ymmärsi salaman, ja hän työskenteli virkamiehenä Philadelphiassa.

Saksan

• Immanuel Kant (1724-1804): Preussilainen (saksalainen) filosofi, kirjailija ja fyysikko. Hän oli yksi saksalaisen valistuksen merkittävimmistä henkilöistä. Vuosina 1781-1790 Kant kirjoitti kolme filosofian historian kannalta tärkeää kirjaa: Puhtaan järjen kritiikki, Käytännöllisen järjen kritiikki ja Arvostelukyvyn kritiikki.
• Gottfried Leibniz (1646-1716): Filosofi ja matemaatikko, joka loi laskennan. Hän oli toinen saksalaisen valistuksen johtaja.
• Christian Wolff (1679-1754): Filosofi, joka jatkoi Leibnizin työtä.

Skotlantilainen

• David Hume (1711-1776): Skotlantilainen historioitsija, filosofi ja taloustieteilijä. Hänen ajatuksensa olivat tärkeitä Immanuel Kantille ja Adam Smithille.
• Adam Smith (1723-1790): Smith: taloustieteilijä ja filosofi. Kirjoitti teoksen The Wealth of Nations. Tässä kuuluisassa kirjassaan hän väitti, että vauraus ei ole rahaa, vaan se on peräisin pääomasta ja työstä. Hänen katsotaan joskus luoneen laissez-faire-talousteorian. Hänen kirjansa toivat monia muutoksia länsimaiseen maailmaan.

Ruotsalainen

• Emanuel Swedenborg (1688-1772): Luonnonfilosofi ja teologi, joka yritti selvittää, miten sielu toimii ruumiissa.