Jean-Jacques Rousseau – valistusfilosofi ja yhteiskuntasopimuksen isä

Jean-Jacques Rousseau — valistusfilosofi ja yhteiskuntasopimuksen isä. Hänen ajatuksensa vaikuttivat Ranskan vallankumoukseen, ihmisen hyvyyteen ja yhteiskunnan kritiikkiin.

Jean-Jacques Rousseau (1712 – 2. heinäkuuta 1778) oli kuuluisa ranskankielinen filosofi. Hän syntyi Genevessä, Sveitsissä, ja kuvaili itseään aina genevalaiseksi. Nuoruudessaan hän työskenteli eri tehtävissä Genevessä ja myöhemmin Pariisissa, jossa hän tuli osaksi valistuksen älyllisiä piirejä ja solmi suhteita moniin aikansa kirjailijoihin ja ajattelijoihin.

Rousseau eli 1700-luvulla valistuksen aikakaudella. Hänen poliittinen ideologiansa vaikutti Ranskan vallankumoukseen ja edisti nationalismin ja sosialististen teorioiden kehitystä. Rousseau oli myös säveltäjä ja kirjoitti lukuisia kirjoja musiikin teoriasta. Rousseau kirjoitti tunnustukset, omaelämäkerran, joka oli yksi ensimmäisistä laatuaan. Monet myöhemmät filosofit saivat häneltä vaikutteita. Hän kirjoitti romaanin Julie, ou la nouvelle Héloïse, joka oli bestseller ja vaikutti 1800-luvun romantismin kirjailijoihin.

Keskeisiä ajatuksia

• Ihmisluonnon arviointi: Rousseau korosti ajatusta, että ihminen on luonnostaan hyvä ja että turmeltuneisuus ja surullisuus johtuvat osin yhteiskunnan rakenteista ja henkilökohtaisista kokemuksista. Usein käytetty kuvaus "luonnonlainen ihminen" (noble savage) liittyy tähän ajatteluun: yhteiskunnan vaikutus voi kierouttaa luonnollisia hyviä taipumuksia.
• Yhteiskuntasopimus ja yleistahto: Rousseau on kuuluisin yhteiskuntasopimusideologiastaan, jota verrataan usein John Locken yhteiskuntasopimukseen. Tämä ideologia on esitetty Rousseaun kirjassa Yhteiskuntasopimus. Hänen mukaansa yksilöt voivat yhdistää voimansa siten, että syntyy yhteinen, yhteisön edun mukainen tahtotila, jota Rousseau kutsui yleistahtoksi (volonté générale). Yleistahto on yhteisen etujen ilmaus ja sen tulisi ohjata lakien tekemistä.
• Suvereniteetti ja kansanvalta: Rousseau katsoi, että suvereniteetti kuuluu kansalle eikä sitä voi pysyvästi luovuttaa edustajille; laki on oikeutettu vain, jos se ilmaisee yleistahtoa. Hän korosti suoraa osallistumista ja kansanvaltaa enemmän kuin edustuksellista politiikkaa sellaisenaan.
• Kasvatus ja yksilön muotoilu: teoksessaan Émile Rousseau esitti kasvatusteorioita, jotka korostavat lapsen kehityksen kunnioittamista, luonnollista oppimista ja kasvatuksen tehtävää säilyttää lapsen hyvät taipumukset. Hän toi painoarvoa kokemukselliselle oppimiselle ja yksilölliselle kasvun polulle.

Tärkeimmät teokset

• Discours sur les sciences et les arts (Väittelytieteen ja taiteiden vaikutuksesta; 1750)
• Discours sur l'origine et les fondements de l'inégalité parmi les hommes (Pohdintoja epätasa-arvosta; 1755)
• Julie, ou la nouvelle Héloïse (romaani, 1761)
• Émile, ou De l'éducation (kasvatusoppi, 1762)
• Du contrat social (Yhteiskuntasopimus, 1762)
• Les Confessions (omaelämäkerta, julkaistu osittain vasta hänen kuolemansa jälkeen)
• Musiikkiteokset ja sävellykset, kuten oopperamainen teos Le Devin du Village (1752)

Vaikutus ja kritiikki

Rousseaun ajattelu vaikutti voimakkaasti poliittiseen ajatteluun, kasvatustieteisiin ja kirjallisuuteen. Hänen korostuksensa tunteiden ja yksilöllisyyden arvosta innoitti romantiikan kirjailijoita ja taiteilijoita. Toisaalta hänen ajatuksiaan on myös kritisoitu ja tulkittu ristiriitaisesti: esimerkiksi yleistahto-oppia on käytetty sekä vapautustaistelujen että autoritaaristen liikehdintöjen oikeuttamiseen, riippuen tulkinnasta.

Rousseaua on arvosteltu myös hänen kantaansa naisten roolista (Émilen Sophie-kuvakannan konservatiivisuus), henkilökohtaisesta elämästään (mm. hänen ratkaisuistaan antaa omat lapsensa orpokotiin) ja joidenkin teostensa moraalisen vaikutuksen pelosta. Lisäksi hänen käsityksensä luonnollisesta ihmisestä ja yhteiskunnan tuhosta on nähty idealisoivana ja yksinkertaistavana.

Perintö

Jean-Jacques Rousseaun vaikutus on monitasoinen: hän on sekä valistuksen että romanttisen ajattelun keskeisiä nimiä. Hänen teoksensa herättävät edelleen keskustelua politiikan luonteesta, kasvatuksesta ja yhteiskunnan oikeutuksesta. Hänen käsityksensä vapaudesta, tasa-arvosta ja kansanvallasta jatkavat inspiroimista sekä tieteellisessä tutkimuksessa että poliittisessa ajattelussa.

Rousseaun elämä, teokset ja ideat ovat merkittävä osa modernin poliittisen filosofian historiaa: hänen ajattelunsa herättää yhä kysymyksiä siitä, miten yhdistää yksilön vapaus ja yhteisön hyvä sekä miten järjestää yhteiskunta oikeudenmukaiseksi.

Hae kirjaimella