Tietosanakirja: mitä se on, historia ja nykyaikaiset verkkoversiot
Tutustu tietosanakirjan määritelmään, historiaan ja nykyaikaisiin verkkoversioihin — Wikipedia, Britannica sekä miten tieto siirtyi painosta verkkoon ja muokkautui digiaikaan.
Tietosanakirja tai ensyklopedia on kokoelma tietoa, yleensä järjestettyjä artikkeleiksi tai merkinnöiksi ja julkaistuina kirjoina tai sarjoina. Tietosanakirjoja voidaan kutsua myös sanakirjoiksi, jos ne sisältävät lyhyempiä määritelmiä tai selityksiä eri sanoista ja käsitteistä.
Kaikki tietosanakirjat olivat alun perin painettuja, kunnes 1900-luvun lopulla osa niistä julkaistiin myös CD-ROM-levyillä ja Internetissä. 2000-luvulla suurin osa uusista tietosanakirjoista on ensisijaisesti verkossa julkaistuja. Suurin englanninkielinen tietosanakirja on englanninkielinen Wikipedia, joka sisältää miljoonia artikkeleita ja perustuu vapaaehtoisiin toimittajiin ja yhteisölliseen muokkaamiseen. Toisinaan mainitaan myös Encyclopædia Britannica, joka pitkään oli suurin painettu yleisteos; Britannica kuitenkin lopetti säännöllisen painetun julkaisun vuonna 2012 ja toimii nykyisin pääosin verkossa. Molemmista lähteistä voi löytää tietoa hyvin monenlaisista aiheista, mutta niiden toimitukselliset mallit eroavat toisistaan.
Historia
Kirjasarjoja ja kokoelmia, joiden tarkoituksena oli koota laajasti ihmisen tietoa, on julkaistu tuhansien vuosien ajan. Tunnettu varhainen esimerkki on roomalaisen luonnontutkijan Plinius vanhemman teos Luonnonhistoria. Nimitys "tietosanakirja" juontuu 1500-luvulta ja tarkoitti silloin pyrkimystä koottuun tai "täydelliseen" tietoon. Ranskalainen filosofi Denis Diderot oli keskeinen hahmo, kun hänen ja muiden toimittama Encyclopédie 1700-luvulla esitteli laajan, useiden kirjoittajien yhteistyönä syntyneen tietokokoelman.
Julkaisemisen ja järjestämisen käytännöt
Kirjapainon keksimisen jälkeen tiedon kokoamisessa alettiin erottaa sanakirjat ja laajat tietosanakirjat: jälkimmäiset sisälsivät pitkiä artikkeleita tai esseitä eri aiheista. Tietosanakirjat voivat olla yleisteoksia, jotka kattavat monenlaisia aihealueita, tai erikoistuneita teoksia tietylle tieteenalalle tai ammattialalle. Esimerkiksi tieteen sanakirjaa saatettiin pitää tietosanakirjana, jos se sisälsi laajoja esseitä tai kappaleita, pidettiin asiantuntevina esityksinä kyseiseltä alalta.
Järjestämistapoina on käytetty sekä aiheittain ryhmittelyä että aakkosellista järjestystä. Monet myöhemmät teokset luopuivat aiheittaisesta rakenteesta ja laittoivat eri aiheita käsittelevät esseet aakkosjärjestykseen sen sijaan, että ne olisi ryhmitelty tiukasti tieteenalojen mukaan. Sana "ensyklopedia" on myös otettu monien teosten otsikkoon, viitaten laajempaan pyrkimykseen kattavaan tietoon.
Nykyaikaiset verkkoversiot ja toimintamallit
Modernit tietosanakirjat toimivat eri malleilla:
- Perinteinen toimituksellinen malli: kustantajat palkkaavat asiantuntijoita kirjoittamaan, tarkistamaan ja päivittämään artikkeleita; tällainen malli soveltui erityisesti painettuihin ja kaupallisiin teoksiin.
- Yhteisöllinen malli: artikkeleita voi muokata suuri joukko vapaaehtoisia (esimerkiksi Wikipedia), ja muokkauksia valvotaan yhteisön käytäntöjen sekä teknisten työkalujen avulla.
- Hybridimallit: osa verkkojulkaisuista käyttää asiantuntijoita ja toimitustiimejä mutta ottaa myös vastaan käyttäjien ehdotuksia ja korjauksia.
- Maksullinen vs. ilmainen: jotkin palvelut vaativat tilausta tai maksua, toiset ovat vapaasti käytettävissä.
Britannican kaltaiset kustantamot perustettiin julkaisemaan laajoja tietosanakirjoja yksityisasiakkaille ja kirjastoille myytäväksi. Näissä malleissa kustantajat usein palkkasivat satoja asiantuntijoita kirjoittamaan artikkeleita sekä lukemaan ja valitsemaan niitä. Internet-aikakaudella jotkin verkkotietosanakirjat antoivat maksavien asiakkaidensa lähettää artikkeleita muista tietosanakirjoista; toiset hyväksyivät kirjoituksia myös ei-maksavilta käyttäjiltä (kirjautumattomilta tai rekisteröitymättömiltä käyttäjiltä), jolloin sisältö syntyy yhteisöllisesti.
Luotettavuus ja käyttö
Tietosanakirjan luotettavuus riippuu toimitustavasta, lähteiden käytöstä ja päivityskäytännöistä. Lukijan kannattaa huomioida
- onko artikkeli toimituksellisesti tarkistettu tai asiantuntijan kirjoittama;
- onko artikkeli viitteistetty ja mistä lähteistä tieto on peräisin;
- päivitetäänkö sisältöä säännöllisesti ja näkyykö muokkaushistoria (verkkopalveluissa);
- onko sisältö tarkoitettu yleiskatsaukseksi vai syvälliseksi tieteelliseksi artikkeliksi.
Tietosanakirjat ovat edelleen tärkeä lähtökohta tiedonhakuun: ne tarjoavat nopeasti yleiskuvan aiheesta ja viitteitä jatkolukemiseen. Syvällisempää tai tieteellisesti tarkastettua tietoa haettaessa on hyvä tarkistaa lähteet ja täydentää haku luotettavista tieteellisistä julkaisuista tai erikoisalan käsikirjoista.
Encyclopædia Britannica
Tietosanakirjatyypit
Tietosanakirjoja on erityyppisiä. Jotkut ovat yleisiä, ja niissä on sivuja monista eri aiheista. Englanninkielinen Encyclopædia Britannica ja saksalainen Brockhaus ovat yleistietosanakirjoja. Jotkut käsittelevät tiettyjä aiheita. On esimerkiksi lääketieteen tai filosofian tietosanakirjoja. Muita ovat esimerkiksi Dictionary of National Biography, Dictionary of American Naval Fighting Ships ja Black's Law Dictionary. On myös tietosanakirjoja, jotka käsittelevät monia aiheita yhdestä näkökulmasta tai yhden kulttuurin näkökulmasta. Niitä ovat esimerkiksi Suuri neuvostotietosanakirja ja Conservapedia.
Painetut tietosanakirjat voidaan järjestää kahdella tavalla: A:sta Z:hen (aakkosjärjestys) tai luokittain. Useimmissa tietosanakirjoissa käytetään järjestystä A:sta Z:hen.
Monissa sanakirjoissa on samanlaista tietoa kuin tietosanakirjoissa.
Esimerkkejä tietosanakirjoista
- Oxfordin englanninkielisen sanakirjan kompakti painos. Nide I A-M, nide II N-Z. 1971. Oxford University Press.
- Websterin kolmas uusi kansainvälinen sanakirja . . . Lyhentämätön . . . . Merriam-Webster. 1961. Tietosanakirja. Springfield, MA: G & C Merriam Company.
- Fowlerin Modern English Usage. Fowler H.W; 2. tarkistettu painos: Gower E. Oxford University Press.
Esimerkkejä tietosanakirjoista
- Encyclopædia Britannica
- Funk & Wagnalls New Encyclopedia. Funk & Wagnalls, Inc.
- Columbia Encyclopedia yhdessä niteessä. 1940. New York, NY: Columbia University Press.
- Tämä sivusto, Wikipedia
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on tietosanakirja?
A: Tietosanakirja on kokoelma tietoa, yleensä kirjan muodossa. Se voi olla myös CD-levyllä tai verkossa.
K: Mikä on suurin englanninkielinen tietosanakirja?
V: Englannin kielen suurin tietosanakirja on englanninkielinen Wikipedia, jossa on yli 6 miljoonaa artikkelia.
K: Kuinka kauan tietosanakirjoja on ollut olemassa?
V: Kaiken tiedon tiivistäviä kirjasarjoja on julkaistu jo tuhansia vuosia. Kuuluisa varhainen niistä oli Plinius vanhemman kirjoittama Luonnonhistoria, ja sanaa "ensyklopedia" käytettiin ensimmäisen kerran 1500-luvulla.
K: Kuka kirjoitti ranskalaisen Encyclopédien?
V: Ranskalaisen Encyclopédien kirjoitti Denis Diderot, ja sen tärkeimpiä osia kirjoittivat monet ihmiset eri puolilta maailmaa.
K: Miten tietosanakirjoista tuli suosittuja kirjapainon keksimisen jälkeen?
V: Kirjapainon keksimisen jälkeen sanakirjoja, joissa oli pitkiä määritelmiä, alettiin kutsua tietosanakirjoiksi, jotka olivat kirjoja, joissa oli artikkeleita tai aiheita Esimerkiksi tieteen sanakirja, jos se sisälsi esseitä tai kappaleita, sitä pidettiin tietosanakirjana tai asiantuntevana kirjana tieteen alalta. Jotkut tietosanakirjat laittoivat sitten useampaa kuin yhtä aihetta käsittelevät esseet aakkosjärjestykseen sen sijaan, että ne olisi ryhmitelty aiheen mukaan. Sana "ensyklopedia" lisättiin joidenkin tietosanakirjojen otsikkoon, ja Britannican kaltaisia yrityksiä perustettiin julkaisemaan näitä kirjoja yksityishenkilöille ja yleiseen käyttöön tarkoitetuille kirjastoille myytäviksi.
Kysymys: Miten internetin tietosanakirjat eroavat painetuista tietosanakirjoista?
V: Internet-tietosanakirjat antavat maksavien asiakkaidensa lähettää artikkeleita muista tietosanakirjoista, kun taas painetut tietosanakirjat palkkaavat satoja asiantuntijoita kirjoittamaan artikkeleita sekä lukemaan ja valitsemaan artikkeleita.
Etsiä