Zebra Swallowtail (Eurytides marcellus) on pohjoisamerikkalainen perhonen. Se kuuluu Papilionidae-heimoon. Jotkut kirjoittajat sijoittavat lajin Iphiclides-, Graphium- ja Papilio-sukuihin. Sen selvä mustavalkoraitainen kuvio muistuttaa seepran kuviota. Zebra Swallowtail on Tennesseen virallinen perhonen.
Tuntomerkit
Laji on helppo tunnistaa mustavalkoisista pitkittäisraidoista ja takasiipien pitkistä “pyrstöistä”. Siivissä on tyypillisesti myös pienet siniset täplät ja punainen laikku takasiipien tyvessä. Siipiväli on noin 6–10 cm. Koiraat ja naaraat ovat ulkoisesti melko samannäköisiä.
Zebra Swallowtaililla on selvä vuodenaikaismuoto: kevätmuoto on usein pienempi ja vaaleampi, mustat raidat kapeammat ja pyrstöt lyhyemmät. Kesämuoto on tummempi, raidat leveämmät ja pyrstöt pitemmät.
Levinneisyys ja elinympäristö
Lajia tavataan laajasti itäisessä ja kaakkoisessa Pohjois-Amerikassa. Esiintymisalue seuraa sen isäntäkasvien, Asimina-suvun (pawpaw), levinneisyyttä. Tyypillisiä elinympäristöjä ovat kosteahkot lehdot, jokilaaksot, pensaikkoiset metsäaukot ja niityt sekä asuinalueiden reunavyöhykkeet, jos lähettyvillä kasvaa pawpaw’ta.
Isäntäkasvit ja ravinto
Toukat elävät vain Asimina-suvun kasveilla (mm. Asimina triloba), jotka kuuluvat annonakasveihin (Annonaceae). Näiden kasvien yhdisteet tekevät toukista pahanmakuisia monille saalistajille, ja vaikutus säilyy osin myös täysikasvuisilla perhosilla.
Aikuiset perhoset imevät ravintoa erilaisista kukista sekä toisinaan ylikypsistä hedelmistä. Koiraat keräävät lisäksi mineraaleja kosteasta maasta (ns. mud puddling), mikä tukee lisääntymistä.
Elinkaari
Naaraat munivat yksittäisiä munia nuorille pawpaw-lehdille tai versonkärkiin. Toukkavaiheessa laji käy läpi useita kehitysvaiheita ja puolustautuu tyypillisellä papillionideille ominaisella, esiin kääntyvällä osmeterium-elimellä. Kotelo voi olla vihreä tai ruskea ja muistuttaa lehteä tai pientä oksaa.
Vuosittaisia sukupolvia on pohjoisessa tavallisesti kaksi (kevät–kesä), etelämpänä useampia ja lentoajanjakso pitenee keväästä syksyyn. Lento on nopeaa ja matalaa, ja perhosta nähdään useimmiten pawpaw-kasvustojen läheisyydessä.
Käyttäytyminen
Lento on vuoroin liitävää ja nopein siiveniskuin etenevää. Perhoset paistattelevat usein auringossa siivet levällään ja liikkuvat ravinnonhaussa avoimilla paikoilla, metsäteiden varsilla ja jokivarsiniityillä. Koiraat partioivat isäntäkasvien ympärillä etsiessään naaraita.
Nimeäminen ja luokittelu
Zebra Swallowtail kuuluu Papilionidae-heimoon ja sukuun Eurytides, mutta kirjallisuudessa laji on toisinaan sijoitettu myös Iphiclides-, Graphium- ja Papilio-sukuihin. Lajin tieteellinen nimi on Eurytides marcellus, ja siihen viitataan englanniksi usein nimellä “zebra swallowtail”.
Tennesseen tunnuslaji ja suojelu
Zebra Swallowtail on Tennesseen virallinen perhonen, mikä heijastaa sen näkyvyyttä osavaltion jokilaaksoissa ja lehtometsissä, joissa pawpaw kasvaa yleisesti. Laji ei ole laajasti uhanalainen, mutta paikallinen menestys riippuu isäntäkasvien saatavuudesta ja kosteiden lehtojen säilyttämisestä. Puutarhureita, jotka haluavat tukea lajia, kannustetaan istuttamaan Asimina-lajeja, jos ilmasto ja tila sen sallivat.
