Pohjois-Amerikan intiaanisodat: alkuperäiskansojen ja siirtolaisten konfliktit

Pohjois-Amerikan intiaanisodat — kattava historiakuvaus alkuperäiskansojen ja siirtolaisten konflikteista, syistä, seurauksista ja sopimuksista 1600–1920-luvuilla.

Amerikan intiaanisodat (tunnetaan myös nimellä intiaanisodat tai ensimmäisten kansojen sodat; ransk: Guerres des Premières Nations) on nimi erilaisille taisteluille, joita Euroopan, Amerikan ja Kanadan hallitukset ja siirtolaiset kävivät eri Amerikan intiaani- ja First Nation -heimoja vastaan. Näitä konflikteja käytiin Pohjois-Amerikassa varhaisimpien siirtomaa-asutusten ajoista 1600-luvulla aina 1920-luvulle saakka. Eri intiaanisotien taustalla oli monenlaisia tekijöitä, kuten kulttuurieroja, maakiistoja ja molempien osapuolten tekemiä rikoksia. Eurooppalaiset suurvallat ja niiden siirtomaat värväsivät myös intiaaniheimoja auttamaan niitä sodassa toistensa siirtomaa-asutuksia vastaan.

Yhdysvaltain vallankumouksen jälkeen monet konfliktit olivat paikallisia ja koskivat tiettyjä osavaltioita tai alueita. Konflikteissa oli yleensä kyse maankäyttöä koskevista kiistoista; joissakin niistä oli väkivaltaisia vaiheita. Kanadan perustuslakiin sisältyvässä Britannian kuninkaallisessa julistuksessa vuodelta 1763 kiellettiin valkoisia siirtolaisia ottamasta Kanadan alkuperäiskansojen maita allekirjoittamatta sopimusta alkuperäiskansojen kanssa. Se on Kanadassa edelleen laki, ja 11 numeroitua sopimusta rajoitti konfliktien määrää.

Kun valkoiset uudisasukkaat siirtyivät länteen Amerikan halki vuoden 1780 jälkeen, uudisasukkaiden ja eri intiaanien väliset konfliktit kasvoivat, kestivät ja kiihtyivät. Suurimmat niistä koettiin vuoden 1812 sodassa, joka johti suurten intiaaniliittoutumien tappioon Keskilännessä ja etelässä. Konflikteja uudisasukkaiden kanssa esiintyi vähemmän, ja sopimukset yleistyivät. Vuoden 1830 intiaanien siirtämistä koskeva laki (Indian Removal Act of 1830) antoi Yhdysvaltain hallitukselle mahdollisuuden siirtää alkuperäisasukkaat Mississippi-joen itäpuolelta länteen. Länsi oli se, mitä hallitus piti tyhjänä amerikkalaisena rajanaapurina. (Monilla heimoilla oli kuitenkin paljon alueita tällä alueella.) Yhdysvaltain liittovaltion muuttopolitiikka muuttui lopulta lännessä. Se muutettiin niin, että intiaaniheimot siirrettiin erityisesti nimettyihin ja liittovaltion suojelemiin reservaatteihin.

Syyt ja luonne

Intiaanisotien taustalla olivat useat toisiinsa liittyvät tekijät:

• Maankäyttö ja asutuspaineet: uudisasukkaiden laajentuminen, maanviljelyksen ja karjatalouden tarve sekä luonnonvarojen riisto johtivat toistuvaan kilpailuun alueista.
• Kulttuuri- ja elinkeinoristiriidat: eri käsitykset maasta omistussuhteena vs. yhteiskäyttö, eri sotilaalliset ja diplomatiaa koskevat tavat, sekä kauppa- ja liittosuhteet eurooppalaisten kanssa.
• Sotilaalliset liittoumat: eurooppalaiset siirtomaavallat hyödyntivät heimojen välistä kilpailua ja solmivat liittoja, jotka saattoivat syventää konflikteja.
• Sairaudet ja demografinen muutos: eurooppalaisten mukanaan tuomat tartuntataudit heikensivät monia heimoja ja lisäsivät painetta siirtyä pois perinteisiltä alueilta.

Keskeisiä konflikteja ja ajanjaksoja

Intiaanisodat muodostuvat monista erillisistä, toisinaan samanaikaisista konflikteista eri alueilla. Merkittäviä esimerkkejä ja ajanjaksoja ovat muun muassa:

• 17. ja 1600-luvun paikalliset sodat ja kapinat (esim. Pequotin sota, King Philipin sota).
• 1700-luvun siirtomaasodat, joissa intiaaniheimoilla oli usein osapuolia tukevia eurooppalaisia liittolaisia (esim. Ranskan ja Intian sota/French and Indian War).
• Pontiac’n kapina (1763–1766) ja muut vastarinnan muodot siirtomaavaltojen politiikoille.
• 1800-luvun alun heimoliittoutumat ja vuoden 1812 sota, jonka jälkeen useita heimoja menetti merkittävää poliittista voimaa.
• 1830-luvun pakkoiset siirrot, jotka huipentuivat muun muassa Cherokee-heimon ”Trail of Tears” -karkotuksiin.
• Keski- ja loppu-1800-luvun intiaanisodat Lännessä, kuten Sioux-, Apache-, Nez Perce- ja Kiowa-taistelut, jotka liittyivät reservaatteihin, kultalöydöksiin ja rautateiden laajentumiseen.
• Kanadan ja Prairien alueen jännitteet, joihin liittyivät myös Metisiin liittyvät levottomuudet (esim. Rielin kapinointi).
• 1890-luvun kaltaisissa tapahtumissa, kuten Wounded Knee, näkyi siirtymä kohti lopullista sotilaallisen vastarinnan murtumista monilla alueilla.

Politiikat, sopimukset ja järjestelmämuutokset

Sotien ohella merkittäviä olivat lainsäädäntö ja sopimusjärjestelyt. Useat sopimukset siirsivät alueita siirtokunnan valvontaan, mutta monissa sopimuksissa oli tulkintaeroja tai ne solmittiin painostuksen alla. Yhdysvalloissa käynnistyivät toisaalta siirtämis- ja sulauttamispolitiikat, joiden tärkeimpiä vaiheita olivat:

• Pakko- ja vapaaehtoiset sopimukset joilla rajattiin heimojen alueita tai luvattiin korvauksia.
• Reservaatiojärjestelmä: 1800-luvulla liittovaltio ryhtyi osoittamaan heimoille pieniä, suojeltuja alueita, mutta nämäkin maat alkoivat usein hupenemaan vaateiden ja varojen takia.
• Allotointi- ja assimilaatio-ohjelmat: myöhemmin 1800-luvulla esimerkiksi Dawes Actin tyyppiset politiikat hajottivat yhteisomaisuutta ja pyrkivät muokkaamaan elämäntapaa eurooppalaiseen suuntaan.
• Koulu- ja kulttuuripolitiikka: valtion ylläpitämät intiaanikoulut ja lastenkodit pyrkivät katkaisemaan kieltä ja perinteitä – seurauksena pitkäaikaiset sosiaaliset traumat.

Seuraukset ja perintö

Intiaanisotien vaikutukset ovat pitkäkestoisia:

• Monien alkuperäiskansojen väestöt ja yhteiskunnat kärsivät huomattavasti väestönmenetyksistä, menetetystä maasta ja sosiaalisista muutoksista.
• Sopimusten, lakien ja oikeusprosessien kautta syntyneet ongelmat johtavat edelleen maaoikeusriitoihin ja korvausvaatimuksiin.
• Reservaatiojärjestelmä, pakkosiirrot ja assimilaatio ovat jättäneet syvät jäljet kieleen, kulttuuriin ja hyvinvointiin – ilmenen esimerkiksi terveys-, koulutus- ja tulotaseroina.
• Viime vuosikymmeninä sekä Kanadassa että Yhdysvalloissa on käynnistetty totuudenpaljastukseen, korvauksiin ja virallisiin anteeksipyyntöihin tähtääviä prosesseja sekä pyrkimyksiä oikeudenmukaisempaan historioiden ja sopimusten tulkintaan.

Nykytilanne

Tänään alkuperäiskansat elävät monenlaisissa oloissa: osa ylläpitää vahvoja kulttuuriperinteitä ja itsenäisiä hallintoja, osa kamppailee historiallisten epäoikeudenmukaisuuksien seurauksien kanssa. Oikeudelliset riidat maa- ja vesioikeuksista jatkuvat, ja monissa maissa tehdään sovittelua sekä etsitään ratkaisuita, jotka yhdistävät kotiutumisen, itsemääräämisoikeuden ja taloudellisen kehityksen.

Huomio: Tässä artikkelissa on käsitelty laajaa ja monimutkaista ilmiötä lyhyesti. Kunkin konfliktin yksityiskohdat, joukkojen koostumus ja paikalliset olosuhteet vaihtelevat suuresti — historian ymmärtämiseksi on hyvä tutkia myös alueellisia ja heimokohtaisia lähteitä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on Euroopan, Amerikan ja Kanadan hallitusten ja eri Amerikan intiaani- ja First Nation -heimojen välisen konfliktin nimi?

K: Milloin nämä konfliktit tapahtuivat?

K: Mitkä olivat näiden sotien syitä?

Kysymys: Miten Yhdysvaltojen politiikka intiaaneja kohtaan muuttui vuoden 1780 jälkeen?

Kysymys: Millä Britannian säätämällä lailla rajoitettiin konflikteja alkuperäiskansojen kanssa Kanadassa?

Kysymys: Mikä oli yksi merkittävä konflikti tänä aikana?

Hae kirjaimella