Vuoden 1812 sota | käytiin Britannian imperiumin ja Yhdysvaltojen välillä vuosina 1812-1815

Aiheuttaa

Amerikkalaiset perustelivat sodan julistamista muun muassa sillä, että britit häiritsivät amerikkalaisia laivoja. Britit väittivät etsivänsä brittiläisiä merimiehiä, jotka olivat karanneet. Monet brittimerimiehet karkasivat kurjista olosuhteista ja ankarasta kurista. Alun perin monet merimiehet oli pakotettu palvelukseen. Briteillä oli tapana pidättää kuka tahansa kadulta löytämänsä mies ja pakottaa hänet palvelemaan heidän laivoillaan. Monet karanneet brittimerimiehet värväytyivät miehistöksi amerikkalaisille kauppalaivoille. Brittien väite oli jokseenkin totta.

Vuonna 1807 amerikkalaiseen laivaan hyökättiin ja sitä tulitettiin, mikä sai amerikkalaiset raivostumaan. Britit myös takavarikoivat amerikkalaisia merimiehiä merellä ja pakottivat heidät palvelemaan laivastossa.

Britannian palvelukseen pakotettujen amerikkalaisten merimiesten lukumäärää ei tunneta hyvin, ja sitä on saatettu liioitella huomattavasti. Britit tukivat myös intiaanien alueita Keskilännessä estääkseen Yhdysvaltoja laajentumasta länteen. Tämä sai 10 000 intiaania taistelemaan brittien puolesta.

Napoleon I aloitti Ranskan hyökkäyksen Venäjälle vuonna 1812, juuri kun sota alkoi Pohjois-Amerikassa. Amerikkalaiset ajattelivat, että briteillä olisi kiire taistella ranskalaisia vastaan Napoleonin sotien aikana, joten he eivät ehtineet tehdä paljoakaan Pohjois-Amerikassa.

Sota

Taistelut alkoivat, kun Yhdysvallat alkoi hyökätä Kanadan provinsseihin vuonna 1812. Britit ja kanadalaiset puolustivat kuitenkin onnistuneesti rajojaan. Vuonna 1813 brittiläiset ja amerikkalaiset alukset taistelivat Erie-järven taistelussa. Amerikkalaiset Oliver Hazard Perryn johdolla voittivat, mikä antoi heille Erie-järven hallinnan. Amerikkalaiset joukot tekivät ryöstöretken ja polttivat Toronton, jonka silloinen nimi oli York.

Vuonna 1814 Napoleon I luopui Ranskan valtaistuimesta. Tämä vapautti kokeneita brittiläisiä joukkoja lähetettäväksi Pohjois-Amerikkaan. He polttivat keskeneräisen Washingtonin ja hyökkäsivät Baltimoreen. Amerikkalainen lakimies Francis Scott Key kirjoitti Baltimoren taistelusta runon. Myöhemmin runoa käytettiin sanoituksena lauluun, josta tuli myöhemmin Yhdysvaltain kansallislaulu: "The Star Spangled Banner". Sota päättyi vuonna 1815. Britit hyökkäsivät New Orleansiin, mutta amerikkalaiset pysäyttivät heidät kenraali Andrew Jacksonin johdolla.

Molemmat osapuolet eivät tienneet, että rauhansopimus oli jo allekirjoitettu.

• Heinäkuun 2. päivänä 1812 kanadalainen luutnantti Frederic Rolette kaappasi amerikkalaisen Cuyahoga Packet -aluksen Detroit-joella.
• Heinäkuun 12. päivänä 1812 Detroitista kotoisin olevat amerikkalaiset voittivat hyökkäyksiä Ylä-Kanadassa William Hullin johdolla.
• Heinäkuun 17. päivänä 1812 brittiläisten joukkojen, ranskalaisten voyageurien ja intiaanien joukko valtasi Mackinacin linnoituksen Michiganin alueella. Tämä voitto toi lisää intiaanien tukea. Britit saivat haltuunsa Mackinacin saaren ja Michiganin pohjoisosan.
• Detroitin piirityksessä (15.-16. elokuuta 1812) komentaja William Hullin johtamat amerikkalaiset vastustivat Isaac Brockin johtamia brittijoukkoja ja heidän liittolaisiaan Tecumsehin konfederaatiota. Seitsemän amerikkalaista kuoli. Kun Hull antautui Detroitissa, 1600 amerikkalaista miliisiä vapautettiin ja kanadalaiset saattoivat heidät etelään suojelemaan heitä Tecumsehin konfederaatiolta. Arvioiden mukaan yli 582 amerikkalaista sotilasta vangittiin Quebecissä.
• Elokuun 19. päivänä 1812 USS Constitution ja HMS Guerriere kävivät taistelun noin 650 kilometriä kaakkoon Halifaxista, Nova Scotiasta. USS Constitution voitti.
• Lokakuun 13. päivänä 1812 brittiläiset puolustajat kenraalimajuri Isaac Brockin johdolla hyökkäsivät amerikkalaisia miehitysjoukkoja vastaan Queenston Heightsin taistelussa. Brock kuoli, ja kenraalimajuri Roger Hale Sheaffe otti komennon.

Peace

Molemmat maat allekirjoittivat sodan päättämiseksi Gentin sopimuksen 24. joulukuuta 1814 Belgiassa. Taistelut jatkuivat tammikuussa 1815, koska joukot eivät tienneet sopimuksesta, mutta sen jälkeen ei tapahtunut suuria muutoksia. Britit lopettivat merimiesten pakottamisen, koska Napoleonin sodat olivat päättyneet.

Useimmat amerikkalaiset kuulivat New Orleansin taistelun voitosta ennen kuin he kuulivat sopimuksesta. Federalistipuolue, joka oli vastustanut sotaa, ei enää pitänyt siitä, että se oli Britannian puolella, ja se katosi pian.

Voittaja

Britannian näkökulmasta vuoden 1812 sota oli sivuseikka. Amerikkalaiset kutsuivat sitä voitokkaaksi "toiseksi itsenäisyyssodakseen". Britit muistivat sen niin, että amerikkalaiset yrittivät hyötyä siitä, että he olivat mukana sodassa Ranskan imperiumia vastaan, eivätkä kiinnittäneet huomiota amerikkalaisten epäkohtiin.

Kanadassa vuoden 1812 sota oli ei-toivottu sota. Se koski kaukaisia pääkaupunkeja Washington DC:tä ja Lontoota, ei heitä. Ala-Kanadassa, nykyisessä Quebecissä, sitä pidettiin anglosaksisena sotana. Quebecissä ei juurikaan rakastettu brittejä, mutta britit olivat taanneet heille oikeuden puhua ranskaa. Koska he eivät tienneet, mitä tapahtuisi, jos amerikkalaiset ottaisivat vallan, he valitsivat pienemmän pahan ja tukivat brittejä.

Ylä-Kanadaan (myöhemmin osa Ontarion provinssia) olivat asettuneet vallankumoussodan jälkeen paenneet amerikkalaiset lojalistit. He eivät juurikaan rakastaneet entisiä maanmiehiään Yhdysvalloissa, mutta he olivat joutuneet amerikkalaisten, jotka myöhemmin tulivat pohjoiseen asumaan, alakynteen. Kun amerikkalaiset yrittivät hyökätä Kanadaan, kanadalaiset miliisit olivat innokkaita puolustamaan kotimaataan.

Yhdysvaltain historiassa vuoden 1812 sota on kaikkein hämärin konflikti. Keskiverto amerikkalainen muistaa sodasta hyvin vähän. Jotkut saattavat muistaa The Star Spangled Bannerin, Washingtonin polttamisen tai New Orleansin taistelun. Muuten se on vähän ymmärretty konflikti. Asiat ovat monimutkaisia. Useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että sotaa käytiin merikysymyksistä. Koska Britannian laivasto oli tuolloin maailman voimakkain, oli helpompaa hyökätä maihin hyökkäämällä Kanadaan. Yhdysvaltain entinen presidentti Thomas Jefferson ennusti, että "Kanadan haltuunotto on pelkkä marssi".

Britit, jotka tiesivät pienestä sodasta, tunsivat voittaneensa, riippumatta siitä, mitä amerikkalaiset ajattelivat. Kanadalaiset säilyttivät itsenäisyytensä Yhdysvalloista ja tunsivat siten voittaneensa. Amerikkalaiset tunsivat voittaneensa, vaikka hävisivätkin Kanadassa, sillä he eivät menettäneet yhtään aluettaan, torjuivat Marylandin maihinnousun, saivat vapaasti taistella intiaaneja vastaan ilman brittiläistä väliintuloa, eikä heihin enää kohdistettu painostusta avomerellä. Kaikista kolmesta britit ovat ehkä onnellisimpia, koska he ovat unohtaneet sodan täysin.

Muu verkkosivusto

• http://en.citizendium.org/wiki/War_of_1812 Vuoden 1812 sota -Citizendium