Siima
Lippuletti (monikko: flagellum) on pitkä, ruoskamainen rakenne, joka auttaa joitakin yksisoluisia organismeja liikkumaan. Se koostuu mikrotubuluksista. Ne auttavat soluja ja organismeja liikkumaan piiskamaisesti. Eukaryoottien flagellum liikkuu yleensä S-liikkeellä, ja sitä ympäröi solukalvo.
Flagellat ovat rakenteellisesti lähes identtisiä paljon pienempien Cilia-hiusten kanssa. Niin paljon, että on ehdotettu, että protistit, joilla on kumpikaan niistä, pitäisi yhdistää heimoon Undulipodia. Aiemmin Margulis oli ehdottanut, että pelkästään Ciliatit olisi sijoitettava Ciliophora-sukuun. Myönnettäköön, että Protista on kokoelma erilaisia yksisoluisia muotoja, mutta vaikka hienostuneempi taksonomia on kehitteillä (muuttumassa), Protista on edelleen käyttökelpoinen termi.
Hiukset ja lippuletkut ovat soluelimiä, erikoistuneita yksiköitä, jotka suorittavat tarkasti määriteltyjä tehtäviä, kuten mitokondriot ja plastidit. Nykyään on melko selvää, että kaikki tai useimmat näistä organelleista ovat peräisin aikoinaan itsenäisistä prokaryooteista (bakteereista tai arkeoista) ja että eukaryoottisolu on "mikro-organismien yhteisö", joka toimii yhdessä "avioliitossa".
Ero lippulapun ja värekarvojen lyöntimallin välillä. Flagellum on vasemmalla, cilia on oikealla.
Tyypit
Toistaiseksi on erotettu kolme lipputyyppiä: bakteerit, arkeologit ja eukaryoottiset. Näiden kolmen tyypin tärkeimmät erot on esitetty lyhyesti seuraavassa:
- Bakteerien lippulangat ovat spiraalimaisia säikeitä, jotka pyörivät kuin ruuvit. Ne tarjoavat kaksi bakteerien liikkuvuuden eri muodoista.
- Arkeolien lippuletkut muistuttavat pintapuolisesti bakteerien lippuletkuja, mutta ne eroavat toisistaan monilta yksityiskohdiltaan, ja niitä pidetään epähomologisina.
- Eukaryoottiset lippulangat - eläin-, kasvi- ja alkueläinsolujen lippulangat - ovat monimutkaisia solun ulokkeita, jotka heiluvat edestakaisin. Eukaryoottiset flagellat luokitellaan yhdessä eukaryoottisten liikkuvienvärekarvojen kanssa nimellä undulipodia, jolla korostetaan niiden omaleimaista aaltoilevaa lisäkettä, jonka rooli solujen toiminnassa tai liikkuvuudessa on merkittävä. Ensisijaisetvärekarvat ovat liikkumattomia, eivätkä ne ole undulipodioita; niillä on rakenteellisesti erilainen9+0-aksoneemi sen sijaan, että niillä olisi 9+2-aksoneemi, joka esiintyy sekä lippuloissa että liikkuvissa värekarvoissa ja undulopodioissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on flagellum?
A: Flagellum on pitkä, ruoskamainen rakenne, joka auttaa joitakin yksisoluisia eliöitä liikkumaan.
K: Mikä on flagellumin koostumus?
A: Flagellum koostuu mikrotubuluksista.
K: Miten flagellum auttaa soluja ja organismeja liikkumaan?
V: Flagellum auttaa soluja ja organismeja liikkumaan ruoskamaisesti.
K: Mikä on eukaryoottien flagellumin liike?
V: Eukaryoottien flagellum liikkuu yleensä S-liikkeellä, ja sitä ympäröi solukalvo.
K: Mitä ovat värekarvat?
V: Cilia on soluelin, joka on rakenteeltaan lähes identtinen flagellan kanssa.
K: Mikä on Protista?
V: Protista on kokoelma erilaisia yksisoluisia muotoja ja toistaiseksi hyödyllinen termi.
K: Mistä soluelimet, kuten värekarvat ja mitokondriot, ovat peräisin eukaryooteissa?
V: Kaikki tai useimmat näistä organelleista ovat peräisin aikoinaan itsenäisistä prokaryooteista (bakteereista tai arkeoista), ja eukaryoottisolu on "mikro-organismien yhteisö", joka toimii yhdessä "avioliitossa".
