Esitumalliset
Prokaryootit (tai monera) ovat yksinkertaisimpia eläviä olentoja: bakteereja ja arkeoita. Niillä ei yleensä ole solun ydintä, ydinkalvoa tai soluelimiä, mutta joitakin poikkeuksia on kuitenkin löydetty. Prokaryootit ovat yksisoluisia eliöitä.
Jotkut muodostavat biokalvoja, jotka muistuttavat monisoluisia organismeja.
Ytimen lisäksi prokaryooteilta puuttuu muita asioita, joita eukaryooteilla (soluilla, joilla on todellinen ydin) on. Ne lisääntyvät ilman sukusolujen yhdistymistä. Niillä ei ole kalvoja solun sisällä. Tämä tarkoittaa, että solun sisällä ei ole vakuoleja, Golgin laitteistoa, endoplasmista verkkokalvoa tai muita organelleja. Niillä on kuitenkin ribosomeja, joskin yksinkertaisempia kuin eukaryooteilla. Eukaryoottien soluihin kuuluu organelleja, jotka olivat aikoinaan vapaasti eläviä prokaryootteja.
Vuonna 1977 Carl Woese ehdotti prokaryoottien jakamista bakteereihin ja arkeoihin (alun perin eubakteereihin ja arkebakteereihin), koska näiden kahden eliöryhmän rakenteessa ja genetiikassa on suuria eroja. Tätä Eukaryoottien (kutsutaan myös nimellä "Eukarya"), bakteerien ja arkeoiden jakoa kutsutaan kolmen alueen järjestelmäksi, joka korvaa perinteisen kahden valtakunnan järjestelmän.
Arkkeihin kuuluu yksinkertaisia organismeja, jotka löydettiin ensimmäisen kerran äärimmäisissä ympäristöissä. Useimmat niistä voivat selviytyä hyvin korkeissa tai hyvin alhaisissa lämpötiloissa. Jotkin niistä selviytyvät myös erittäin suolaisessa, happamassa tai emäksisessä vedessä. Joitakin niistä on löydetty geysireistä, mustista savupiipuista tai öljylähteistä.
Prokaryoottisen bakteerisolun rakenne
Polyfylli
Prokaryootit eivät ehkä olekaan monofyyttinen, taksonominen ryhmä, jolla on yhteinen syntyperä, vaan ainoastaan ryhmä samankaltaisia organismeja. Eri tutkijat arvioivat eri tavoin arkeoiden, eubakteerien ja eukaryoottien välisiä suhteita. Carl Woesen kolmijakojärjestelmä käsittelee niitä yhtenä monofyyttisenä ryhmänä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä ovat prokaryootit?
V: Prokaryootit ovat yksinkertaisimpia eläviä olentoja. Ne ovat yksisoluisia organismeja, ja niihin kuuluu kaksi yksinkertaisten elävien olentojen pääluokkaa: bakteerit ja arkeot.
K: Onko prokaryooteilla solutydin?
V: Yleensä ei, mutta joitakin poikkeuksia on kuitenkin löydetty.
K: Mikä on prokaryoottien perintöaines?
V: Prokaryooteilla on geneettinen materiaali yksittäisen DNA-silmukan muodossa, jota kutsutaan nukleoidiksi ja joka kelluu vapaasti solun sisällä.
K: Mihin bakteerityyppiin kuuluvat syanobakteerit?
V: Syanobakteerit (jotka tunnettiin aiemmin sinilevänä niiden fotosynteesikyvyn vuoksi) ovat yksi bakteerityyppi.
K: Miten prokaryootit lisääntyvät?
V: Prokaryootit lisääntyvät ilman sukusolujen yhdistymistä.
K: Onko prokaryoottien soluissa kalvoja?
V: Ei, niillä ei ole kalvoja, mikä tarkoittaa, että solun sisällä ei ole vakuoleja, Golgin laitteistoa, endoplasmista verkkoa tai muita organelleja. Niillä on kuitenkin ribosomeja, joskin yksinkertaisempia kuin eukaryooteilla.
K: Mistä eukaryoottien solut ovat peräisin?
V: Eukaryoottien soluihin kuuluu organelleja, jotka olivat aikoinaan vapaasti eläviä prokaryootteja.
