Frankensteinin olento — Mary Shelleyn romaanin hahmo ja merkitys
Tutki Mary Shelleyn Frankensteinin olentoa — sen synty, symboliikka ja kulttuurinen merkitys romaanissa sekä sen vaikutus nykypäivän keskusteluihin.
Frankensteinin hirviö on kuvitteellinen hahmo Mary Shelleyn vuonna 1818 ilmestyneestä romaanista Frankenstein; tai Moderni Prometheus. Sen on luonut romaanin toinen hahmo Victor Frankenstein. Kansankulttuurissa olennolla ei ole nimeä, mutta sitä kutsutaan joskus nimillä "olento", "hirviö", "paholainen", "raukka", "inhottava hyönteinen", "daimon", "olento" ja "se".
Romaanissa Victor luo ihmisen kaltaisen hirviön Ingolstadtin yliopiston asunnon yläkerran huoneessa. Hän luo sen kokoamalla yhteen ruumiinosia hautausmailta ja teurastamoista. Hän käyttää kemian ja galvanismin menetelmää, jota ei selitetä selkeästi, saadakseen olennon eloon. Victor jättää olennon kauhuissaan heti, kun se herää. Se poistuu hänen asunnostaan keskellä yötä.
Fyysinen kuvaus ja älykkyys
Kirjassa olennon ulkonäkö kuvataan pelottavaksi: iho on usein sanottu olevan eri sävyinen kuin tavallisen ihmisen, silmät elottomat tai väriltään epänormaalit, ja ruumiin mittasuhteet suurikokoiset. Huomattavaa on, että romaanissa hirviö ei ole pelkkä vaistonvaraista raivoa uhkuva olento, vaan korkeasti älykäs ja oppiva. Hän oppii puhumaan ja lukemaan itseopiskelun avulla ja lukee muun muassa Miltonin Paradise Lostin, Plutarkhoksen elämänkertoja ja Goethe'n Nuoren Wertherin kärsimykset, joiden kautta hän muokkaa käsitystään maailmasta ja omasta asemastaan.
Nimetön hahmo ja symboliikka
Romaanissa hahmolla ei anneta henkilökohtaista nimeä; se jää nimettömäksi. Tämä nimettömyys korostaa hänen asemansa ulkopuolisena ja objektivoituna olentona. Tekijän ja luotuksen suhde, vastuu luomisesta ja luodun oikeudet ovat keskeisiä teemoja. Romaanin alaotsikko Moderni Prometheus viittaa mytologiseen Prometheukseen, joka antoi ihmisille tulen ja rikkoo jumalten määräyksiä — samankaltaisia moraalisia ja vastuukysymyksiä käsitellään myös Shelleyn teoksessa.
Keskeiset teemat
- Luojan vastuu: Victorin hylkäämä luomus nostaa esiin kysymyksen siitä, mitä syntyy, kun ihminen ottaa haltuunsa elämän luomisen voiman mutta ei kanna seurauksia.
- Syrjintä ja vieraus: Hirviön väkivaltaiset teot kuvataan usein reaktiona jatkuvaan hyljeksintään ja yksinäisyyteen.
- Luonto vs. kasvatus: Romaani pohtii, ovatko hirviön teot luonnon vai yhteisön käytöksen tulosta.
- Ihon alla oleva inhimillisyys: Vaikka ulkoisesti kamala, olento ilmaisee tunteita, empatiaa ja älykkyyttä, mikä haastaa lukijan moraalisen arvioinnin.
Vastaanotto ja vaikutus populaarikulttuuriin
Mary Shelleyn romaani on vaikuttanut laajasti kirjallisuuteen, elokuvaan, teatteriin ja kuvataiteisiin. Jo varhaisissa filmatisoinneissa ja lavaversioissa hahmon ulkonäkö muovautui kulttuurisesti tunnistettavaksi "hirviöksi" — käytännössä usein virheellisesti kutsutuksi Frankensteiniksi. Tunnetuimpia tulkintoja on 1931 Universal-studion elokuva, jossa Boris Karloff loi ikonisen, mekaanisemman ja vähemmän verbaalisen hahmon, johon liittyvät piirteet (kuten metallipultit kaulassa ja latistunut otsa) eivät suoraan perustu Shelleyn tekstiin.
Merkitys nykylukijalle
Romaani puhuttelee nykylukijaa useista syistä: se on varhainen esimerkki science fictionistä, se avaa keskustelun tieteellisestä vastuusta ja etiikasta, ja se käsittelee yksinäisyyttä, ennakkoluuloja ja ihmisen tarpeita ymmärtää oma paikka maailmassa. Hahmo toimii edelleen voimakkaana symbolina ihmisen luoman vallan vaaroista ja inhimillisyyden monimutkaisuudesta.
Ulkonäkö
Romaanissa hirviö näyttää siltä kuin:
"Hänen keltainen ihonsa peitti hädin tuskin lihasten ja valtimoiden työn alla; hänen hiuksensa olivat kiiltävän mustat ja virtaavat; hänen hampaansa olivat helmiäisvalkoiset; mutta nämä ylellisyydet muodostivat vain kauheamman kontrastin hänen vetisten silmiensä kanssa, jotka näyttivät melkein samanvärisiltä kuin tummanvalkoiset silmäkuopat, joissa ne olivat, sekä hänen kuihtuneen ihonvärinsä ja suorien mustien huuliensa kanssa."
Hän on kaksimetrinen, koska Victor uskoi, että ihmiskehon tekeminen olisi helpompaa, jos kaikki ruumiinosat olisivat suurempia. Populaarimediassa ja -kulttuurissa hänellä on vihreä iho. Romaanissa hänen ihonsa on itse asiassa enemmänkin keltaisen sävyinen. Vihreä kuva olennosta, jonka kaulassa on sähköpultteja, on peräisin Boris Karloffin elokuvakuvauksesta hirviöstä.
Boris Karloffin elokuvasovitus Frankensteinin hirviöstä.
Persoonallisuus
Alussa Frankensteinin hirviö on kuin vauva. Se ei osaa puhua. Se löytää maailman aistimalla ja tarkkailemalla. Hirviö kehittää ymmärrystä yksinkertaisista asioista, kuten kuuman ja kylmän lämpötiloista, lintujen viserryksestä ja auringon ja kuun välisistä eroista. Se syö juuria, pähkinöitä ja marjoja, kun sillä on nälkä. Se löytää takin ja joitakin kirjoja ollessaan erämaassa.
Häntä kuvataan herkäksi, tunteikkaaksi, älykkääksi, kiukkuiseksi ja väkivaltaiseksi sekä erittäin taitavaksi puhujaksi. Hän oppii puhumaan perheeltä, jota hän tarkkailee. Hän opettelee itse lukemaan löytämiään kirjoja. Hän tuntee ankaraa torjuntaa Victorin ja kaikkien kohtaamiensa ihmisten taholta. Hänellä on huonoja kokemuksia ihmisistä. Se saa hänet tuntemaan itsensä vihatuksi ja ei-toivotuksi. Hän paheksuu ihmisiä ja tuntee jopa vihaa heitä kohtaan sen vuoksi, miten häntä on kohdeltu. Vastauksena hän tappaa useita ihmisiä, muun muassa Victorin nuoremman veljen Williamin, Victorin parhaan ystävän Henry Clervalin ja myöhemmin Victorin vaimon Elizabeth Lavenzan.
Monissa elokuvasovituksissa hän on mykkä ja kuin lapsi sen sijaan, että hän olisi älykäs.
Suhde Victoriin
Olennolla on monimutkainen suhde Victoriin. Victor hylkäsi sen aluksi, mutta se haluaa silti "isän kaltaisen" hahmon. Victor on ainoa todellinen ihmissuhde, joka hirviöllä on. Se vaatii Victoria ottamaan vastuun onnellisuudestaan.
Romaanissa olento kutsuu itseään nimellä "Adam". Tämä tekee Victorista eräänlaisen jumalan kaltaisen hahmon.
Kun hirviö oppii lukemaan ja puhumaan, se lähtee matkalle etsimään Victoria. Se tapaa hänet vuorilla ja kertoo hänelle tarinansa. Kerrottuaan Victorille vaikeasta matkastaan se pyytää Victoria tekemään hänelle naishirviön, jotta sen ei tarvitsisi enää olla yksin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka on Frankensteinin hirviö ja mistä se on peräisin?
A: Frankensteinin hirviö on kuvitteellinen hahmo Mary Shelleyn vuonna 1818 ilmestyneestä romaanista Frankenstein; or, The Modern Prometheus.
K: Kuka loi Frankensteinin hirviön romaanissa?
V: Victor Frankenstein loi Frankensteinin hirviön romaanissa.
K: Mikä on hirviön nimi populaarikulttuurissa ja miten siihen joskus viitataan?
V: Hirviöllä ei ole nimeä populaarikulttuurissa, mutta sitä kutsutaan joskus "olennoksi", "hirviöksi", "paholaiseksi", "kurjaksi", "inhottavaksi hyönteiseksi", "daimoniksi", "olennoksi" ja "se".
Kysymys: Missä Victor Frankenstein loi olennon?
V: Victor Frankenstein loi olennon Ingolstadtin yliopistossa sijaitsevan asuntonsa yläkerran huoneessa.
K: Miten Victor Frankenstein loi olennon?
V: Victor Frankenstein loi olennon kokoamalla yhteen ruumiinosia hautausmailta ja teurastamoista. Hän käytti kemian ja galvanismin menetelmää, jota ei selitetä selvästi, saadakseen olennon eloon.
K: Miten Victor Frankenstein reagoi olentoon sen jälkeen, kun se heräsi henkiin?
V: Victor Frankenstein jätti olennon kauhuissaan heti, kun se heräsi henkiin, ja poistui asunnostaan keskellä yötä.
K: Mitä olennolle tapahtuu sen jälkeen, kun se on herännyt henkiin?
V: Olento poistuu Victorin asunnosta keskellä yötä herättyään henkiin.
Etsiä