Valtimo (anatomia)
Valtimo on verisuoni, joka kuljettaa verta pois sydämestä muihin kehon osiin. Lähes kaikki valtimot kuljettavat runsaasti happea sisältävää verta. Ainoat valtimot, jotka eivät kuljeta runsaasti happea sisältävää verta, ovat keuhkovaltimo ja (sikiöllä) napavaltimo.
Jokaisessa valtimossa on kolme kerrosta. Ulompi kerros on paksu päällyste, joka on valmistettu venyvästä kudoksesta. Keskimmäinen kerros on tehty lihaksesta, joten valtimo voi laajentua tai pienentyä, kun elimistö sitä tarvitsee. Sisempi vuori on tehty samoista soluista, jotka ympäröivät sydäntä.
Valtimot ovat syvällä ihon alla. Niissä ei ole venttiilejä, jotka estäisivät veren virtaamisen taaksepäin. Sen sijaan aina kun sydän lyö, valtimot venyvät, jotta verellä on tilaa kulkea. Kun seinämät ovat täysin venyneet, valtimoiden lihakset saavat ne kutistumaan takaisin normaaliin kokoonsa. Tämä työntää veren läpi.
Valtimot jakautuvat pieniksi verisuoniksi, joita kutsutaan arterioleiksi.
Tärkeät valtimot
Aortta
Aortta on ihmiskehon päävaltimo. Se alkaa sydämen vasemmasta kammiosta, joka on täynnä verta, joka on juuri saanut happea keuhkoista. (Tätä kutsutaan hapekkaaksi vereksi - eli siinä on paljon happea.) Vasen kammio pumppaa tämän happirikkaan veren ulos aortan kautta. Aortta kuljettaa tämän veren kehon kaikkiin elimiin.
Aortta kulkee koko matkan sydämestä vatsan alaosaan. Matkan varrella aortasta erkanee pienempiä valtimoita kuin puun oksat, jotka vievät verta kehon eri osiin. Aortta päättyy lopulta kahteen valtimoon, jotka tuovat verta jalkoihin.
Keuhkovaltimoa lukuun ottamatta kaikki kehon valtimot ovat yhteydessä aorttaan. Joitakin muita tärkeitä valtimoita ovat mm:
- Kaulavaltimot, jotka tuovat verta aivoihin, päähän ja kasvoihin.
- reisivaltimot, jotka tuovat verta jalkoihin
- Sepelvaltimot, jotka tuovat verta sydämeen.
Keuhkovaltimo
Keuhkovaltimo on ainoa valtimo aikuisen kehossa, joka:
- ei liity aorttaan; ja
- Kuljettaa verta, jossa ei ole paljon happea. (Tätä kutsutaan hapettomaksi vereksi.)
Keho käyttää muiden valtimoiden kuljettamaa happea energian tuottamiseen. Veri näissä valtimoissa muuttuu hapettomaksi - siinä ei ole enää paljon happea jäljellä. Tämä veri kulkee sitten kapillaarien kautta päästäkseen valtimoista suoniin. Laskimoiden tehtävänä on kuljettaa hapeton veri takaisin sydämen oikealle puolelle. Keuhkovaltimo kuljettaa tämän veren sydämen oikeasta kammiosta keuhkoihin. Keuhkoissa veri voi saada lisää happea.
Saatuaan lisää happea veri palaa takaisin sydämen vasemmalle puolelle ja pumpataan aortan kautta ulos kehoon. Tämä sykli jatkuu yhä uudelleen ja uudelleen.
Kehon tärkeimmät valtimot. Huomaa, kuinka ne kaikki haarautuvat aortasta.
Valtimoiden ongelmat
Valtimoverenvuoto
Koska sydän pumppaa verta suoraan valtimoihin, valtimoihin kohdistuu suuri paine. Toisin kuin suonet, valtimot venyvät ja puristuvat koko ajan, jotta veri pääsee kulkemaan niiden kautta kehoon. Tämän vuoksi valtimoverenvuoto - verenvuoto valtimosta - voi olla lääketieteellinen hätätilanne, varsinkin jos valtimo on suuri. Valtimoverenvuoto voi tapahtua hyvin nopeasti. Jos esimerkiksi henkilön reisivaltimo leikataan, hän voi vuotaa kuiviin.
Jos aivojen valtimo alkaa vuotaa, verenvuoto voi aiheuttaa aivohalvauksen.
Arterioskleroosi ja ateroskleroosi
Kun henkilöllä on valtimonkovettumatauti, valtimoiden seinämät kovettuvat, jäykistyvät ja venyvät vähemmän. Tämä vaikeuttaa veren ja hapen kulkua valtimoiden kautta kehon tärkeisiin elimiin.
Yksi valtimonkovettumataudin tyyppi on ateroskleroosi. Ateroskleroosi on sairaus, jossa valtimot kapenevat, koska ne tukkeutuvat esimerkiksi kolesterolista ja rasvasta. Kuten tiskialtaan putkien tukkeutuminen vaikeuttaa veden kulkua putkien läpi, myös valtimoiden tukkeutuminen vaikeuttaa veren kulkua. Tämän vuoksi sydämen on työskenneltävä kovemmin työntäessään verta valtimoiden läpi. Ateroskleroosi on suuri korkean verenpaineen ja sydänsairauksien riskitekijä.
Kun sepelvaltimoissa tapahtuu ateroskleroosia, se voi aiheuttaa sepelvaltimotautia. Jos nämä valtimot tukkeutuvat liikaa, sydän ei saa eloonjäämiseksi tarvitsemaansa verta ja happea. Tämä voi aiheuttaa angina pectoriksen, sydänkohtauksen, sydämen vajaatoiminnan tai jopa äkkikuoleman.
Kun ateroskleroosia esiintyy jossakin aivojen valtimossa, se voi aiheuttaa aivohalvauksen.
Aneurysmat
Aneurysma on pullistuma valtimon seinämässä. Se on kuin pieni verellä täytetty ilmapallo, joka irtoaa valtimosta. Kun aneurysma suurenee, se rikkoutuu todennäköisemmin. Jos aneurysma rikkoutuu ("repeää"), valtimo alkaa vuotaa verta. Jos valtimo on suuri, henkilö voi vuotaa kuiviin. Jos valtimo vuotaa, veri ei myöskään pääse kulkemaan sen läpi. Kehon osa, jota valtimon on tarkoitus ruokkia, ei saa tarvitsemaansa verta ja happea. Repeytynyt aneurysma on lääketieteellinen hätätilanne.
Kaavio, jossa esitetään ateroskleroosin vaikutukset valtimoon.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on valtimo?
V: Valtimo on verisuoni, joka kuljettaa verta pois sydämestä muihin kehon osiin.
K: Minkälaista verta lähes kaikki valtimot kuljettavat?
V: Lähes kaikki valtimot kuljettavat verta, jossa on paljon happea.
K: Mitkä valtimot eivät kuljeta runsaasti happea sisältävää verta?
V: Keuhkovaltimo ja (sikiöllä) napavaltimo eivät kuljeta runsaasti happea sisältävää verta.
K: Mitkä ovat valtimon kolme kerrosta?
V: Jokaisessa valtimossa on kolme kerrosta: uloin kerros on venyvästä kudoksesta valmistettu paksu päällyste, keskikerros on lihasta, ja sisempi vuori on valmistettu samoista soluista, jotka reunustavat sydäntä.
K: Onko valtimoissa venttiilejä, jotka estävät veren virtaamisen taaksepäin?
V: Valtimoissa ei ole venttiilejä, jotka estävät veren virtaamisen taaksepäin.
K: Miten valtimot työntävät veren läpi?
V: Aina kun sydän lyö, valtimot venyvät, jotta verellä on tilaa kulkea. Kun seinämät ovat täysin venyneet, valtimoiden lihakset saavat ne kutistumaan takaisin normaalikokoisiksi ja työntävät veren läpi.
K: Mitä ovat valtimotiehyet?
V: Valtimot jakautuvat pieniksi verisuoniksi, joita kutsutaan arterioleiksi.
