Freenet - hajautettu, sensuurinvapaa ja anonyymi tiedonjakelu

Freenet on hajautettu (monilla koneilla ylläpidetty) verkko. Se on sensuurin kestävä, mikä tarkoittaa, että muiden kuin tekijöiden ei ole helppo poistaa sisältöä. Tiedot on tallennettu monille koneille. Freenetin on kehittänyt Ian Clarke alun perin 2000-luvun alussa. Projektin tavoitteena on tarjota sanan- ja tiedonvapautta vertaisverkon kautta sekä suojata käyttäjän henkilöllisyys ja yksityisyys. Freenet toimii kokoamalla yhteen jäsenkoneiden vapaaehtoisen kaistanleveyden ja tallennustilan, jotta käyttäjät voivat anonyymisti julkaista, hakea ja jakaa erilaisia tietoja. Käyttäjän näkökulmasta sitä voidaan pitää yksinkertaisesti suurena ja jaettuna tallennusvälineenä.

Freenet on ollut jatkuvassa kehityksessä vuodesta 2000; versiota 1.0 ei ole vielä julkaistu, mutta nykyiset versiot ovat laajalti käyttökelpoisia. Projekti on kokenut merkittäviä uudelleenkirjoituksia, erityisesti siirtymässä kohti versiota 0.7, ja Freenet on myös vapaa ohjelmisto. Ohjelmiston lähdekoodi on julkinen, ja yhteisö ylläpitää sekä kehittää sitä aktiivisesti.

Miten Freenet toimii

Freenet perustuu hajautettuun tallennukseen ja nimettömään reititykseen. Jokainen osallistuva kone (solmu) ylläpitää yhteyksiä muihin solmuihin ja tallentaa osan verkon sisällöstä oman tallennuskapasiteettinsa mukaan. Kun käyttäjä julkaisee tiedoston, se hajautetaan ja kopioidaan useille solmuille. Kun tiedostoa haetaan, pyyntö kulkee ketjua pitkin muiden solmujen kautta, ja sisältö palautetaan pyyntöä käsitelleille solmuille, jolloin suosittu sisältö säilyy verkossa pidempään. Tämän takia sisältöä ei yleensä voi poistaa kokonaan yksittäisellä toimella.

Tiedon osoittamiseen käytetään avaimia ja hajautettua reititystä. Freenetissa on useita avaintyyppejä, esimerkiksi immuunia sisältöä osoittavat Content Hash Keyt (CHK) sekä allekirjoitettuihin julkaisuihin sopivat avaimet (SSK/USK-tyyppiset avaimet). Avain kertoo, mitä haetaan, ilman että hakijan identiteetti paljastuu suoraan haun yhteydessä.

Anonymiteetti ja turvallisuus

Freenet pyrkii tarjoamaan käyttäjille anonymiteetin sekä verkoissa kulkevan liikenteen salaamisen. Yhteydet solmujen välillä ovat salattuja, ja liikenne reititetään useiden solmujen läpi, mikä vaikeuttaa yksittäisen käyttäjän yhteyden jäljittämistä. Lisäksi solmut säilyttävät dataa muiden puolesta, minkä seurauksena yksittäinen solmu ei voi selkeästi todistaa julkaisseensa tiettyä sisältöä — tämä mekanismi tunnetaan plausibelina epäilyttävyytenä (plausible deniability).

Kuitenkin anonymiteetti ei ole absoluuttinen: etenkin pitkän ajan liittämisanalyysit (traffic analysis), käyttäjävirheistä johtuvat paljastavat tiedot tai järjestelmän haavoittuvuudet voivat vaarantaa anonymiteetin. Siksi käytännön ohjeena on, että arkaluontoisissa tilanteissa kannattaa käyttää Freenetiä yhdessä muiden anonymiteettityökalujen ja varovaisten toimintatapojen kanssa.

Käyttötarkoitukset ja rajoitukset

Freenetiä käytetään monenlaiseen julkaisutoimintaan: keskustelufoorumit, blogit, artikkelit, tiedostojen jakaminen, ja niin kutsutut "freesitet" (verkkoon julkaistut sivut) ovat tavallisia käyttötapauksia. Koska sisältö leviää ja säilyy useissa kopioissa, verkossa voi olla myös arkistoitua materiaalia, jota on vaikea poistaa.

On syytä huomioida sekä eettiset että oikeudelliset näkökohdat: anonymiteetin ja sisällön säilyttämisen vuoksi Freenetissä esiintyy myös laitonta tai haitallista sisältöä. Käyttäjät ja operaattorit joutuvat usein punnitsemaan sananvapauden ja vastuullisuuden kysymyksiä.

Tekniset piirteet

• Verkkotilat: Freenet voidaan ajaa opennet-tilassa (yhteyksiä muodostetaan vapaasti) tai darknet-tilassa (yhteyksiä muodostetaan vain tunnettuihin ja luotettuihin koneisiin). Darknet-moodi lisää turvallisuutta ja vaikeuttaa tunkeutumista verkkoon.
• Säilytys ja eviktio: Solmut käyttävät välimuistia ja tallennustilaa; vanha tai vähäkäytetty sisältö voidaan poistaa tilanpuutteen vuoksi, kun taas suosituimmat tiedot säilyvät pidempään.
• Käyttöliittymät: Freenet tarjoaa paikallisen web-proxyn (fproxy) ja käyttöliittymän, joiden kautta käyttäjä voi selata verkon sisältöä selaimella.

Historia ja kehitys

Freenetin alkuperä sijoittuu 1990-luvun loppuun ja 2000-luvun alkuun, ja Ian Clarke oli projekti-idean keskeinen kehittäjä. Projektia on kehitetty vapaaehtoisten ja tutkijoiden voimin, ja se on toiminut tutkimusalustana anonyymeille hajautetuille järjestelmille. Suurin versiomuutoksenudistus toteutettiin ennen 0.7-sarjaa, jonka jälkeen verkko on pysynyt toiminnallisena ja kehittynyt yhteisön panoksen myötä.

Kuinka aloittaa

Freenetin käyttö aloitetaan lataamalla ja asentamalla Freenet-ohjelmisto omalle koneelle tai palvelimelle. Asennuksen jälkeen ohjelmisto luo paikallisen käyttöliittymän (yleensä selainpohjaisen), jonka kautta verkkoon liitytään, avaimia käytetään ja sisältöä haetaan tai julkaistaan. Darknet-asetuksen käyttö (yhteyksien muodostaminen vain tunnettuihin ystäväsolmuihin) on suositeltava tapa parantaa yksityisyyttä.

Yhteenveto: Freenet on merkittävä työkalu hajautetun, sensuurinkestävän ja anonymiteettiä tukevaan tiedonjakeluun. Se tarjoaa mahdollisuuksia vapaan tiedon levittämiseen, mutta sen käyttöön liittyy myös teknisiä ja eettisiä riskejä, jotka on hyvä tiedostaa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Freenet?

K: Mitä sensuurin kestävä tarkoittaa Freenetin yhteydessä?

K: Kuka loi Freenetin?

K: Miten Freenet toimii?

K: Mikä on Freenetin tavoite?

K: Onko Freenetistä julkaistu versio 1.0?

K: Onko Freenet ilmainen ohjelmisto?

Hae kirjaimella