Gehenna on Jerusalemin ympärillä oleva laakso, joka hepreaksi tunnetaan nimellä Gei Ben-Hinnom (Hinnomin pojan laakso). Heprealaisessa Raamatussa se mainitaan nimellä Tophet ja liitetään kiistoihin ja inhoretkiin, kuten lapsiuhreihin ja palvontamenoin (esim. 2. Kun. 23; Jer. 7, 19–31). Hinnomin laakso on nykyisin käyttämä nimi Jeruzalemin vanhan kaupungin ympäröivälle laaksostoalueelle, joka ulottuu osin Jerusalemin vanhaa kaupunkia ympäröiville rinteille ja Siionin vuori mukaan lukien. Laakso yhtyy Kidronin laaksoon lähellä kaupungin kaakkoiskulmaa ja ulottuu länteen päin päättyen Mamillan kaupunginosan läheisyyteen.

Sijainti ja topografia

Hinnomin laakso kulkee etelä–länsi -suunnasta vanhan kaupungin ympärille muodostaen luonnollisen kanjonin, jonka poukamat ja sivulaaksot erottaa muista kaupunkirinteistä. Laakson pohjalla on joskus näkyvä kuiva uoma tai muinoin paikoin virrannut pieni puro, jota on perinteisesti kutsuttu nimellä Gai Ben-Hinnom. Laakson reunat ovat olleet pitkään asutuksen, hautausmaiden ja puolustusrakennelmien alueita — sen läheisyydessä sijaitsee mm. City of Davidin ja Siionin alueita.

Raamatullinen ja historiallinen merkitys

Raamatun kertomuksissa Hinnomin laakso yhdistetään kiistanalaisiin uskonnollisiin käytäntöihin, erityisesti jumalanpalvelukseen, joka oli muinaisen Israelin näkökulmasta ankarasti tuomittua. Tophet-nimi liitetään kertomuksiin lapsiuhreista jumalalle, jota kutsutaan usein Molekiksi; profeetat moittivat näitä tapoja ja myöhemmät kuninkaat esimerkiksi kuningas Josia yrittivät hävittää ne. Arkeologiset löydöt alueelta — kuten poltettuja kerroksia, hautaröykkiöitä ja luuosia — ovat antaneet aihetta monenlaiseen tulkintaan, mutta yksiselitteistä, kaikkien tutkijoiden hyväksymää näyttöä laajamittaisista lapsiuhreista ei ole.

Uskonnollinen symboliikka: Gehenna 'helvetin' käsitteenä

Hinnomin laakso sai myöhemmin voimakkaan symbolisen merkityksen. Jo myöhäisantiikin juutalaisessa kirjallisuudessa ja rabbiinisessa traditiossa Gehenna alkaa esiintyä paikkaa tarkoittavana, jossa synti rangaistaan tai jossa sielut puhdistetaan ennen lopullista kohtaloa. Talmudissa Gehennaa kuvataan usein puhdistavana korkeintaan noin 12 kuukauden mittaisena rangaistuksena useimmille sieluille, kun taas totaalinen pahuus voi johtaa pysyvään erottamiseen. Uudessa testamentissa Jeesus käyttää kreikankielistä muotoa Geenna (geenna) varoittaakseen lopunajasta ja tuomiosta; tästä syntyi länsimaissa käsitys Gehenna/Gehenna = helvetti. Myös islamilaisessa perinteessä on termejä ja kuvia, jotka liittyvät rangaistuksen paikkoihin (esim. Jahannam), ja monet tutkijat pitävät kielellistä yhteyttä todennäköisenä.

Arkeologia ja nykytilanne

Alueen arkeologinen tutkimus on paljastanut kerrostumia, haudoiksi määriteltyjä alueita, tuhkan ja palaneiden jätteiden merkkejä sekä rakenteita, jotka kertovat Hinnomin laakson vaihtelevasta käytöstä eri aikoina — hautauksesta ja jätteidenpoltosta aina seremonialliseen käyttöön. Tutkimukset ovat kuitenkin monimutkaisia johtuen alueen pitkästä asutushistoriasta ja lukuisista myöhemmistä muokkauksista.

Nykyisin Hinnomin laakso on osin kaupunkipuistoja, historiallisia nähtävyyksiä ja asuinalueiden reunustoja. Alueen etelä- ja länsirinteillä on nähtävissä arkeologisia kohteita ja maisemamuutoksia, ja laakson kulttuurinen merkitys jatkuu niin uskonnollisessa kuin maantieteellisessä muistissa.

Laakson perintö on siten yhtäaikaisesti maantieteellinen, historiallinen ja symbolinen: se on konkreettinen maasto Jerusalemin reunalla mutta myös vahva kuvaannollinen paikka monissa uskonnoissa ja kirjallisissa perinteissä.