Afganistanin maantiede: Hindu Kush, vuoristot, joet ja vesistöt
Tutustu Afganistanin henkeäsalpaavaan maantieteeseen: Hindu Kushin vuoristot, Amu Darya, Helmand ja muut joet, järvet sekä vesistöjen vaikutus elämään.
Afganistan on keskellä Aasiaa. Maa on sisämaata ja vuoristoinen, ja siellä on suurin osa Hindu Kushin vuoristosta. Maassa on neljä suurta jokea: Amu Darya, Hari-joki, Kabul-joki ja Helmand-joki. Maassa on myös useita pienempiä jokia, järviä ja puroja.
Vuoristot ja korkeus
Afganistanin maisemaa hallitsevat korkeat vuoristot ja laaksot. Hindu Kush muodostaa pitkän, usein jyrkän vuorijonon, jonka huiput nousevat useisiin tuhansiin metreihin. Korkeimmat huiput, kuten Noshaq, kohoavat lähes 7 500 metriin. Pohjoisessa ja koillisosassa on yhteyksiä Pamiriin ja Karakorumiin, ja itäosissa sijaitsee kapea Wakhanin käytävä, joka yhdistää Afganistanin Kiinan ja Tadzikistanin läheisyyteen. Maan keskiosissa on ylänköjä ja laaksoja, etelässä ja lännessä puolestaan aavikot ja kuivat tasangot.
Joet ja vesistöt
Afganistanin vesistöjä leimaa suuri vaihtelu: vuoristoista tuleva sulavesi ylläpitää keväisiä tulvia ja jokia, mutta monet vesistöt ovat kausiluonteisia tai päättyvät sisäisiin altaisiin.
- Amu Darya: Pohjoisessa sijaitseva suuri joki, joka muodostaa osan Afganistanin rajasta ja laskee osin Aralmereen (historiallisesti). Amu Darya saa alkunsa Pamirien ja Hindukushin alueilta tulevista sivujokista.
- Hari-joki: Lähtee keskisistä vuoristoista ja virtaa länteen kohti Heratia. Joki on tärkeä alueelliselle viljelylle ja kastelulle; sen vettä käytetään laajalti ennen kuin se jatkaa länteen kohti Turkmenistanin suuntaa.
- Kabul-joki: Virtaa Kabulin kautta itään ja jatkaa Pakistanin puolelle, missä se liittyy Indus-järjestelmään. Kabul-joki on keskeinen vesiväylä itäisille laaksoille ja kaupungeille.
- Helmand-joki: Afganistanin pisin joki, joka virtaa etelään ja länteen ja päätyy Sistanin altaaseen (Hamun-suot) Iranin rajalle. Helmand on elintärkeä eteläisten viljelyalueiden kastelulle, mutta vesimäärät vaihtelevat voimakkaasti.
Järvet, suot ja tekoaltaat
Afganistanissa on useita luonnonjärviä ja suojeltuja vesimuodostumia sekä ihmisen rakentamia altaita ja patoja. Tunnettuja luonnonvesiä ovat mm. Band-e Amir -järvialue Bamyanin maakunnassa, joka muodostuu useista kirkasvetisistä järvistä ja on Afganistanin ensimmäinen kansallispuisto. Pohjoisemmassa Sarez-järvi syntyi, kun maanjäristys aiheutti Usoi-maapadon ja padotti Murgab-joen; järvestä keskustellaan myös riskinä mahdollisen padon pettämisen vuoksi. Lisäksi etelässä Sistanin/Hamun–suot ovat tärkeitä muuttolintujen ja paikaiselle kalastukselle, mutta kuivuus ja ihmisen vedenkäyttö ovat vähentäneet niiden laajuutta.
Ilmasto, hydrologia ja ihmisen vaikutus
Ilmasto vaihtelee kuivan aavikon ja vuoristoalueiden kylmien, lumipeitteisten talvien välillä. Suurin osa sateista tulee talvella ja keväällä, ja joet saavat merkittävän osan vedestään lumesta ja jäätiköistä sulavasta vedestä. Monissa alueissa virtaamat ovat kausiluonteisia: keväällä esiintyy tulvia, kesällä veden määrä vähenee.
Vesivarojen hallinta on kehityksen ja konfliktien kannalta keskeistä: kastelu, padot (esim. Kajaki Helmand-joella, Naghlu Kabul-joella ja Salma/Hari-joen pato) ja vesirajakiistat naapurimaiden kanssa vaikuttavat vesien saatavuuteen. Lisäksi ilmastonmuutos ja vuoristojäätiköiden hupeneminen uhkaavat pitkällä aikavälillä veden määrää ja vakautta.
Yhteenveto
Afganistanin maantiede on vaihteleva: korkeat vuoret, syvät laaksot, rajalliset mutta elintärkeät joet ja arat sisäaltaat muovaavat elinympäristöjä ja ihmisten elinkeinoja. Vuorista sulava vesi mahdollistaa maanviljelyn laaksoissa, mutta kuivuus, kausiluontoinen vesitilanne ja inhimillinen vedenkäyttö aiheuttavat haasteita vesivarojen kestäville käyttöön ja alueelliselle vakaudelle.
Rajoja
Afganistanilla on 5529 kilometriä rajoja. Ne ovat naapurimaiden kanssa:
- Pakistan: 2 430 km, tunnetaan nimellä Durand-linja. Tämä on Afganistanin etelä- ja kaakkoispuolella.
- Iran, Afganistanin länsipuolella. Raja on 936 kilometriä pitkä.
- Tadžikistanilla on 1 206 kilometrin pituinen raja Afganistanin kanssa pohjoisessa.
- Turkmenistanilla on 744 km:n pituinen raja.
- Uzbekistanilla on 137 km:n pituinen raja
- Afganistanilla on myös kiistanalainen raja Kiinan kanssa. Se on 76 kilometriä pitkä ja sijaitsee maan koillisosassa. Siitä kiistelevät Pakistan ja Tadžikistan, jotka molemmat vaativat aluetta.
Rajoja kutsutaan "huokoisiksi". Se tarkoittaa, että ihmiset voivat ylittää rajat monin paikoin ilman suurta virallista valvontaa.
Maa
Afganistanissa on paljon jylhiä vuoria, jotka tunnetaan nimellä Hindu Kush, sekä aavikkoalueita.
Korkein ja alhaisin
· Alin kohta: Amu Darja 258 m
· Korkein kohta: Noshaq 7492 m
Luonnonvaarat
Hindsh-vuoristossa tapahtuu tuhoisia maanjäristyksiä, ja maan etelä- ja lounaisosassa on tulvia ja kuivuutta.
Luonnonvarat
Afganistanin luonnonvaroihin kuuluvat maakaasu, öljy, hiili, kupari, uraani, kulta, hopea, kromiitti, talkki, bariitti, rikki, lyijy, sinkki, rautamalmi, suola sekä jalo- ja puolijalokivet.
Vuoristojärjestelmät
Hindukushin vuoristo kohoaa 7485 metrin korkeuteen Nowshakissa, joka on Afganistanin korkein huippu. Hindu Kushista lounaaseen ulottuvista vuoristoista Koh-i-Baba on korkein (Shah Fuladi, 5 142 m). Safed Koh -vuorijono, johon kuuluu Tora Boran alue, hallitsee Kabulin kaakkoispuolella sijaitsevaa rajaseutua.
Alue kohti Khyberin solaa Safed Kohin poikki on Itä-Afganistanissa; huipulla Landi Kotalissa korkeus on 1070 m. / 3 509 ft. Tämä alue on lähellä Pakistania, Torkhamin kaupunki on viiden kilometrin päässä Pakistanista.
Afganistanin vuoret
Etsiä