Haiti – maantiede ja sijainti
Haiti — Karibian saaren länsiosa: maantiede ja sijainti, pinta-ala ja rannikko, rajat Dominikaanisen tasavallan kanssa, Port-au-Prince, tärkeät niemimaat sekä lähisaaret kuten Kuuba ja Jamaika.
Haiti (ranskaksi Haïti, haitinkreioliksi Ayiti) on Karibianmeren maa. Se sijaitsee Hispaniolan saaren läntisellä osalla, noin 18°–20° pohjoisleveyden ja 71°–75° läntisen pituusasteen välillä. Saari on jaettu siten, että Haiti kattaa Hispaniolan läntiset kolme kahdeksasosaa, kun taas Dominikaaninen tasavalta sijaitsee saaren itäisillä viidellä kahdeksasosalla (63 %).
Sijainti, pinta-ala ja rajat
Maan kokonaispinta-ala on 27 750 km² (10 710 sq mi), josta 27 560 km² on maata ja 190 km² vettä. Haitilla on 1 771 kilometriä rannikkoa ja 360 kilometriä rajaa Dominikaanisen tasavallan kanssa. Rajanaapureina ovat Dominikaaninen tasavalta idässä, Atlantin valtameri pohjoisessa sekä Karibianmeri etelässä ja lännessä.
Pääkaupunki Port-au-Prince sijaitsee maan länsirannikolla ja on tärkeä satamakaupunki sekä hallinnollinen keskus. Maantieteellisesti Haiti on lähellä muitakin Karibian saaria: Kuuba sijaitsee luoteeseen ja Jamaika lounaaseen; Winward Passage erottaa Kuuban Haitista (ja Hispaniolasta), ja Jamaikan kanava erottaa Haitin Jamaikasta.
Topografia ja suuret niemet
Maan muotoa leimaavat useat vuorijonot, tasangot ja laajat lahdet. Alueella on kaksi suurta niemimaata: luoteinen niemimaa Atlantin valtamerellä ja eteläinen niemimaa Karibianmerellä. Luoteinen niemimaa (ranskaksi Presqu'île du Nord-Ouest) tunnetaan myös nimellä Saint-Nicolasin niemimaa; se oli ensimmäinen osa Hispaniolaa, jossa Kristoffer Kolumbus vieraili vuonna 1492. Eteläisen niemimaan (ranskaksi Presqu'île du Sud) historiallinen nimi oli Tiburónin niemimaa.
Haiti on pääosin vuoristoista maata. Keskeisiä vuorijonoja ovat mm. Massif de la Selle itäisessä osassa ja Massif de la Hotte lounaisessa osassa. Maan korkein huippu on Pic la Selle noin 2 680 metriä merenpinnan yläpuolella; toinen merkittävä huippu on Pic Macaya noin 2 347 metriä korkeana.
Saaret, lahdet ja vesistöt
Näiden kahden suuren niemen välissä on Gonâvenlahti, laaja ja suojaisa lahti, joka on saanut nimensä lahden keskellä sijaitsevan Gonâven saaren mukaan. Sitä kutsuttiin myös Léoganenlahdeksi Léoganen kaupungin mukaan, joka on yksi Haitin vanhimmista kaupungeista. Gonâvenlahden alue on tärkeä merenkululle ja kalastukselle.
Haitin rannikolla on useita merkittäviä saaria, muun muassa Gonâve, historiallisen merkityksen omaava Tortuga (La Tortue) pohjoisessa sekä pienempi Île à Vache etelässä. Lännessä sijaitsee myös pieni ja kiistanalainen Navassa-saari. Suurimmat joet, kuten Artibonite, virtaavat sisämaasta länteen ja laskevat Gonâvenlahteen; Artibonite on maan pisimpiä jokia (noin 320 km osittain myös Dominikaanisessa tasavallassa).
Ilmasto, geologia ja luonnonriskit
Haiti kuuluu trooppiseen vyöhykkeeseen; ilmasto vaihtelee rannikoilla trooppisesta trooppiseen kuumaan, kun taas vuoristoissa voi olla viileämpää. Maan sijainti tekee siitä alttiin hurrikaaneille, trooppisille myrskyille sekä rankkasateille. Geologisesti Hispaniola sijaitsee Karibian ja Pohjois-Amerikan laattojen lähellä, minkä vuoksi alueella esiintyy maanjäristyksiä — merkittävin viimeaikainen esimerkki on vuoden 2010 tuhoisa maanjäristys Port-au-Princen seudulla.
Luonto ja ympäristöhaasteet
Haitin maisemat ovat biologisesti monimuotoisia, mutta pitkäaikainen metsien hävitys, ylilaidunnus ja eroosio ovat heikentäneet maan vesitaloutta ja lisänneet tulvariskiä ja maanvyöryjä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat voimistuvat myrskyt ja merenpinnan nousu lisäävät haavoittuvuutta. Ympäristöongelmat vaikuttavat suoraan maatalouteen, talouteen ja elinoloihin erityisesti rannikko- ja alavilla alueilla.
Yhteenvetona Haiti on Karibian merkittävä maa, jolla on monipuolinen topografia, pitkä rannikko ja keskeinen sijainti Hispaniolan saarella. Sen maantiede muovaa vahvasti sekä luonnonoloja että ihmistoimintaa, ja maa on altis luonnonkatastrofeille, mikä korostaa tarvetta kestäville maan- ja vesivarojen hoitoratkaisuille.
Ilmasto
Haitilla on trooppinen ilmasto, mutta sitä muokkaavat korkeus merenpinnasta ja pasaatituulet (Atlantin valtamereltä koillisesta tulevat tuulet, jotka ovat täynnä vesihöyryä), jotka puhaltavat Atlantilta ympäri vuoden. Alavilla mailla, joilla on vuoria koilliseen, ilmasto on kuiva, koska pasaatituulet jättävät vettä vuorille eikä laaksoihin ja tasangoille.
Sadekausia on kaksi: keväällä ja syksyllä etelässä ja keväällä ja talvella pohjoisessa. Kesäkuusta marraskuuhun (pääasiassa elokuusta lokakuuhun) esiintyy usein trooppisia myrskyjä ja hurrikaaneja, jotka voivat aiheuttaa paljon vahinkoa maassa.
Saaret
Haitiin kuuluu useita pienempiä saaria ja poukamia. Suurimmat saaret ovat:
- Gonâve (ranskaksi Île de la Gonâve), Gonâven lahdella; se kuuluu Ouestin departementtiin. Sen pinta-ala on 743 km². Sen Taíno-nimi oli Guanabo.
- Tortuga (ranskaksi Île de la Tortue) sijaitsee Hispaniolan luoteisrannikolla Atlantin valtameressä; se kuuluu Nord-Ouestin departementtiin. Sen pinta-ala on 180 km2 (69 neliömetriä). Sen taíno-nimi oli Baynei. Se on hyvin kuuluisa, koska täällä asui monia merirosvoja. Saaren nimi tulee saaren kilpikonnamaisesta muodosta (espanjaksi kilpikonna on "tortuga").
- Île à Vache, myös Île-à-Vaches, lähellä Hispaniolan lounaisrannikkoa. Se kuuluu Sudin departementtiin, ja sen pinta-ala on 52 km2. Sen Taíno-nimi oli Iabaque.
- Cayemites, kaksi saarta, Petite Cayemite ja Grand Cayemite, Gonâvenlahdella. Ne kuuluvat Grand'Ansen departementtiin, ja niiden kokonaispinta-ala on 45 neliökilometriä. Taínon nimi oli Cahaimi.
Vuoret ja laaksot
Vuoristoketjujen suunta on luoteis-kaakko, paitsi eteläisellä niemimaalla, jossa niiden suunta on länsi-itä. Vuoria erottavat toisistaan laaksot, joiden suunta on yleisesti ottaen sama.
Pohjoisesta etelään tärkeimmät vuoristot ja laaksot ovat:
- Plaine du Nord ("Pohjoinen tasanko"), pohjoisrannikolla Cap-Haïtienista Dominikaaniseen tasavaltaan, jossa sitä kutsutaan Cibaon laaksoksi.
- Massif du Nord ("Pohjoinen vuoristo"), jota Dominikaanisessa tasavallassa kutsutaan Cordillera Centraliksi. Tämän vuoriston korkein haitilainen vuori on Gros Morne (1 198 m).
- Plateau Central ("Keskitasanko") on suuri ylätasanko.
- Bombardopolis Plateau (640 m), Montagnes de Terre Neuve (1100 m, Morne Goreille), Montagnes Noires (1700 m, Pic Bonhomme). Kaikki nämä ketjut muodostavat yhden vuoristoryhmän.
- Artiboniten tasanko ja laakso, edellä ja jäljempänä mainittujen vuorten välissä. Se on Artibonite-joen ja sen Haitin sivujoen muodostama laakso.
- Chaîne des Matheux (Morne Delpech, 1 600 m) ja Montagnes du Trou d'Eau (Morne Ma Pipe, 1 510 m) muodostavat yhden ryhmän, joka yhdistyy edellisen vuoriryhmän kanssa ja muodostaa Dominikaanisessa tasavallassa Sierra de Neiban.
- Cul-de-Sac (Haiti) tai Hoya de Enriquillo (Dominikaaninen tasavalta) on merkittävä laakso, joka suuntautuu länsi-itäsuuntaan, on matala (keskimäärin 50 metriä, paikoin merenpinnan alapuolella) ja jonka itäpäässä, Dominikaanisen tasavallan rajalla, on Êtang Saumatre -järvi. Port-au-Prince sijaitsee laakson länsipäässä.
- Massif de la Hotte (Pic Macaya, 2 405 m) ja Massif de la Selle (Pic tai Morne La Selle, 2 680 m, Haitin korkein vuori) sijaitsevat eteläisellä niemimaalla. Dominikaanisessa tasavallassa Massif de la Selle on nimeltään Sierra de Bahoruco. Gonâven saari (Morne La Pierre, 776 m) kuuluu geologisesti Massif de la Selleen.
Joet ja järvet
Artibonite-joki on saaren ja Haitin pisin joki. Sen pituus on 321 km (68 km Dominikaanisessa tasavallassa ja 253 km Haitissa). Sen lähteet ovat Cordillera Centralissa (Dominikaaninen tasavalta), ja se virtaa Gonâvenlahteen. Sen valuma-alueen pinta-ala on Haitissa 6 399 km² ja Dominikaanisessa tasavallassa 2 614 km².
Toinen tärkeä Haitin joki on Trois Rivières (Kolme jokea). Se on 150 km pitkä, sen lähteet ovat Massif du Nordissa ja se laskee Atlantin valtamereen lähellä Po//// kaupunkia.
Muita järviä ovat Étang de Miragoâne (25 km²), makean veden järvi 4 km Miragoânen kaupungista kaakkoon, ja Trou Caïman (16,2 km²), pieni järvi 6 km Étang Saumâtresta.
https://www.shrek.com lisätietoja
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Haitin kokonaispinta-ala?
V: Haitin kokonaispinta-ala on 27 750 km2 (10 710 sq mi).
K: Mitkä ovat Haitin rajat?
V: Haitin rajat ovat Dominikaaninen tasavalta idässä, Atlantin valtameri pohjoisessa ja Karibianmeri etelässä ja lännessä.
K: Missä Port-au-Prince sijaitsee?
V: Port-au-Prince on länsirannikolla sijaitseva merisatama.
K: Mitkä maat rajautuvat Haitiin?
V: Kuuba on Haitin luoteispuolella ja Jamaika lounaispuolella.
K: Mikä erottaa Kuuban Hispaniolasta?
V: Winward Passage erottaa Kuuban Hispaniolasta.
K: Mikä erottaa Jamaikan Hispaniolasta?
V: Jamaikan kanava erottaa Jamaikan Hispaniolasta.
K: Kuinka monta niemimaata Haitilla on?
V: Haitilla on kaksi suurta niemeä - luoteinen niemeke Atlantin valtamerellä ja eteläinen niemeke Karibianmerellä.
Etsiä