Haiti (ranskaksi Haïti, haitinkreioliksi Ayiti) on Karibianmeren maa. Se sijaitsee Hispaniolan saaren läntisellä osalla, noin 18°–20° pohjoisleveyden ja 71°–75° läntisen pituusasteen välillä. Saari on jaettu siten, että Haiti kattaa Hispaniolan läntiset kolme kahdeksasosaa, kun taas Dominikaaninen tasavalta sijaitsee saaren itäisillä viidellä kahdeksasosalla (63 %).

Sijainti, pinta-ala ja rajat

Maan kokonaispinta-ala on 27 750 km² (10 710 sq mi), josta 27 560 km² on maata ja 190 km² vettä. Haitilla on 1 771 kilometriä rannikkoa ja 360 kilometriä rajaa Dominikaanisen tasavallan kanssa. Rajanaapureina ovat Dominikaaninen tasavalta idässä, Atlantin valtameri pohjoisessa sekä Karibianmeri etelässä ja lännessä.

Pääkaupunki Port-au-Prince sijaitsee maan länsirannikolla ja on tärkeä satamakaupunki sekä hallinnollinen keskus. Maantieteellisesti Haiti on lähellä muitakin Karibian saaria: Kuuba sijaitsee luoteeseen ja Jamaika lounaaseen; Winward Passage erottaa Kuuban Haitista (ja Hispaniolasta), ja Jamaikan kanava erottaa Haitin Jamaikasta.

Topografia ja suuret niemet

Maan muotoa leimaavat useat vuorijonot, tasangot ja laajat lahdet. Alueella on kaksi suurta niemimaata: luoteinen niemimaa Atlantin valtamerellä ja eteläinen niemimaa Karibianmerellä. Luoteinen niemimaa (ranskaksi Presqu'île du Nord-Ouest) tunnetaan myös nimellä Saint-Nicolasin niemimaa; se oli ensimmäinen osa Hispaniolaa, jossa Kristoffer Kolumbus vieraili vuonna 1492. Eteläisen niemimaan (ranskaksi Presqu'île du Sud) historiallinen nimi oli Tiburónin niemimaa.

Haiti on pääosin vuoristoista maata. Keskeisiä vuorijonoja ovat mm. Massif de la Selle itäisessä osassa ja Massif de la Hotte lounaisessa osassa. Maan korkein huippu on Pic la Selle noin 2 680 metriä merenpinnan yläpuolella; toinen merkittävä huippu on Pic Macaya noin 2 347 metriä korkeana.

Saaret, lahdet ja vesistöt

Näiden kahden suuren niemen välissä on Gonâvenlahti, laaja ja suojaisa lahti, joka on saanut nimensä lahden keskellä sijaitsevan Gonâven saaren mukaan. Sitä kutsuttiin myös Léoganenlahdeksi Léoganen kaupungin mukaan, joka on yksi Haitin vanhimmista kaupungeista. Gonâvenlahden alue on tärkeä merenkululle ja kalastukselle.

Haitin rannikolla on useita merkittäviä saaria, muun muassa Gonâve, historiallisen merkityksen omaava Tortuga (La Tortue) pohjoisessa sekä pienempi Île à Vache etelässä. Lännessä sijaitsee myös pieni ja kiistanalainen Navassa-saari. Suurimmat joet, kuten Artibonite, virtaavat sisämaasta länteen ja laskevat Gonâvenlahteen; Artibonite on maan pisimpiä jokia (noin 320 km osittain myös Dominikaanisessa tasavallassa).

Ilmasto, geologia ja luonnonriskit

Haiti kuuluu trooppiseen vyöhykkeeseen; ilmasto vaihtelee rannikoilla trooppisesta trooppiseen kuumaan, kun taas vuoristoissa voi olla viileämpää. Maan sijainti tekee siitä alttiin hurrikaaneille, trooppisille myrskyille sekä rankkasateille. Geologisesti Hispaniola sijaitsee Karibian ja Pohjois-Amerikan laattojen lähellä, minkä vuoksi alueella esiintyy maanjäristyksiä — merkittävin viimeaikainen esimerkki on vuoden 2010 tuhoisa maanjäristys Port-au-Princen seudulla.

Luonto ja ympäristöhaasteet

Haitin maisemat ovat biologisesti monimuotoisia, mutta pitkäaikainen metsien hävitys, ylilaidunnus ja eroosio ovat heikentäneet maan vesitaloutta ja lisänneet tulvariskiä ja maanvyöryjä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat voimistuvat myrskyt ja merenpinnan nousu lisäävät haavoittuvuutta. Ympäristöongelmat vaikuttavat suoraan maatalouteen, talouteen ja elinoloihin erityisesti rannikko- ja alavilla alueilla.

Yhteenvetona Haiti on Karibian merkittävä maa, jolla on monipuolinen topografia, pitkä rannikko ja keskeinen sijainti Hispaniolan saarella. Sen maantiede muovaa vahvasti sekä luonnonoloja että ihmistoimintaa, ja maa on altis luonnonkatastrofeille, mikä korostaa tarvetta kestäville maan- ja vesivarojen hoitoratkaisuille.