Jerusalem
Jerusalem (/dʒəˈruːsələm/; heprea: יְרוּשָׁלַיִם Yerushaláyim; arabia: القُدس al-Quds tai Bayt al-Maqdis, myös Baitul Muqaddas) on yksi maailman vanhimmista kaupungeista, joissa on asuttu yhtäjaksoisesti. Se on tärkeä monille suurille uskonnoille. Juutalaiset pitävät Jerusalemia pyhänä kaupunkina, koska se oli heidän uskonnollinen ja poliittinen keskuksensa Raamatun aikana ja koska siellä sijaitsi Jumalan temppeli. Kristityt pitävät Jerusalemia pyhänä, koska monet Jeesuksen elämän tapahtumat tapahtuivat siellä. Muslimit uskovat, että Muhammed nousi taivaaseen Jerusalemista, ja Al-Aqsan moskeija on muslimien ensimmäinen Qibla Mekan jälkeen.
Jerusalem on sekä Israelin että Palestiinan pääkaupunki niiden lakien mukaan. Useimmat muut maat ovat eri mieltä. Useimmilla mailla on Israelin suurlähetystö Tel Avivissa.
Jerusalem sijaitsee noin 64 kilometriä Välimerestä itään. Se on mäkinen kaupunki, jota ympäröi monta laaksoa.
Historia
Jerusalem on hyvin vanha kaupunki. Sillä on suuri merkitys kolmelle uskonnolle: Juutalaisuus, kristinusko ja islam. Raamatun mukaan kuningas Daavid, Israelin toinen kuningas, valloitti kaupungin pakanoilta ja asetti sinne palatsinsa. Kuningas Salomo, Daavidin poika ja seuraava kuningas, rakensi Jerusalemiin Salomon temppelin. Myöhemmin Babylonian kuningas Nebukadnessar II tuhosi Jerusalemin, joka oli Juudan pääkaupunki. Kuningas Daavidin palatsi ja Salomon temppeli poltettiin, ja juutalaiset vangittiin ja vietiin Babyloniaan. Seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin Persian kuningas Kyrus antoi heidän palata Jerusalemiin ja rakentaa temppelin uudelleen.
Myöhemmin roomalaiset valtasivat alueen. Kuningas Herodes Suuri, joka hallitsi Rooman keisarin puolesta, teki temppelistä suuremman yrittäessään voittaa juutalaisten suosion. Temppeli oli kuuluisa suuruudestaan ja kauneudestaan.
Jeesus kuoli Jerusalemissa noin vuonna 33 jKr. Vuonna 70 jKr. juutalaiset kapinoivat roomalaisia vastaan, mutta roomalaiset tuhosivat kaupungin ja temppelin. Jerusalemissa asuneet juutalaiset vangittiin ja heistä tuli orjia. Roomalaiset nimesivät Jerusalemin uudelleen latinankielisellä nimellä. Sen jälkeen temppeliä ei ole rakennettu uudelleen, ja vain osa sen muurista on säilynyt tähän päivään asti.
Kun Rooman valtakunta jakautui kahtia, Bysantin valtakunta hallitsi Jerusalemia. Myöhemmin muslimit ottivat kaupungin haltuunsa heiltä. Muslimit uskoivat Muhammedin menneen taivaaseen Jerusalemista.
Myöhemmin Rooman paavi lähetti ristiretkeläiset Länsi-Euroopasta yrittämään Jerusalemin takaisin valtaamista. He onnistuivat jonkin aikaa, mutta lopulta kaupunki kaatui jälleen saraseenien käsiin. Jerusalem oli 1900-luvulle asti osa Osmanien valtakuntaa. Jerusalemissa oli koko ajan juutalaisia, vaikka heitä hallitsivatkin muut ihmiset.
Jerusalemin "uusi kaupunki" on vanhan kivimuurin ulkopuolinen osa. Uutta kaupunkia alettiin rakentaa 1800-luvulla. Mishkenot Sha'annanim, Mea Shearim ja Bukharan-kortteli ovat ensimmäisiä kaupunginosia uudessa kaupungissa.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Osmanien valtakunta oli lyöty. Kesäkuussa 1922 Kansainliitto hyväksyi Britannian mandaatin Palestiinaan. Tämä antoi alueen hallinnan Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Jordanjoen länsipuolinen maa tunnettiin nimellä Palestiina. Se oli Britannian suorassa hallinnassa vuoteen 1948 asti. Jordanjoen itäpuolinen alue tunnettiin nimellä Transjordania, ja sitä hallitsi hashemiittisuku. Transjordania itsenäistyi vuonna 1946.
Palestiinan mandaatti päättyi keskiyöllä 14. toukokuuta 1948. Seuraavana päivänä alkoi vuoden 1948 arabien ja Israelin välinen sota. Israel julistautui itsenäiseksi, Länsiranta liitettiin Jordaniaan ja Egypti otti Gazan kaistan haltuunsa.
Vuonna 1949, ensimmäisen arabien ja Israelin välisen sodan päätyttyä, Jerusalem jaettiin Israelin ja Jordanian kesken. Israel hallitsi kaupungin länsiosaa. Jordania hallitsi itäistä osaa, mukaan lukien Jerusalemin vanhaa kaupunkia, joka on muurien ympäröimä osa Jerusalemia, joka on peräisin Raamatun ajoilta. Israel otti koko kaupungin haltuunsa kuuden päivän sodassa vuonna 1967.
Israelin valtio pitää nykyään Jerusalemia pääkaupunkinaan. Yhdistyneet Kansakunnat ei hyväksy sitä, että Israel sanoo Jerusalemin olevan Israelin pääkaupunki.
Uskonnollinen merkitys
Jerusalem on ollut pyhä juutalaisuudelle noin 3000 vuotta, kristinuskolle noin 2000 vuotta ja islamille noin 1400 vuotta. Jerusalemin vuoden 2000 tilastollisessa vuosikirjassa luetellaan 1204 synagogaa, 158 kirkkoa ja 73 moskeijaa kaupungissa. Huolimatta pyrkimyksistä ylläpitää rauhanomaista uskonnollista rinnakkaiseloa jotkin paikat, kuten temppelivuori, ovat olleet jatkuvien kiistojen ja kiistelyn lähde.
Juutalainen
Juutalaisen perinteen mukaan Jerusalem on paikka, jossa Jumala käski patriarkka Aabrahamia uhraamaan poikansa Iisakin hänelle. Juutalaiset rakensivat temppelin, juutalaisten jumalanpalveluksen keskuksen muinaisina aikoina, Aabrahamin uhrauspaikalle temppelivuorelle vanhassa kaupungissa. Paikalla seisoi kaksi rakennusta peräkkäin, ensimmäinen temppeli ja toinen temppeli. Ensimmäisessä temppelissä sijaitsi liitonarkki, pyhä laatikko, jossa säilytettiin kymmenen käskyä sisältäviä tauluja.
Länsimuuri on osa toista temppeliä ja juutalaisuuden pyhin pyhäkkö. Se on kivimuuri, joka vahvisti temppelivuoren länsipuolta muinoin. Muuria kutsutaan joskus itkumuuriksi, koska juutalaiset rukoilivat siellä surullisia rukouksia, joilla he surivat tuhoutunutta temppeliä.
Muita juutalaisille pyhiä paikkoja kaupungissa ovat kuningas Daavidin hauta Siionin vuorella sekä juutalainen hautausmaa ja profeettojen haudat Öljymäellä, joka on kukkula aivan vanhan kaupungin itäpuolella. Monet Raamatun henkilöihin liittyvät paikat ovat pyhiä myös kristityille.
Christian
Monet Jerusalemin luostarit, luostarit, pyhäköt ja uskonnolliset seminaarit merkitsevät Jeesuksen elämään ja kristillisen kirkon muodostumiseen liittyviä tapahtumia. Raamatun mukaan Jeesus opetti Jerusalemissa ja teki siellä lukuisia ihmeitä. Viimeinen ehtoollinen pidettiin tiettävästi Siionin vuorella sijaitsevassa huoneessa, joka tunnetaan nimellä Cenacle (myös Coenaculum). Vanhassa kaupungissa sijaitsevan Pyhän haudan kirkon sanotaan olevan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen (jota kutsutaan Golgataksi tai Golgataksi), hautaamisen ja ylösnousemuksen paikka. Useat kristilliset lahkot omistavat kirkon, jonka rakennutti alun perin Konstantin Suuri ja jonka ristiretkeläiset rakensivat uudelleen ja pyhittivät vuonna 1149 jKr. Rakennus sijaitsee Via Dolorosan (surutie) päässä, jonka uskotaan olevan polku, jota pitkin Jeesus kantoi ristinsä Golgatalle. Seuraajat näkivät Jeesuksen viimeksi Öljymäellä ennen kuin hän astui taivaaseen. Kaikki nämä paikat houkuttelevat vuosittain monia uskonnollisia pyhiinvaeltajia.
Islamilainen
Jerusalem on islamin kolmanneksi pyhin kaupunki Mekan ja Medinan jälkeen Saudi-Arabiassa. Muslimiperinteen mukaan Muhammed valitsi alun perin Jerusalemin qiblaksi eli suunnaksi, johon muslimien tulisi osoittaa rukoillessaan. Myöhemmin hän kuitenkin käski seuraajiaan katsomaan rukoillessaan kohti Mekkaa eikä Jerusalemia. Muhammedin sanotaan nousseen taivaaseen kiveltä, jonka peittää nykyään kalliokupoliksi kutsuttu kultainen pyhäkkö. Kalliokupoli ja muinainen Al-Aksan moskeija ovat islamin pyhimpiä paikkoja. Ne ovat tärkeimmät rakennukset temppelivuorella, jota muslimit kutsuvat Haram al-Sharifiksi (jalo pyhäkkö).
Al-Aqsan moskeija, joka on muslimien pyhä paikka.
Länsimuuri, joka tunnetaan nimellä Kotel
Arkkitehtuuri
Jerusalemin arkkitehtuuri on sekoitus vanhaa ja uutta. Vanhassa kaupungissa on arkkitehtonisia esimerkkejä kaupungin historian jokaiselta merkittävältä ajanjaksolta. Monet muinaiset historialliset kohteet ja jumalanpalveluspaikat sijaitsevat lähellä moderneja ostoskeskuksia ja teollisuusalueita. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun arkkitehtuurissa näkyy eurooppalaisia vaikutteita. Uusille kerrostaloille, jotka hallitus rakensi maahanmuuttajien asunnoiksi, on tyypillistä pikemminkin hyödyllisyys kuin tyyli. Monien rakennusten, vanhojen ja uusien, ulkokuori on samanlainen, koska kaikki rakennukset on päällystettävä kermanvärisellä kalkkikivellä, jota kutsutaan Jerusalem-kiveksi ja jota tuotetaan läheisissä louhoksissa.
Uskonto Jerusalemissa
Belz Beis HaMedrash HaGadol on Jerusalemin suurin synagoga.
Ystävyyskaupungit ja ystävyyskaupungit
New York City, Yhdysvallat (vuodesta 1993)
Praha, Tšekin tasavalta
Kumppanikaupunki
Marseille, Ranska
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Jerusalem?
V: Jerusalem on yksi maailman vanhimmista kaupungeista, joissa ihmiset ovat asuneet jatkuvasti. Se on tärkeä monille suurille uskonnoille, ja se on sekä Israelin että Palestiinan lakien mukainen pääkaupunki.
K: Miksi juutalaiset pitävät Jerusalemia pyhänä kaupunkina?
V: Juutalaiset pitävät Jerusalemia pyhänä kaupunkina, koska se oli heidän uskonnollinen ja poliittinen keskuksensa Raamatun aikana, ja siellä sijaitsi Jumalan temppeli.
K: Miksi kristityt pitävät Jerusalemia pyhänä?
V: Kristityt pitävät Jerusalemia pyhänä, koska monet Jeesuksen elämän tapahtumat tapahtuivat siellä.
K: Miksi muslimit uskovat, että Muhammed nousi taivaaseen Jerusalemista?
V: Muslimit uskovat, että Muhammed nousi taivaaseen Jerusalemista, ja Al-Aksan moskeijaa pidetään muslimien ensimmäisenä Qiblana Mekan jälkeen.
K: Missä sijaitsevat useimmat Israelin suurlähetystöt?
V: Useimmat Israelin suurlähetystöt sijaitsevat Tel Avivissa eivätkä Jerusalemissa.
K: Kuinka kaukana Välimerestä Jerusalem on?
V: Jerusalem sijaitsee noin 64 kilometriä Välimerestä itään.
K: Millaista maastoa Jerusalemissa on?
V: Jerusalem on mäkistä maastoa, ja sen ympärillä on monia laaksoja.
