Jerusalem (/dʒəˈruːsələm/; heprea: יְרוּשָׁלַיִם Yerushaláyim; arabia: القُدس al-Quds tai Bayt al-Maqdis, myös Baitul Muqaddas) on yksi maailman vanhimmista kaupungeista, joissa on asuttu yhtäjaksoisesti. Se on tärkeä monille suurille uskonnoille. Juutalaiset pitävät Jerusalemia pyhänä kaupunkina, koska se oli heidän uskonnollinen ja poliittinen keskuksensa Raamatun aikana ja koska siellä sijaitsi Jumalan temppeli. Kristityt pitävät Jerusalemia pyhänä, koska monet Jeesuksen elämän tapahtumat tapahtuivat siellä. Muslimit uskovat, että Muhammed nousi taivaaseen Jerusalemista, ja Al-Aqsan moskeija on muslimien ensimmäinen Qibla Mekan jälkeen.

Jerusalem on sekä Israelin että Palestiinan pääkaupunki niiden lakien mukaan. Useimmat muut maat ovat eri mieltä. Useimmilla mailla on Israelin suurlähetystö Tel Avivissa.

Jerusalem sijaitsee noin 64 kilometriä Välimerestä itään. Se on mäkinen kaupunki, jota ympäröi monta laaksoa.

Historia lyhyesti

Jerusalemin historia ulottuu useiden tuhansien vuosien taakse. Kaupunki mainitaan muinaisissa lähteissä, ja se on ollut hallinnollisen ja uskonnollisen vallan keskus eri aikakausina: kuningas Daavidin ja Salomonin ajoilta, assyrialaisten ja babylonialaisten valloitusten, roomalaisten, bysanttilaisten, islamilaisten kalifaattien, ristiretkeläisten, ottomaanien ja 1900-luvun brittiläisen mandaattihallinnon kautta aina nykyaikaan. Vuonna 1948 syntyneen Israelin valtion ja sitä seuranneiden sotien seurauksena kaupungin osa-alueilla on ollut erilaisia hallintoja: vuosina 1948–1967 Länsi-Jerusalem oli Israeliin liitetty ja Itä-Jerusalem jordanialaishallinnossa, kunnes Israel valloitti Itä-Jerusalemin vuoden 1967 kuuden päivän sodassa.

Uskonnollinen merkitys ja tärkeimmät pyhäkköpaikat

Jerusalem on kolme suurta uskontoa yhdistävä pyhä kaupunki. Sen muinaisissa kaduissa ja temppelialueilla sijaitsevat useimmat uskontojen merkittävimmistä monumenteista.

  • Länsimuuri (Western Wall) – juutalaisten pyhin säilynyt paikka, Temppelivuoren (Har HaBayit) länsiseinän osa.
  • Temppelivuori / Haram al-Sharif – alue, jolla sijaitsee Hägän kivi ja Kuplan kupoli (Dome of the Rock), sekä Al-Aqsan moskeija. Alue on keskeinen sekä juutalaisten että muslimien uskonnolliselle perinteelle ja poliittiselle kiistalle.
  • Kristuksen haudan kirkko (Church of the Holy Sepulchre) – kristittyjen keskeinen pyhiinvaelluskohde, jossa perinteen mukaan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja hautaamisen paikat sijaitsevat.

Nykyinen hallinto ja kansainvälinen asema

Nykyisin Israel pitää Jerusalemia pääkaupunkinaan ja on laillistanut kaupungin alueen osin omaksi pääkaupunkikseen. Palestiinalaishallinto vaatii Itä-Jerusalemia tulevan Palestiinan valtion pääkaupungiksi. Kansainvälisesti Jerusalem on kiistanalainen: useimmat valtiot eivät tunnusta Israelin täydellistä suvereniteettia koko kaupungista, ja monet pitävät lopullista asemaa neuvottelujen kohteena. Useimmat suurlähetystöt sijaitsevat Tel Avivissa, vaikka muutamat maat ovat siirtäneet suurlähetystönsä Jerusalemiin (esimerkiksi Yhdysvallat ilmoitti tunnustavansa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi vuonna 2017 ja siirsi suurlähetystönsä Jerusalemiin vuonna 2018).

Arkkitehtuuri, kaupunginosat ja kulttuuri

Jerusalemin vanhakaupunki on jaettu neljään kvartteriin: juutalaiseen, kristittyjen, muslimien ja armenialaiseen kvartaaliin. Vanhankaupungin muurit, portit ja kapeat kujat ovat arkeologisen ja kulttuuriperinnön keskuksia. Moderni Jerusalem sisältää myös uusia asuinalueita, yliopistoja (mm. Hebrealainen yliopisto), sairaaloita sekä kulttuuri- ja tutkimuslaitoksia.

Väestö ja kielet

Kaupungin asukasluku on noin 900 000–1 000 000 asukkaan luokkaa, riippuen laskutavasta ja ajankohdasta. Väestö on monikulttuurinen: pääryhminä ovat juutalaiset ja arabit (muslimit ja kristityt), ja kaupungissa puhutaan pääasiassa hepreaa ja arabiaa. Jerusalemissa on myös merkittävä kristittyjen vähemmistö ja pieniä uskonnollisia yhteisöjä ympäri maailmaa.

Arkeologia ja suojelu

Jerusalem on yksi maailman tärkeimmistä arkeologisista alueista; sen alta ja ympäriltä on löydetty esineitä ja rakenteita, jotka valaisevat muinaista elämää ja uskonnollisia käytäntöjä. Vanhakaupunki ja sen muurit on merkitty UNESCO:n maailmanperintöluetteloon (1981) ja se on ollut myös huolenaiheena suojelun ja turisminkasvun yhteydessä.

Maantiede ja ilmasto

Jerusalem sijaitsee Juudean kukkuloilla keskisessä osassa nykyistä Israelia/Palestiinaa, noin 64 km Välimerestä itään ja noin 35–50 km Jordanjoen länsipuolelta. Kaupungin korkeus merenpinnasta on noin 700–800 metriä, mikä vaikuttaa sen ilmastoon: siellä on välimerellinen ilmasto, jossa kesät ovat kuivia ja lämpimiä ja talvet viileitä ja sateisempia, joskus myös lumisateita nähdään vuorokauden ajoittain.

Talouselämä ja matkailu

Jerusalem on merkittävä matkailukeskus. Pyhiinvaeltajat, historian- ja kulttuurinystävät sekä koulutus- ja kongressimatkailijat muodostavat suuren osan kävijöistä. Kaupungin talous perustuu julkisiin palveluihin, koulutukseen, terveydenhuoltoon, turismiin ja kasvavassa määrin teknologiasektorin yrityksiin.

Rauhankysymykset ja tulevaisuus

Jerusalemin tulevaisuus liittyy läheisesti Israelin–Palestiinan konfliktin ratkaisuyrityksiin. Kaupungin asema on yksi neuvottelujen keskeisistä kysymyksistä, ja ratkaisu vaatisi sekä poliittisia sopimuksia että uskonnollisten ja kulttuuristen oikeuksien turvaamista kaikille asukkaille. Useat kansainväliset organisaatiot ja valtiot korostavat, että lopullinen asema tulee sopia osapuolten kesken, ja samalla suojella pyhien paikkojen vapautta ja turvallisuutta.

Yhteenveto: Jerusalem on ainutlaatuinen kaupunki, jossa historia, uskonto, arkeologia ja nykypolitiikka limittyvät tiiviisti. Sen merkitys ulottuu yksittäisten ihmisten henkilökohtaisista uskonkokemuksista kansainväliseen politiikkaan, mikä tekee kaupungista sekä vetovoimaisen että monimutkaisen.