Gentleman (käsite): merkitys ja historia brittiläisessä luokkajärjestelmässä
Gentleman on historiallinen termi, joka tarkoittaa perinteisesti koulutettua, säätyläistaustaista tai varakkaasta syntyperästä olevaa miestä. Englanninkielisessä keskustelussa ja erityisesti brittiläisessä luokkajärjestelmässä sana kätkee taakseen sekä sosiaalisen statuksen että käyttäytymisihanteen: gentleman oli henkilö, jonka oletettiin edustavan arvovallaa, kohteliaisuutta, velvollisuudentuntoa ja hillittyä käytöstä. Termi saattoi viitata syntyperään ("gentleman by birth") tai käyttäytymiseen ja koulutukseen ("gentleman by conduct").
Historia ja yhteiskunnallinen asema
Käsitteen juuret ovat keskiajan ja varhaismodernin ajan Euroopassa, jossa maataomistava sääty eli gentry (ns. landed gentry) muodosti itsenäisen yhteiskuntaluokan ylimpien voittoa tavoittelemattomien soturien ja aateliston alapuolelle mutta talonpoikia ylemmäksi. Gentlemenin asemaan liittyi usein maaseutukartanot, äänioikeutta, mahdollisuus toimia paikallisena virkamiehenä tai tuomarina sekä oikeus kantaa vaakunaa. Koulutus, julkiskoulut (public schools) ja yliopistokoulutus (Oxford, Cambridge) olivat tärkeitä väyliä päästä ja säilyttää gentlemanin asema.
Gentleman-käsitteeseen kuului myös moraalinen ihanne: kunnia, rehellisyys, kohtuullisuus, velvollisuudentunto ja säädyllinen käytös julkisessa elämässä. Nämä ihanteet muovasivat 1800-luvun ja viktoriaanisen ajan käskyjä kohteliaisuudesta, pukeutumisesta ja seurustelutavoista.
Gentleman ja luokkajärjestelmän vaikutus urheiluun
Luokkaerot heijastuivat moniin yhteiskunnan osa-alueisiin, mukaan lukien urheilu. Esimerkiksi kriketissä oli pitkään selkeä jako amatöörien ja ammattilaisten välillä: amatöörit (usein gentlemanit) pelasivat turnauksissa omalla kustannuksellaan ja nähtiin "yläluokan" edustajina, kun taas ammattilaiset elättivät itsensä pelillä. Tämä jako konkretisoitui kuuluisissa Gentlemen v Players -otteluissa, jotka olivat symboli luokkasuhteista kriketissä ja jotka päättyivät vasta 1960-luvulla, kun ammattilaisuuden ja amatöörien rajat pehmenivät.
Samantapainen luokkajako oli yksi syy siihen, että rugby jakautui 1800-luvun lopulla kahteen haaraan: rugbyunion ja rugbyliigan. Vuonna 1895 tapahtunut schisma syntyi osittain erimielisyyksistä korvausten maksamisesta pelaajille: pohjoisessa teollisuusalueilla pelaajat vaativat korvauksia työstä poissaolosta (usein työväenluokka), kun taas etelässä ja ylemmissä luokissa haluttiin säilyttää amatööri-ihanne. Tämä loi pysyvän jakolinjan lajin organisoitumiseen ja kulttuuriseen asemointiin.
Kirjallisuus, teatteri ja elokuva
Gentleman-käsitteen ymmärtäminen auttaa tulkitsemaan laajasti 1800- ja 1900-luvun kulttuurituotantoa: monet romaanit, näytelmät ja elokuvat rakentavat juonensa ja henkilöhahmonsa luokkaerojen ja gentleman-ihanteiden varaan. Brittiläisessä kirjallisuudessa Jane Austenin, Charles Dickensin, William Thackerayn ja monien muiden teokset kuvaavat, miten statukseksi koettu gentleman-moraali vaikuttaa yksilön mahdollisuuksiin ja sosiaaliseen asemaan. Vastaavia ilmiöitä esiintyi myös muissa maissa – esimerkiksi Tolstoin hahmot ja yhteiskuntakuvaukset teoksessa Sota ja rauha heijastavat Venäjän sääty- ja arvostusjärjestelmiä.
Muut nyanssit ja nykyaika
On tärkeää erottaa gentleman ja aristokraatti: kaikki gentlemanit eivät olleet parempia aatelisia (peerage), mutta he kuuluivat usein gentryyn tai keskiluokkaisiin vaikuttajiin. Lisäksi käsitteeseen kuuluu sukupuolittunut ulottuvuus: vastaava termi naisista oli esimerkiksi "gentlewoman" tai "lady", mutta naisten roolija koskevat odotukset olivat erilaisia.
Toisen maailmansodan jälkeinen yhteiskunnallinen muutos, verotus, maatalouden rakennemuutos, laajempi koulutuksen saatavuus ja Welfare State -politiikka murensivat perinteisiä luokkaeroja. Käsite gentleman on sittemmin muuttanut muotoaan: se voi yhä merkitä kohteliaisuutta ja sivistyneisyyttä, mutta sen merkitys sosiaalisena asemana on vähentynyt. Nykysääntelyssä termi esiintyy usein kuvaannollisena tai kohteliaana puhutteluna (esim. "Ladies and gentlemen") eikä välttämättä tarkoita perinteistä säätyasemaa.
Yhteenvetona: gentleman oli historiallisesti merkittävä sosiaalinen rooli ja ihanne, jonka vaikutus näkyi koulutuksessa, käytöstavoissa, urheilussa ja taiteessa. Käsitteen ymmärtäminen auttaa avaamaan monia historiallisia ilmiöitä ja kulttuurituotantoja, erityisesti brittiläisessä kontekstissa.
Uneksiva herrasmies, postikortti Saksasta, 1919.
Herrasmiehen muotokuva, 1800-luvun maalaus.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on herrasmies brittiläisen luokkajärjestelmän mukaan?
A: Herrasmies on koulutettu mies, joka on varakas brittiläisen luokkajärjestelmän mukaan.
K: Miksi amatööri- ja ammattilaispelaajien erottelu on tärkeää esimerkiksi kriketin kaltaisissa urheilulajeissa?
V: Erottelu amatööri- ja ammattilaispelaajien välillä on tärkeää kriketin kaltaisissa urheilulajeissa, koska brittiläisessä luokkajärjestelmässä ihmiset saivat erilaisen koulutuksen, elivät ja työskentelivät eri tavoin syntymäolosuhteidensa mukaan.
K: Mitä merkitystä on toisen maailmansodan aikaisten urheilulajien ja kirjallisuuden erojen ymmärtämisellä?
V: Toista maailmansotaa edeltävän ajan urheilun ja kirjallisuuden erojen ymmärtäminen auttaa meitä ymmärtämään tuona aikana vallinneita sosiaalisia ja kulttuurisia eroja.
K: Oliko samanlaisia luokkaeroja olemassa useimmissa muissa maissa ennen nykyaikaa?
V: Kyllä, samanlaisia luokkaeroja oli useimmissa muissa maissa ennen nykyaikaa.
Kysymys: Miten Tolstoin Sota ja rauha -teoksen hahmoja voidaan pitää esimerkkinä luokkaeroista?
V: Tolstoin Sota ja rauha -teoksen hahmot tulevat eri yhteiskuntaluokista, ja heidän vuorovaikutuksensa osoittaa, miten luokkaerot vaikuttivat heidän elämäänsä ja suhteisiinsa.
K: Mitä tarkoittaa ilmaus "syntymäolosuhteet" suhteessa luokkajärjestelmään?
V: Ilmaus "syntymäolosuhteet" viittaa siihen, millaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan henkilö syntyy, mikä voi vaikuttaa hänen koulutukseensa, elämäänsä ja työmahdollisuuksiinsa.
K: Mihin tarkoitukseen termiä "herrasmies" käytetään brittiläisessä luokkajärjestelmässä?
V: Termin "gentleman" käytön tarkoituksena brittiläisessä luokkajärjestelmässä on erottaa koulutetut ja varakkaat miehet muusta yhteiskunnasta ja viestiä heidän korkeasta yhteiskunnallisesta asemastaan.
