Badenin suurherttuakunta oli entinen monarkia Euroopassa. Se on nykyään osa nykyistä Saksaa. Badenin suurherttuakunta (saksaksi Großherzogtum Baden) oli historiallinen valtio Saksan lounaisosassa Reinin itärannalla. Se oli olemassa vuosina 1806-1918, ja sen pääkaupunki oli Karlsruhen kaupunki.
Alun perin suurherttuan suku oli oikeutettu ylhäisyyteen. Kruununperijä tunnettiin yleensä nimellä perintöprinssi, jolla oli korkeampi tyyli kuninkaallinen korkeus.
Valtio lakkautettiin vuonna 1918 Saksan vallankumouksen jälkeen, jolloin useat monarkiat päättyivät.
Lyhyt historia
Badenin alueen poliittinen kehitys sai nykyisen muotonsa Napoleonin Euroopassa aiheuttamien järjestelyjen seurauksena. Vuonna 1806 markgraviasta (margravi of Baden) muodostettiin suurherttuakunta, kun alueen valtiollinen asema korotettiin ja laajennettiin maanjakojen myötä. Ensimmäisiä suurherttuista oli Karl Friedrich, joka vaikutti alueen hallinnolliseen ja oikeudelliseen kehitykseen.
Politiikka ja yhteiskunta
Badenissa tehtiin 1800-luvun alussa ja keskivaiheilla useita uudistuksia; se oli monessa suhteessa yksi Saksan liberaalimmista valtioista. Vuonna 1818 annettu perustuslaki oli eräs varhaisista kirjallisista perustuslaeista alueella ja antoi kansalle uusia oikeuksia ja edustuksellisia elimiä. Vuoden 1848 vallankumoukset vaikuttivat myös Badeniin: siellä oli voimakkaita liberaaleja ja radikaaleja liikkeitä, ja vallankumousyritykset johtivat väliaikaisiin muutoksiin ennen kuin konservatiivisemmat voimat palauttivat järjestyksen 1849–1850.
Suhteet muihin valtioihin ja liittoutuminen
Baden oli osa Saksan liittokuntia ja osallistui 1800-luvun puolivälin ja loppupuolen valtioiden välisiin järjestelyihin. Se liittyi Saksan keisarikuntaan (Deutsches Kaiserreich) vuonna 1871 säilyttäen kuitenkin oman hallintonsa ja paikalliset oikeuslaitoksensa keisarikunnan jäsenvaltiona. Badenin sotilaallinen ja taloudellinen yhteistyö muiden saksalaisten valtioiden kanssa lisääntyi keisarikunnan aikana.
Talous ja kulttuuri
Badenin talous pohjautui aluksi maatalouteen, viininviljelyyn ja kaupankäyntiin Reinin varrella. Teollistuminen 1800-luvulla toi mukanaan tehtaita, rautatieverkoston laajentumisen ja kaupungistumista — erityisesti Karlsruhe, Mannheim ja Freiburg kasvoivat taloudellisen toiminnan keskuksina. Alueella oli myös tunnettuja kylpyläkaupunkeja kuten Baden-Baden, jotka vetivät vierailijoita ympäri Eurooppaa.
Hallitsijasuku ja merkittävät henkilöt
Suurherttuat kuuluivat Badenin hallitsevaan aatelissukuun (Zähringenin sukuun ja sen haaroihin). Merkittäviä hallitsijoita olivat muun muassa Karl Friedrich, joka vaikutti 1800-luvun alun poliittisiin uudistuksiin ja alueen laajenemiseen, sekä viimeinen suurherttua Friedrich II, joka hallitsi 1900-luvun alussa ja luopui vallasta vallankumouksen yhteydessä vuonna 1918.
Loppu ja perintö
Vuoden 1918 Saksan vallankumouksen yhteydessä myös Badenin suurherttuakunta lakkautettiin. Suurherttua luopui vallasta, ja alueesta muodostettiin republikaaninen hallintomuoto (Vapaavaltio Baden) osana Weimarin tasavaltaa. Toisen maailmansodan jälkeen Badenin alueet jaettiin ja järjesteltiin uudelleen, kunnes vuonna 1952 nykyinen liittotasavaltaan kuuluva osavaltio Baden-Württemberg muodostettiin, johon suurin osa historiallisesta Badenista nykyään kuuluu.
Perintö nykypäivänä
Historiallinen Baden näkyy edelleen alueen kaupunkikuvassa, arkkitehtuurissa, kulttuuriperinteissä ja viininviljelyssä. Karlsruhe tunnetaan edelleen suunnitellusta asemakaavastaan ja korkeimmista oikeuslaitoksista, ja useat museot, linnat ja kylpylät kertovat alueen historiasta. Badenin historiallinen asema Saksan valtiokehityksessä on osa laajempaa kertomusta 1800–1900 -luvun Euroopan murroksista.
