Protestanttinen uskonpuhdistus | 1500-luvulla kristillisessä kirkossa tapahtunut tapahtumasarja

Uskonpuhdistuksen syyt

1500-luvun alussa monet tapahtumat johtivat protestanttiseen uskonpuhdistukseen. Papiston väärinkäytökset saivat ihmiset arvostelemaan katolista kirkkoa. Papiston ahneus ja skandaalimainen elämä olivat aiheuttaneet eripuran papiston ja talonpoikien välille. Lisäksi papisto ei vastannut väestön tarpeisiin, usein siksi, että he eivät puhuneet paikallista kieltä tai asuneet omassa hiippakunnassaan. Paavius menetti arvovaltaansa.

Jakautuminen johtui kuitenkin enemmänkin opista kuin korruptiosta. Kritiikin pääkohdat olivat seuraavat:

• Raamattu painettiin vain latinaksi. Sitä ei painettu paikallisella kielellä. Kirkko valvoi painamista sensuurijärjestelmän avulla. Katolinen messu, kirkon tärkein jumalanpalvelus, oli myös latinankielinen. Tämä tarkoitti sitä, että kansa ei voinut tarkistaa, oliko papin sanoma todella oikein.
• Kirkko myi synninpäästölippuja (syntien anteeksiantoa) rahaa vastaan. Tämä antoi ymmärtää, että rikkaat voisivat ostaa tiensä taivaaseen, mutta köyhät eivät - aivan päinvastoin kuin mitä Raamattu sanoo. (Katso Matteuksen evankeliumi 19:24).
• Uskonnolliset virat myytiin usein sille, joka oli valmis maksamaan niistä eniten rahaa, ks. simony. Tämän vuoksi monet papit eivät tienneet tarpeeksi kristinuskosta. Niinpä he kertoivat ihmisille monia eri asioita. Joillakin asioilla ei ollut juurikaan tekemistä sen kanssa, mitä Raamattuun oli kirjoitettu.

Vuonna 1515 paavi aloitti uuden armahduskampanjan kerätäkseen rahaa Roomassa sijaitsevan Pyhän Pietarin kirkon uudelleenrakentamiseen. Saarnamiehet tulivat Saksaan myymään syntipukuja ja lupasivat, että raha voisi vapauttaa sieluja kiirastulesta. Martin Luther, saksalainen katolinen munkki, oli sitä mieltä, että tämä meni liian pitkälle. Lokakuun 31. päivänä 1517 hän lähetti paikalliselle arkkipiispalle 95 teesiä vastalauseena. Hänen kerrotaan naulanneen kopion Wittenbergin kirkon oveen. Nämä latinaksi kirjoitetut teesit olivat kohtia, joista Luther halusi keskustella. Useimmat niistä liittyivät lahjojen myynnin aiheuttamiin ongelmiin. Luther sanoi, että ajatus siitä, että rahalla voi ostaa anteeksiannon, esti ihmisiä kääntymästä pois synneistä. Hän sanoi, että se sai ihmiset myös antamaan vähemmän rahaa köyhille. Luther ei hyökännyt paavia vastaan. Hän syytti väärinkäytöksistä muita. Kuitenkin hänen ajatuksensa antoivat ymmärtää, että myös paavi oli korruptoitunut. Ilman Lutherin lupaa 95 teesiä käännettiin saksaksi ja lähetettiin moniin paikkoihin. Monet ihmiset olivat Lutherin kanssa samaa mieltä. Katolinen kirkko yritti pysäyttää nämä uudet ajatukset, mutta tuloksetta. Lutheria pidettiin paavin vihollisena, ja kun hän kieltäytyi muuttamasta ajatuksiaan, hänet erotettiin kirkosta. Aluksi Luther ei aikonut erota katolisesta kirkosta tai luoda uutta uskontoa, vaan hän halusi uudistaa katolista kirkkoa.

Seuraukset

Monissa maissa kristityt toteuttivat Lutherin luettelemat tarpeelliset uudistukset käytännössä. Ihmiset alkoivat lukea Raamattua omalla kielellään, ja monet näkivät itse, miten katolinen kirkko oli antanut kristillisen uskon turmeltua. Monet katoliseen kirkkoon jääneet omaksuivat joitakin Lutherin ajatuksia. Paavi perusti uudelleen inkvisition harhaoppisuuden torjumiseksi. Katolinen kirkko vastasi protestanttiseen reformaatioon vastareformaatiolla. Vuosina 1545-1563 kokoontui Trenton konsiili päättämään, mitä tehdä. Osa pahimmista väärinkäytöksistä poistettiin, mutta monet vanhat opetukset säilytettiin. Inkvisitio yritti pakottaa ihmiset pitämään kiinni näistä aatteista. Koska pakottaminen ei onnistunut kovin hyvin, paavi perusti uusia uskonnollisia järjestöjä, kuten jesuiitat. Näiden uusien uskontokuntien käskettiin torjua protestanttisuutta kouluttamalla väestöä katoliseen uskoon. Paavi laati Index Librorum Prohibitorumin, luettelon kielletyistä kirjoista. Sillä oli suuri vaikutus ensimmäisinä vuosisatoina, ja se lopetettiin vasta 1960-luvulla. Katolinen kirkko käytti barokkitaidetta koskettaakseen uskovien uskonnollista tunnetta ja saadakseen heidät katolisen uskonnon piiriin.

Kirkkojen välisen konfliktin lisäksi sillä oli poliittisia seurauksia. Tavallinen kansa oli avoimempi kyseenalaistamaan johtajansa. Vuosina 1524-1525 miljoonat talonpojat kapinoivat aatelisia vastaan ihmisten tasa-arvon nimissä Jumalan edessä. Monet Euroopan maat valitsivat protestanttisuuden valtionuskonnoksi, ja näin Eurooppa jakautui uskonnon mukaan. Tämä toi mukanaan uskonnollisia sotia, kuten Ranskan uskonsodat. Lyhyen aikaa protestantit ja katolilaiset olivat onnistuneet elämään keskenään ja solmivat Augsburgin rauhan vuonna 1555. Tässä rauhassa tunnustettiin Saksan valtioiden tunnustuksellinen jako ja annettiin protestanteille oikeus harjoittaa uskontoaan.

Pidemmän aikavälin vaikutukset

Katoliset maat, kuten Espanja ja Italia, eivät pitkään aikaan sallineet protestanttien asua siellä, ja protestanttiset maat pitivät katolilaiset poissa. Amerikan vallankumouksen myötä ajatus uskonnonvapaudesta alkoi laajentua. Protestantit ovat vaikutusvaltaisia Yhdysvalloissa ja englantilaisessa Kanadassa. Quebec oli Kanadan (entinen ranskalais)katolinen maakunta. Seitsemänvuotisen sodan jälkeen britit säätivät Quebecin lain, jolla myönnettiin uskonnonvapaus Quebecissä, ja samalla Quebeciin kuului osa nykyisistä Yhdysvalloista, esimerkiksi Ohio ja Michigan. Katolilaisille myönnettiin uskonnonvapaus näillä alueilla. Protestanttiset siirtolaiset pitivät tätä yhtenä suvaitsemattomista laeista. Myöhempinä vuosisatoina Quebecin maakuntaan perustettiin monia protestanttisia kirkkoja. Ohiossa ja Michiganissa perustettiin monia katolisia kirkkoja. Lopulta useimmat kristityt maat sallivat jonkinasteisen uskonnonvapauden.

Uskonpuhdistuksen ajatuksiin perustuvat kirkot ovat lisääntyneet eri muodoissaan erityisesti historiallisesti protestanttisissa maissa. Jopa suuressa osassa Latinalaista Amerikkaa, joka on historiallisesti katolinen, evankeliset kirkot, jotka noudattavat monia protestanttisia ajatuksia, ovat laajentuneet huomattavasti. Joissakin maissa oli vielä 1900-luvulla valtionkirkkoja, mutta niissä sallittiin myös täysi uskonnonvapaus. Näissä maissa protestanttisten ja katolisten kristittyjen väliset konfliktit ovat vähentyneet. Heidän on tehtävä yhteistyötä kohdatakseen maallistuneempi yhteiskunta. Vuonna 2016 paavi Franciscus ylisti Lutheria reformatiomuksen 500-vuotispäivän muistojumalanpalveluksessa. Jotkut protestanttiset kirkot ovat puolestaan omaksuneet joitakin katolisia jumalanpalvelusperinteitä, ja toiset ovat ylistäneet niitä niiden kannanotoista yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Aiheeseen liittyvät sivut

• Protestantismi