Getto – historia ja merkitys: juutalaiskorttelista nykypäivän köyhäalueisiin

Getto — juutalaiskorttelien historiasta nykypäivän köyhäalueisiin: segregaation, etnisyyden ja yhteiskunnallisen muutoksen koskettava ja avaava kuvaus.

Alun perin sana "ghetto" tarkoitti Venetsian ja myöhemmin minkä tahansa eurooppalaisen kaupungin juutalaiskorttelia. Monissa paikoissa oli getto. Nykyään termiä "getto" käytetään yleisesti mistä tahansa köyhyydestä kärsivästä kaupunkialueesta, johon on keskittynyt vähemmistöryhmiä. Sanalla on muutamia mahdollisia lähteitä:

• "getto", venetsialainen sana valimon kuonalle, koska juutalaiset saivat mennä vain alueelle, jossa oli rautavalimoita.
• Toiset uskovat, että se tulee italian sanasta borghetto, joka tarkoittaa pientä borgoa tai "kaupunginosaa".

Sitä käytetään myös viittaamaan alueisiin, joita pidetään ei-toivottuina.

Historia

Getto-sanan varhainen käyttö liitetään usein Venetsiaan, jossa vuonna 1516 perustettiin kaupungin juutalaisten erillinen asuinalue, jota kutsuttiin "Ghetto Nuovo" -nimellä. Tällaiset suljetut korttelit olivat Euroopassa tavallisia keskiajalta varhaismoderniin aikaan asti: juutalaisilta vaadittiin usein asumista määrätyllä alueella, ja alueita saatettiin rajata portein tai asettaa liikkumisrajoituksia ja muita velvoituksia.

Näissä historiallisissa getoissa näkyivät sekä pakottava segregaatio että tiettyjen ammattien ja yhteisöllisten toimintojen keskittyminen, mikä vaikutti myös kulttuurin ja talouselämän muotoutumiseen näissä kortteleissa.

Toisen maailmansodan aikana

Termi sai lateraalista ja traagista merkitystä 1900-luvulla, kun natsi-Saksa ja sen liittolaiset perustivat laajoja juutalaisgettoja miehitetyille alueille, erityisesti Itä-Euroopassa. Näissä ghetoissa elinolosuhteet olivat usein ahtaat, nälkä ja sairaudet yleisiä, ja ghettoista monet ihmiset kuljetettiin myöhemmin keskitysleireille. Tunnettuja esimerkkejä ovat muun muassa Varsovan ghetto, jonne oli sullottu satojatuhansia juutalaisia lyhyelle alueelle.

Nykykäyttö ja merkitys

Tänään sanaa getto käytetään laajemmin ja kuvaannollisemmin puhumaan alueista, joissa on keskittynyt köyhyyttä, työttömyyttä, huonoa asuinympäristöä ja sosiaalista syrjäytymistä. Tällaiset alueet voivat syntyä monesta syystä: historiallisesta segregaatiosta, asunto- ja planeerauspolitiikasta, taloudellisesta rakennemurroksesta tai syrjinnästä.

Sanan käyttö on kuitenkin latautunut: se saattaa leimata asukkaita ja vähätellä alueiden monimuotoisuutta. Joissain yhteyksissä sen sijaan halutaan puhua neutrimmilla termeillä kuten "syrjäytyneet alueet", "heikossa asemassa olevat kaupunginosat" tai "sosiaalisesti segregoituneet asuinalueet".

Miten tilannetta voidaan parantaa?

• Asuntopolitiikka: kohtuuhintainen, monimuotoinen asuntotarjonta, segregaation purkaminen ja sekoittuneet asuinalueet auttavat.
• Työ- ja koulutusmahdollisuudet: työllisyysohjelmat, paikalliset koulutusresurssit ja nuorisotyö vähentävät syrjäytymistä.
• Palvelut ja infrastruktuuri: terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, joukkoliikenne ja turvallinen lähiympäristö parantavat elämänlaatua.
• Yhteisöllinen tuki: asukkaiden osallistaminen päätöksentekoon, kulttuurihankkeet ja paikallinen yritystoiminta lisäävät voimaantumista.

Kielivalinta ja herkkyys

Kun puhutaan getoista tai syrjäytyneistä kaupunginosista, on hyvä huomioida termien vaikutus: sanavalinnat voivat joko tuoda esiin ongelman rakenteelliset syyt tai leimata yksilöitä ja yhteisöjä. Monipuolinen ja kunnioittava keskustelu auttaa löytämään kestäviä ratkaisuja.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli sanan "ghetto" alkuperäinen merkitys?

K: Oliko muissa Euroopan kaupungeissa gettoja?

K: Mitä termi "getto" tarkoittaa nykyään yleisesti?

K: Missä Venetsian juutalaiset asuivat?

K: Mikä on yksi sanan "ghetto" mahdollisista lähteistä?

K: Mitä italialainen sana 'borghetto' tarkoittaa?

K: Käytetäänkö termiä "ghetto" viittaamaan haluttuihin alueisiin?

Hae kirjaimella