Purjelentokoneet ovat ilma-aluksia, joissa ei ole moottoria (perinteisesti). Niillä on pitkät, kapeat siivet ja suuri liukumäärä, jotta korkeutta menetetään mahdollisimman hitaasti ja lentomatkat voidaan tehdä taloudellisesti. Purjelentokoneita käytetään sekä harraste- että kilpailulentoihin, ja ne soveltuvat myös koulutukseen.

Lentäjä ohjaa purjelentokonetta ohjaussauvan ja polkimien avulla, joita käytetään siivekkeiden, korkeus- ja suuntaohjainten sekä usein myös jarru-/spoiler-systeemien hallintaan. Joihinkin purjekoneisiin mahtuu vain yksi henkilö, toisiin kaksi. Kaksipaikkaisissa purjelentokoneissa kummallakin ohjaajalla on yleensä oma ohjaussauva, mikä helpottaa opetuslentoja. Istuimet ohjaajille ovat aina paikallaan ja ohjaamot on suunniteltu aerodynaamisiksi ja turvallisiksi.

Kuinka purjelentokone nousee ja pysyy ilmassa

Purjelentokone ei kykene nousemaan itsestään, vaan se tarvitsee alastuloa ja nousua tuottavat ilmavirtaukset tai avun maasta:

  • Pystysuora veto ja termiilit: joissakin paikoissa pystysuora veto tai lämmöstä syntyvät nousevat ilmavirtaukset (termik) saavat ilman nousemaan nopeammin kuin purjekone laskee. Lentäjä voi etsiä ja hyödyntää näitä nousevia ilmavirtauksia nostaakseen konetta korkeuteen. Hyvällä termiili- ja ilmastotuntemuksella lentäjä voi jatkaa matkaa pitkiäkin etäisyyksiä.
  • Harju- ja reunatuuli: tuuli, joka pakottaa ilman nousemaan esteen, kuten harjun tai rinnealueen edustalla, tarjoaa jatkuvaa nostetta rinteiden läheisyydessä.
  • Aallot (aaltolento): sääolosuhteissa syntyvät ilmavirtaukset voivat tuottaa pitkälle ulottuvan nousevan aallon, jonka avulla voidaan saavuttaa suuria korkeuksia.

Käynnistysmenetelmät

Purjekoneet viedään ilmaan eri tavoilla:

  • Aerotow – moottorikäyttöinen vetokone vedetään ilmaan hinauksella, jonka lopussa purjekone irrottautuu vetokoneesta.
  • Vaijerveto (winch) – maassa oleva vinssi vetää purjekoneen nopeasti ilmaan lyhyemmässä hississä.
  • Autoveto tai traktoriveto – maastoajoneuvo vetää konetta ilmaan samalla periaatteella kuin vaijeri, mutta käytännössä kevyemmin.
  • Kukkula- tai rinteenlasku – lähtö kukkulan laelta, jolloin rinnetuulet antavat nousuvoimaa.

Lisäksi on olemassa moottoroituja purjelentokoneita (motorglider), joissa on oma pienitehoinen moottori esimerkiksi itsenäiseen nousuun tai varmistukseksi; ne pystytään asemoimaan takaisin purjelentokoneen tilaan vedonlyönnin jälkeen.

Purjelentokoneiden tyypit ja läheiset lajit

  • Perinteiset purjekoneet – kova runko ja jäykät siivet, suuri liukumäärä, käytössä sekä yksin- että kaksipaikkaisina opetuksessa ja kilpailuissa.
  • Moottoroidut purjekoneet (motorglider) – varustettu pienellä moottorilla, jonka avulla voi nousta itsenäisesti tai pidentää lentoa.
  • Riippuliitimet – Riippuliitimissä on kevyt kehikko, joka muotoilee siiven, mutta ohjaus ja rakenteet ovat yksinkertaisempia; niissä ei yleensä ole suljettua ohjaamoa eikä istuimia samalla tavalla kuin kiinteärunkokoneissa.
  • Varjoliitimet (paraglider) – siivet ovat kuin laskuvarjoja, joten niissä ei ole kehyksiä, jotka antaisivat niille jäykän muodon; näitä laukaistaan usein rinteiltä ja ne toimivat omana harrastemuotonaan.

Riippuliitimet ja varjoliitimet laukaistaan usein kukkuloiden tai kallioiden huipuilta, ja niissä hyödynnetään erityisesti harju- ja rinteiden tuulia.

Käyttö, kilpailu ja koulutus

Purjelento voi olla rauhallista harrastustoimintaa tai kilpailullista pitkän matkan lentämistä. Kilpailuissa asetetaan tehtäviä, joissa mitataan muun muassa nopeutta, tarkkuutta ja lentomatkaa; osa lentäjistä kulkee päivässä satoja kilometrejä, kun he onnistuvat löytämään jatkuvasti nousevia ilmavirtauksia. Aloittelijat aloittavat yleensä kaksipaikkaisilla opetuksilla, minkä jälkeen edetään yksinlentoon ja lisäkoulutukseen.

Turvallisuus ja varusteet

Purjelentäminen edellyttää hyvää sään tuntemusta ja koulutusta. Purjelentokoneissa on usein jarru-/spoiler-laitteet lähestymisen ja laskun hallitsemiseksi. Lentäjät käyttävät turvavarusteita kuten laskuvarjoa (joissain lajeissa pakollinen) ja riittävää suojavarustusta. Koulutuksessa painotetaan myös hätätilanteiden hallintaa, vetäytymis- ja irtikytkentämenetelmiä sekä radioviestintää ja reittisuunnittelua.

Purjelento on hiljainen, ympäristöystävällinen ja taitoa vaativa ilmailulaji, jossa yhdistyvät sääilmiöiden ymmärtäminen, aerodynamiikka ja lentämisen taidot. Monet kokevat purjelennon vapauden ja luonnon läheisyyden erityisen palkitsevina kokemuksina.