Oldenburgin suurherttuakunta oli valtio Euroopassa. Se sijaitsi alueella, joka nykyään on Saksa. Se syntyi pienemmästä Oldenburgin herttuakunnasta. Valtio perustettiin Wienin kongressissa vuonna 1814, mutta se lakkasi olemasta Saksan vallankumouksen jälkeen vuonna 1918. Osavaltion pääkaupunki oli Oldenburg. Suurherttuakunta asui pääkaupungissa sijaitsevassa Schloss Oldenburgissa.
Lyhyt historia
Oldenburgin alueella on vanhaa herttuakunnallista perinnettä, ja Wienin kongressin jälkeen se nostettiin suurherttuakunnaksi. Kongressin seurauksena valtion alueita järjesteltiin uudelleen, ja Oldenburg sai hallintaansa myös useita etäämpiä alueita eli eksklaaveja. Saksan vallankumouksen (1918) myötä suurherttua luopui vallasta, ja alueesta muodostettiin sittemmin demokraattinen vapaaosavaltio (Freistaat Oldenburg), joka myöhemmin liitettiin osaksi nykyistä Niedersachsenin osavaltiota.
Maantiede ja aluejako
Suurherttuakunta sijaitsi Pohjois-Saksassa, nykyisen Luoteis-Saksan alueella. Sen kokoonkuuluvuuteen kuuluivat paitsi Oldenburgin seutu myös erillisiä eksklaaveja, joita olivat muun muassa Fürstentum Lübeck (Eutin) ja Birkenfeld. Näillä eksklaaveilla oli oma hallinnollinen asemansa mutta ne olivat poliittisesti osa suurherttuakuntaa.
Pääkaupunki ja kulttuuri
Pääkaupunki Oldenburg oli hallinnollinen ja kulttuurinen keskus. Schloss Oldenburg toimi suurherttuan virallisena residenssinä ja hallinnollisena keskuksena; myöhemmin linna on toiminut muun muassa museona ja kulttuurikeskuksena. Alueella oli vahva maatalousperinne, mutta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa myös teollisuus ja kaupan verkostot alkoivat kasvaa.
Hallinto ja yhteiskunta
Oldenburg oli monarkia, jota hallitsi suurherttua ja jonka hallinnosta vastasivat alueelliset virkamiehet ja ministeriöt. 1800-luvun puolivälin jälkeen kansalliset ja yhteiskunnalliset uudistukset, erityisesti vuoden 1848 vallankumousten seuraukset, johtivat hallinnon modernisointiin: koko maassa otettiin käyttöön perustuslainsäädännön piirteitä ja edustuslaitoksia (Landtag) kehitettiin. Väestö oli pääasiassa saksankielistä ja evankelis-luterilaista, ja maatalous oli talouden selkäranka, vaikka teollinen toiminta ja kaupungistuminen lisääntyivät vähitellen.
Lopullinen muutos
Suurherttuakunnan monarkkinen järjestelmä päättyi Saksan keisarikunnan romahtamiseen ja vuoden 1918 tapahtuneeseen vallankumoukseen. Suurherttua luopui vallasta, ja alueesta muodostettiin tasavalta. Myöhemmin 1900-luvulla alueet liitettiin uudelleenvalmisteluihin ja osaksi suurempia hallinnollisia kokonaisuuksia – nykypäivänä entisen suurherttuakunnan alue kuuluu pääosin Niedersachsenin osavaltioon.
- Perustettu: Wienin kongressi 1814 (Wienin kongressissa, 1814)
- Lakkasi olemasta suurherttuakuntana: vuoden 1918 vallankumous
- Pääkaupunki: Oldenburg (residenssinä Schloss Oldenburg)
- Sijainti nyky-Saksassa: Luoteis-Saksa (nykyinen Niedersachsen ja siihen liittyvät alueet)
