Suuriruhtinaskunta

Suurherttuakunta on maa, jonka valtionpäämies on suurherttua tai suurherttuatar.

Nykyisin ainoa olemassa oleva suurherttuakunta on Luxemburg. Luxemburgista tuli suurherttuakunta vuonna 1815, kun Alankomaista tuli itsenäinen kuningaskunta ja Alankomaiden kuningas Vilhelm I:stä tehtiin Luxemburgin suurherttua. Vuonna 1890 nämä kaksi maata erosivat toisistaan. Alankomaiden Vilhelm III:lla ei ollut miespuolista perillistä, joten Alankomaissa hänen seuraajakseen tuli kuningatar Wilhelmina, mutta Luxemburg noudatti salilaista lakia, jonka mukaan vain mies saattoi hallita. Luxemburgin nykyinen suurherttua on Henri.

Euroopassa on kuitenkin muitakin sukuja, jotka kutsuvat itseään suurherttuoiksi, vaikka muu yhteiskunta ei täysin tunnustaisikaan heitä.

Suomen ja Liettuan itsenäiset tasavallat sekä Alankomaiden Limburgin maakunta (Limburgin herttuakunta) ovat olleet suurherttuakuntia tiettyinä aikoina historiansa aikana.

Suuriruhtinaskuntien nimi ja alkuperä

Suurherttuan titteli (latina: Magnus Dux, saksa: Großherzog, italia: Gran Duca, ranska: Grand-Duc, ruots: Storhertig, liettuan: Didysis kunigaikštis, puolan: Wielki książę, tšekki: Velkovévoda) on kunniassa kuninkaan alapuolella mutta korkeammalla kuin suvereeni herttua (Herzog) tai prinssi (Fürst).

Suurherttua (tai suurherttuatar) on henkilö, joka hallitsee suurherttuakuntaa. Englannin kielessä "Grand Duke" voi kuitenkin tarkoittaa myös eräänlaista prinssiä, joka ei hallitse maata, mutta on sukua monarkille. Venäjän kielessä Velikiy Knjaz ovat "suurruhtinaita", tsaarin sukulaisia, muut ruhtinaat olivat aatelisia, jotka olivat herttuan yläpuolella. Englanniksi sanotaan Grand Duke eikä Grand Prince.

Luettelo suuriruhtinaskunnista

Napoleonin sotien ja ensimmäisen maailmansodan välisenä aikana Euroopassa oli ainakin kahdeksan suuriruhtinaskuntaa:

Napoleonin aikana sekä Wienin kongressissa ja Saksan liittovaltiossa perustettiin paljon suuriruhtinaskuntia.

Toscanan suurherttuakunta (1569-1860, sen jälkeen osa Italiaa).
Bergin suurherttuakunta (1806-1813, sen jälkeen osa Preussia).
Würzburgin suurherttuakunta (1806-1814, sen jälkeen osa Baijeriaa).
Badenin suurherttuakunta (1806-1918, osa Saksan keisarikuntaa vuodesta 1871).
Hessen-Darmstadtin suurherttuakunta (1806-1918, osa Saksan keisarikuntaa vuodesta 1871).
Suomen suuriruhtinaskunta (1809-1917 henkilökohtaisessa liitossa Venäjän kanssa, tasavalta vuodesta 1917).
Frankfurtin suurherttuakunta (1810-1813, myöhemmin osa useita Saksan valtioita).
Poznanin suuriruhtinaskunta (1815-1848 osana Preussia).
Luxemburgin suurherttuakunta (vuodesta 1815 lähtien henkilökohtaisessa unionissa Alankomaiden kanssa vuoteen 1890 asti).
Mecklenburg-Schwerinin suurherttuakunta (1815-1918, osa Saksan keisarikuntaa vuodesta 1871).
Mecklenburg-Strelitzin suurherttuakunta (1815-1918, osa Saksan keisarikuntaa vuodesta 1871).
Saxe-Weimar-Eisenachin suurherttuakunta (1815-1918, osa Saksan keisarikuntaa vuodesta 1871).
Oldenburgin suurherttuakunta (1829-1918, osa Saksan keisarikuntaa vuodesta 1871).
Krakovan suuriruhtinaskunta (1846-1918 henkilökohtaisessa liitossa Itävallan kanssa, osa Puolaa).

Varsovan herttuakuntaa (1807-1813) kutsutaan joskus suurherttuakunnaksi, mutta se ei ollut sitä.

Nykyään Luxemburg on ainoa jäljellä oleva suurherttuakunta. Jotkin vanhat suurherttuakunnat säilyttävät kuitenkin edelleen niille yleensä Wienin kongressissa myönnetyt arvonimet.

Osoitemuoto

Useimpia hallitsevia suurherttuoita kutsuttiin kuninkaalliseksi korkeudeksi. Muiden sukujen jäsenten tittelit olivat erilaisia. Hessen-Darmstadtissa ja Badenissa nuorempia jäseniä kutsuttiin suurherttuan korkeudeksi.

Ainoa nykyisin olemassa oleva suurherttuakunta, Luxemburg, kutsuu nuorempia jäseniään kuninkaallisiksi korkeuksiksi, mutta he olivat myös Parman ruhtinaita.

Venäjän suurherttua tai suurherttuatar oli keisarillinen korkeus.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on suuriruhtinaskunta?

A: Suuriruhtinaskunta on maa, jonka valtionpäämies on suuriruhtinas tai suurherttuatar.

K: Mikä on ainoa nykyisin olemassa oleva suuriruhtinaskunta?

A: Luxemburg on ainoa nykyisin olemassa oleva suurherttuakunta.

K: Miten Luxemburgista tuli suurherttuakunta?

V: Luxemburgista tuli suurherttuakunta vuonna 1815, kun Alankomaista tuli itsenäinen kuningaskunta ja Alankomaiden kuningas Vilhelm I:stä tehtiin Luxemburgin suurherttua.

Kysymys: Miksi Luxemburg ei seurannut Luxemburgin esimerkkiä, kun nämä kaksi maata erosivat toisistaan vuonna 1890?

V: Luxemburg noudatti salilaista lakia, jonka mukaan vain mies saattoi hallita, joten Alankomaiden Vilhelm III:n seuraajaksi tuli kuningatar Wilhelmina, mutta Luxemburg tarvitsi miespuolisen perillisen.

K: Kuka on Luxemburgin nykyinen suurherttua?

V: Luxemburgin nykyinen suurherttua on Henri.

Kysymys: Mitkä ovat Luxemburgin lisäksi muita esimerkkejä suurherttuakunnista historiassa?

V: Muita esimerkkejä suurherttuakunnista historiassa ovat Suomen ja Liettuan itsenäiset tasavallat sekä Alankomaiden Limburgin maakunta (Limburgin herttuakunta).

Kysymys: Onko Euroopassa olemassa taloja, jotka kutsuvat itseään suuriruhtinaskunniksi, mutta joita ei ole tunnustettu?

V: Kyllä, Euroopassa on muitakin taloja, jotka tyylittelevät itseään suuriruhtinaiksi, vaikka muu yhteiskunta ei täysin tunnustaisikaan niitä.