Valdivian maanjäristys 1960 — suurin koskaan mitattu maanjäristys ja tsunamit
Valdivian maanjäristys 1960: historian voimakkain järistys ja sen tuhoisat tsunamit — seuraukset Chilestä Japaniin, kuolemat, suuret aallot ja satojen tuhansien kodittomuus.
Chilen suuri maanjäristys eli Valdivian maanjäristys oli voimakkain koskaan mitattu maanjäristys. Järistys tapahtui varhain iltapäivällä (klo 19:11 UTC) 22. toukokuuta 1960, ja sen voimakkuus oli 9,5 Momentin suuruusasteikolla. Maanjäristys vaikutti Etelä-Chilessä, Havaijilla, Japanissa, Filippiineillä ja Aleuttien saarilla Alaskassa.
Sen epikeskus oli Valdivia, Chile. Maanjäristys aiheutti tsunamiaaltoja, jotka iskivät Chilen rannikolle jopa 25 metrin pituisilla aalloilla. Suurin tsunami kulki Tyynen valtameren poikki ja aiheutti suuria vahinkoja Hilossa Havaijilla. Jopa 10,7 metrin (noin 35 jalan) korkuisia aaltoja mitattiin 10 000 kilometrin päässä maanjäristyksen alkamispaikasta. Aallot kulkivat Japaniin ja Filippiineille asti.
Chilen maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin aiheuttamien kuolemantapausten kokonaismääräksi on arvioitu 490-5700. Chilen hallitus arvioi, että 2 miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi ja että vahingot olivat 550 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Tapahtuman taustalla oli itään suuntautuva Nazca-laatan työntyminen Etelä-Amerikan laatan alle Tyynenmeren reunavyöhykkeellä (alustyyppinen subduktiovyöhyke). Maanjäristys oli megathrust-tyyppinen lukkiutumisesta ja äkillisestä vapautumisesta syntynyt maanjäristys. Tutkimusten mukaan murtuma ulottui arviolta noin 1 000 kilometrin pituiselle alueelle ja maksimisiirtymä pinnan alla oli jopa noin 20 metriä, mikä teki tapahtumasta poikkeuksellisen voimakkaan ja laaja-alaisen.
Maanpinnassa ja rannikolla syntyi laajoja muutoksia: joillakin alueilla tapahtui useiden metrien upotusta (subsidence) ja toisissa paikoissa kohoumaa (uplift), jokien uomat muuttuivat ja laajoja maanvyörymiä sekä maan läpimäristymisestä johtuvaa nesteytymistä (liquefaction) esiintyi. Useat kaupungit, kylät ja satama-alueet kärsivät vakavista rakenteellisista vahingoista ja infrastruktuuri tuhoutui paikoin kokonaan.
Yksi maanjäristyksen dramaattisimmista seurauksista Chilessä oli Riñihue-järven kohdalla syntynyt uhka: maavyöryt ja maan romahtelut sulkivat järven luonnollisen laskusuun, jolloin vedenpinta kohosi nopeasti ja uhkasi aiheuttaa katastrofaalisen tulvan alempana sijaitseville alueille, mukaan lukien Valdivia. Hätäoperaatio, joka on sittemmin tunnettu nimellä Riñihuazo, onnistui osittain avaamaan ja hallitsemaan vedenpoistoa rakentamalla alivirtauskanavia ja poistamalla tulvivaarallista ainesta. Operaatio pelasti suuren osan kaupungeista pahemmalta tuholta.
Tsunamit levisivät Tyynenmeren yli ja iskivät rannikkokaupunkeihin useiden tuntien kuluessa järistyksestä. Havaijin Hilo kärsi vakavista tuhoista: siellä mitattiin noin 10,7 metrin korkuisia aaltoja ja laajoja tulvia. Myös Japanissa, Filippiineillä ja Aleuteilla aallot aiheuttivat vahinkoja ja menehtymisiä. Chilessä rannikkoseuduille iskeytyneet jopa 25 metrin korkuiset aallot aiheuttivat suurta tuhoa paikoin.
Kuolemantapausten ja vahinkojen tarkka määrä vaihtelee lähteittäin. Eri arvioihin vaikuttavat muun muassa maaseutualueiden huono yhteydenpito tapahtuman jälkeen, aluespesifiset raportointiongelmat ja tsunamin jälkeinen muuttuva tilanne. Suurimmat yksittäiset ihmishenkien menetykset johtuivat usein tsunami-iskuista ja maavyöryistä sekä rakenteiden sortumisista.
Seuraukset olivat paitsi inhimillisiä myös merkittäviä talouden ja infrastruktuurin kannalta: teitä, siltoja, satamia ja laitoksia jouduttiin rakentamaan uudelleen, ja monet yhteisöt joutuivat muuttamaan elinkeinojaan vuosiksi. Kansainvälistä apua ja Chilen sisäisiä jälleenrakennustoimia mobilisoitiin laajasti.
Tieteellisestä näkökulmasta Valdivian maanjäristys oli erittäin tärkeä. Se tarjosi tietoa suurten subduktiomaantärinöiden käyttäytymisestä, murtumapituuksista ja siirtymistä, sekä tsunamien leviämisestä Tyynellämerellä. Tapahtuma vauhditti myös kiinnostusta ja investointeja seismologian tutkimukseen sekä tsunami-ennustus- ja varoitusjärjestelmien kehittämiseen kansainvälisesti.
Lyhyesti yhteenvetona: Valdivian maanjäristys 22. toukokuuta 1960 on suurin koskaan instrumentaalisesti mitattu maanjäristys (Mw 9,5). Sen tuhomittakaava oli laaja—mukaan lukien valtavat tsunamit—ja tapahtuma muutti pysyvästi sekä paikallista maisemaa että kansainvälistä käsitystä suuresta subduktiotapahtumasta ja siihen liittyvistä riskeistä.
Useiden talojen vaurioita Chilessä maanjäristyksen jälkeen.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä oli Chilen suuri maanjäristys?
A: Chilen suuri maanjäristys oli voimakkain koskaan mitattu maanjäristys.
K: Milloin Chilen suuri maanjäristys tapahtui?
A: Chilen suuri maanjäristys tapahtui 22. toukokuuta 1960 varhain iltapäivällä (19:11 UTC).
K: Mikä oli Chilen suuren maanjäristyksen voimakkuus?
V: Chilen suuren maanjäristyksen voimakkuus oli 9,5 Momentin voimakkuusasteikolla.
Kysymys: Mitkä alueet kärsivät Chilen suuresta maanjäristyksestä?
V: Chilen suuri maanjäristys vaikutti Etelä-Chilessä, Havaijilla, Japanissa, Filippiineillä ja Aleuttien saarilla Alaskassa.
K: Mikä oli Chilen suuren maanjäristyksen epikeskus?
V: Chilen suuren maanjäristyksen epikeskus oli Valdivia, Chile.
K: Mitkä olivat Chilen suuren maanjäristyksen tärkeimmät seuraukset?
V: Maanjäristys aiheutti tsunamin, joka iski Chilen rannikolle jopa 25 metrin aaltoja, ja suurin tsunami kulki Tyynenmeren poikki ja aiheutti suuria vahinkoja Hilossa Havaijilla. Maanjäristys aiheutti Chilessä myös arviolta 490-5700 kuolonuhria, ja Chilen hallitus arvioi, että 2 miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi ja vahingot olivat 550 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Kysymys: Kuinka kauas Chilen suuren maanjäristyksen aallot kulkivat?
V: Jopa 10,7 metriä korkeita aaltoja mitattiin 10 000 kilometrin päässä maanjäristyksen alkamispaikasta, ja nämä aallot kulkivat Japaniin ja Filippiineille asti.
Etsiä